Kuinka moni EI OSAA RUOTSIA YHTÄÄN 6v opiskelusta huolimatta?

jos nyt luen jotain ruotsiksi... yläaste ja ammattikoulu (anteeksi...:D) opinnoilla. Puhua en osaa, sanat hukkuvat päästä ja kirjoittaa vielä vähemmän. En vaan opi kieltä sillä tavalla, että opetellaan ulkoa sanalistoja ja jankataan kielioppia.

Englantini on hyvää, kaikin puolin ja saksaakin ymmärrän auttavasti vaikken ole opiskellut kuin kaksi vuotta yläasteella huonolla menestyksellä.

pienellä rohkaisulla ja preppauksella käytännössä puhuvat jopa aika hyvin. Usein itsekritiikki on vain niin korkealla, että jännittää liikaa, eikä sitten senkään takia muista sanoja.



Kun itse aloin seukata ulkomaalaisen mieheni kanssa olin aivan surkea englannin kielen kanssa, en ollut koskaan puhunut sitä muutamaa sanaa enempää. Nykyään en välillä edes muista, ettei me puhuta suomea keskenämme...

Kan du köpa en läsk till mig också? tai jotain sinne päin... ja C:n kirjoitin :) ja kyllä olen päässyt AMK:n virkamiesruotsista läpi

itse en ole opiskellut ruotsia koulussa ollenkaan, kävin koulut muualla euroopassa ja asuin sitten Ruotsissa 2 vuotta ja puhun aika hyvää ruotsia.

ruotsintunnilla juuri kukaan ei osannut mitään

Sain korotettua sen syksyllä C:hen. Olen nyt asunut yli 10 v. Ruotsissa ja voin sanoa että alkuun oli hankaluutta kielen kanssa.

Aika huonosti koulutetutkin ihmiset Suomessa osaavat ruotsia. Kantapään kautta käytännön elämässä on oppinut parhaiten. Suomalaisesta kouluruotsista on jäänyt hyvä kielioppi, sanoja ei niinkään oppinut.

Isäni oli ruotsinkielinen mutta kotikieli oli suomi. Ymmärrän ruotsi melko lailla yhtä hyvin kuin suomea mutta sen käyttäminen on ruotsinkielisistä luultavasti aika karmeaa kuultavaa. Koskaan en vaivautunut kunnolla opettelemaan kielioppia kunnolla. Tärkeintä kuitenkin on käyttä kieltä, suurinta osaa suomalaisista tuntuu vaivaavan kauhea pelko itsensä häpäisemisestä. Suurin tämä pelko näyttäisi olevan puhutussa kielessä, kun siinä joutuu olemaan vastakkain toisen ihmisen kanssa.



Ruotsin kieleen on aina liittynyt tiettyjä tunnelatauksia Suomessa mutta yleisesti voisin sanoa, että kommentit kuuden vuoden opiskelusta ja mitään oppimattomuudesta ovat



a) vakavaa itsensä aliarvioimista

b) osoitus virheellisestä opiskelumetodista (valitettavasti myös epäpäteviä opettajia löytyy) ja erillisen lisäopetuksen / ohjauksen puutteesta.



Ihmisen " kielipää" on epäonnistunut ilmaisu, omaksumiskyky vaihtelee ihmisestä toiseen ja kaikista ei todellakaan tule sujuvia kielenkäyttäjiä. Ruotsin ja saksan suhteen kuitenkin pelkällä mekaanisella suorittamisella saavuttaa hyvin paljon. Molemmat kielet ovat ärsyttävän mekaanisia kieliopiltaan, jos opettelee vain ja ainoastaan sitä niin kyllä sillä opiskelumielessä pärjää.



Ps. kyllä, puolikielisyystaustasta oli haittaa. Kun selvisi vähemmälläkin tekemisellä, niin ei jaksanut opetella kielioppia ruotsissa (tai saksassa) kunnolla. Tyhmästä päästä on sitten jälkikäteen kärsinyt kun tulee natiivien mielestä huvittavia lauserakenteita.

Ruotsi ei vaikuttanut suomenkieleeni, ei vain viitsinyt oikolukea kunnolla tekstiäni ennen kuin lähetin sen.

Olen yo-94 ja aina ollut hyvä kielissä. Ymmärrän toki jotain ruotsista, kun sitä kuulee, mutta puhe ei suju itsellä.

Sama homma englannissa. Aina ollut hyvä koulussa ja ymmärrän sitä kun kuulee, mutta puhe ei suju kunnolla siinäkään. En kertakaikkiaan muista puhetilanteessa mitään sanoja, että saisin muodostettua järkeviä lauseita. Tämä kaikki johtuu vain ja ainoastaan siitä syystä, etten ole tarvinnut kumpaakaan kieltä sitten kouluaikojen missään.



Nyt kun käytiin ulkomailla kesällä, olin käytännössä täysin ummikko kielen suhteen, kun ei muista sanoja niin ei muista. Harmittaa.

Tulipa kiireessä tökerösti kirjoitettua. Olen siis koulu/ opiskeluaikoina ollut tosi hyvä noissa em. kielissä, mutta kun käytännössä en ole koskaankieliä tarvinnut on taito ruostunut - pahasti. Vaatis varmaan jollekin kurssille menoa, jos haluais vielä joskus osatakin muutakuin suomea, ja sitäkin huonosti ; -))

ja ruotsin lukeminen oli sitä kuuluisa pakkoruotsia, kieltä jota ei tarvitsekaan osata.

Ja täytyy sanoa etten osaa puhua sanaakaan, enkä edes ymmärrä niin paljoa että pärjäisin. JOSKUS kuitenkin osaan ylpeänä kertoa lapsille mistä aiheesta BUU-klubbenissa keskustellaan ja saatan tunnistaa sanan sieltä sanan täältä. Ilmeisesti tämä lapsille suunnattu kieli on hieman helpompaa ja selkeämpää :).