Ruotsidemokraattien kannatus kasvaa

Ruotsidemokraattien kannatus kasvaa – puolue hakee nyt valtaa poliittista pohjaansa laajentamalla
Jimmie Åkesson palasi politiikan eturiviin Almedalenissa.
Ulkomaat 1.7.2015 21:43 3

Elina Kervinen

Helsingin Sanomat

Elina Kervinen

Kirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja

Sähköposti

Marcus Ericsson/TT / TT NYHETSBYR?N

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson Visbyssä keskiviikkona. Kuva: Marcus Ericsson/TT / TT NYHETSBYR?N

Kuuntele

1
3
3

Facebook
Twitter
Google+
Jaa sähköpostilla
Tulosta
Tallenna
Suurenna Pienennä teksti

Siinä hän seisoo, itsevarmana ja uhmakkaansa. Tuhansien edessä helteisen kesäpäivän iltana. Pitkän sairauslomansa jälkeen vähitellen töihin tarttunut ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson teki lopullisen paluunsa politiikan eturiviin keskiviikkona Almedalenin politiikkaviikolla Gotlannissa.

Puoluejohtajan periteisen puheen piti vallanhaluinen mies. Hän puhui kiivaasti paitsi jihadistisotilaista ja kerjäläisistä, myös lapsista. "Lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on", Åkesson toisteli lavalla.

Poiminta
Åkesson Soinin ulkoministerin pestistä: "Mahtavaa"

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson lähetti keskiviikkona puheessaan Gotlannin Almedalenissa terveisiä Suomeen. Åkesson ylisti puolueensa menestystä gallupeissa ja oikeistopopulismin nousua Euroopassa, esimerkiski Tanskassa, missä Tanskan kansanpuolue otti suuren vaalivoiton.

"Suomen ulkoministeri on nyt perussuomalaisten puheenjohtaja, se on mahtavaa", Åkesson sanoi.

Åkesson ei itse tosin tyytyisi moiseen. Hän siteerasi Aftonbladetin politiikantoimittajan Lena Mellinin kirjoitusta siitä, että Ruotsissa ulkoministeriksi voisi nousta Åkesson.

Mellin ei tähän uskonut. "Rehellisesti, Lena, en usko minäkään. Ajattelin nimittää sille paikalle jonkun muun, kun se aika tulee."

Åkesson esitteli Almedalenissa puolueensa "lapselliseksi politiikaksi" nimetyn ohjelman, eli lukuisia perheiden arkeen liittyviä linjauksia. Syy oli lapsien lisäksi strategiassa.

Viime syksyn vaalien jälkeen ruotsidemokraattien kannatus on kasvanut selvästi, ja jos vauhdin halutaan jatkuvan, on ääniä haettava yhä laajemmalta, Åkesson sanoi lehdistötilaisuudessa.

Puolueen perinteisiä lempiteemoja ovat olleet muun muassa maahanmuuton vastustus ja puolustus. Nyt se haluaa hakea kannatusta myös hyvinvoinnilla, naisiin vetoavilla teemoilla, kuten Åkesson sanoi. "Olemme sosiaalikonservatiivinen puolue ja olemme vuosia olleet hyviä nostamaan esille konservatiivisia osia politiikasta. Olemme olleet vähemmän hyviä pitämään esillä sosiaalista vastuunkantoa."

Ruotsidemokraatit kasvoi viime syksyn vaaleissa voimakkaasti ja sai liki 13 prosenttia äänistä.

Nyt kannatusluvut ovat selvästi suurempia, yksittäisissä mittauksissa jo yli 20 prosenttia.

Puolue on tienannut muun muassa maailman pakolaiskriisin jatkumisella, arvioi Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Jonas Hinnfors.

"Puolueen kysymykset ovat liki päivittäin agendalla. Sen on siksi helpompi mobilisoida sellaisia kannattajia, jotka näkevät maahanmuutossa ongelmia."

Fakta
Ruotsidemokraatit jo Ruotsin kolmanneksi suurin puolue

 Ruotsidemokraatit on Ruotsin kolmanneksi suurin puolue. Sen tärkein teema on perinteisesti ollut maahanmuuton vastustaminen.

 Ruotsin muut puolueet eivät halua tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa sen äärioikeistolaisen taustan ja arvopohjan takia.

 Puoluejohtaja Jimmie Åkesson palasi politiikan eturiviin Almedalenissa oltuaan syksystä kevääseen saakka sairauslomalla uupumuksen takia.

Selvä muutos vaaleja edeltävään aikaan on myös, että maahanmuutto on nyt yhä selvemmin muiden, äänistä kilpailevien, puolueiden agendalla.

Kaikki porvaripuolueet ovat esitelleet aiempaa tiukempia linjauksia. Almedalenissa esimerkkiä näytti kristillisdemokraattien tuore puheenjohtaja Ebba Busch Thor, joka piti retorisesti hyvin lähellä ruotsidemokraatteja olevan puheen. Hän vaati muun muassa, että terroristijärjestö Isisin riveissä sotivat ruotsalaiset pitäisi voida tuomita maanpetoksesta.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Anders Danielsson toteaa Almedalenin vilinässä, ettei maahanmuutto ole enää samalla tavalla poliittinen tabu kuin se oli pitkään Ruotsissa. "Voi olla eri mieltä siitä, mitä puolueet sanovat. Mutta se, että ylipäätään puhutaan, on positiivista."

Muiden puolueiden pienet askeleet ruotsidemokraattien suuntaan eivät vielä tarkoita puolueen pitkään jatkuneen poliittisen eristämisen murtumista, arvioi Hinnfors. Se voi jatkua pitkään.

Ulossulkemisen linja onkin yhä voimissaan. Se on myös hyvin konkreettista. Ympäristöpuolueen puheenjohtaja Åsa Romson esimerkiksi kieltäytyi hiljattain kättelemästä Åkessonia valtiopäivien puoluejohtajakeskustelun yhteydessä. "Eihän kukaan käy heidän kanssaan oluella tai saunassa tai muuta sellaista", Hinnfors sanoo.

Paine yhteistyöhön silti kasvaa. SVT:n tuoreen mielipidemittauksen mukaan niukasti yli puolet ruotsalaisista – selvästi aiempaa suurempi osa – on nyt sitä mieltä, että yhteistyöhön puolueen kanssa pitäisi taipua.

"Jos puolue on äänestetty valtiopäiville, pitäisi heidän kanssaan keskustella. Se olisi demokraattista", sanoo myös Visbyssä lomaileva Hillevi Jacobson.

Hän ei äänestäisi ruotsidemokraatteja mutta pitää entistä avoimempaa maahanmuuttokeskustelua hyvänä asiana. "Ongelmat eivät ole ratkenneet sillä, ettei niistä puhuta", sanoo myös puoliso Kristoffer Jacobson.