Lue keskustelun säännöt.
Jokainen miessuhde on tehnyt minut epävarmaksi ja onnettomaksi!
01.07.2015 |
Sen huomaan siitä, että lakkaan tekemästä innolla itseäni kiinnostavia asioita, stressaan koko ajan omaa kelpaamistani ja jotenkin lannistun ja lamaannun. Yksin ollessani itsetuntoni on paljon parempi ja saan enemmän aikaan jne... Mistä johtuu?
Kommentit (46)
Kyllä mullakin vähän sama juttu kuin ap:lla, vaikka olenkin vaihtanut aina parempaan mieheen. Lopulta menin suuren rakkauden kanssa naimisiin ja hankin lapsia, mutta on tässäkin suhteessa ongelmansa ollut ja samassa pisteessä taas. Musta myös tuntuu, että voisin olla itsevarmempi yksin. Joo ja mulla myös hankala tai etäinen isäsuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että yrität miellyttää toista ihmistä. Yrität tehdä itsestäsi sellaista kuin kuvittelet sen toisen haluavan sinun olevan. Kokeile olla oma itsesi. Sellainen kuin olet yksin ollessasi. Kerro miehelle, että et oikein tiedä miten päin olisit. Voi tulla juttua.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 22:09"]Olen jo ollut 10 vuotta naimisissa :( ap [/quote] olen tosiaan ollut jo pitkään naimisissa miehen kanssa, jolla oli traumatisoiva äitisuhde. Arvatenkin elämä on ollu aika kamalaa. Ap [/quote] Eli meillä samat taustat miesten taustoja myöten. Ymmärrän oikein hyvin mistä puhut.
[/quote]
Miehelläni on myös sama tausta! Itselläni on hyvä ja lämmin suhde vanhempiini, elämässäni on myö sedät olleet tosi tärkeitä ja läheisiä, kuin isoveljiä. Onpa erikoista, että löysin kohtalotovereita :) t. 28
Samoin! Olen myös aikonut tehdä aloituksen tästä aiheesta av:lle. Minulla on hyvä isäsuhde, välit läheisemmät kuin äitiini. Miehet eivät ole olleet mielipuolia, vaikka ehkä osa jollain tavalla manipuloivia. Ne kilteiksi väitetyt hiljaiset nörtit ovat olleet tosi ikäviä. Usein jos mies on edes jonkin verran hiljainen, mutta silti aina menossa sinne tänne, niin sekin ahdistaa. Miten voi luottaa ihmiseen, joka ei avaudu mistään ja jonka ystäväpiirissä miehet pettävät? Minulle tulee aina sellainen tunne, että minä vain teen ja annan suhteessa kaikkeni, kun toinen vain on. Ja silti en riitä. Se syö naista.
Paras miessuhteeni on ehkä hieman alkoholiongelmaiseen mieheen, jonka kanssa ei ole ollut seksiä. On läheisyyttä ja satunnaisia tapaamisia. Tosin hänkin on saanut pahoitettua mieleni pari kertaa ulkonäkökommenteilla, mutta se on pientä. Tällä tavalla on menty jo melkein kolme vuotta ja voin paljon paremmin kuin aiemmin.
Sama juttu, tiedän tasan mitä tarkoitat tekstilläsi. Ajattelen aina, että olenko itse jotenkin viallinen, kun tunnen noin. En ole ratkaisua löytänyt vielä. Tsemppiä!