Lue keskustelun säännöt.
Kun isä ei hoida isyyttään ja lapsi kärsii
16.02.2022 |
Lapsihan rakastaa lähtökohtaisesti vanhempaansa.
Isä on aiemmin, lasten ollessa pienempiä , ollut heidän kanssaan aikaa viettävä isä. Siis touhunnut, leikkinyt, vienyt uimaan, ollut arjessa läsnä jne.
Meidän eromme jälkeen, josta siis jo lähemmäksi 10 v on tilanne muuttunut.
Vanhempi lapsi asuu jo omillaan eikä tilanteesta kärsi mutta nuorempi on 16.
Meillä on sellainen järjestely että nuori asuu kodissaan ja isä käy hänen luonaan siellä.
Minulla on oma koti ja lapsi viettää aikaa sekä minun kotonani että välillä menen hänen luokseen.
Meillä on siis edelleen vko- vko systeemi ja isä on ainoastaan tyttären kotona ja mun viikolla voidaan olla kummassa kodissa vaan.
Nyt on käynyt ilmi että isä ei juurikaan vietä aikaansa tyttären luona vaan saapuu illalla myöhään, lähtee aamulla aikaisin toki töihinsä.
Ruokaa yhteisessä kodissa ei juuri laiteta eikä oikein yhteisiä hetkeäkään.. isä kantaa eineksiä tms lapselle eikä kokkaile yhteisiä ruokia.
Viikonloppuisin muuta asiat tuntuvat menevän tytön edelle- usein ollaan vkonloppuisin kaljalla kavereiden kanssa, lähdetään mökkivkonlopun viettoon jonkun porukan kanssa jne. Isä saattaa viikonloppunakin tulla iltamyöhällä ja yhteistä aikaa ei paljoa ole.
Kävelyllä käyvät ja välillä jotain harrastamassa.
Mutta sellainen läsnäoleva läheisyys kotona puuttuu.
Näen ja tytär kertoo että kärsii tästä. On koittanut isälleen puhua mutta muutosta ei tule. Minua tilanne surettaa myös.
Mitä minä voisin tehdä?
Kommentit (39)
Asunto on lapsen asunto, ei meillä ole siitä ongelmaa luopua. Ongelma ei ole taloudellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi haluaa nähdä isäänsä kyllä. Toisaalta on asiasta surullinen kun isä ei vietä aikaa kunnolla/
Semmoista se on. Omat lapseni ovat 16-21 v. Erosta on muutama vuosi eikä isä ole juuri tekemisissä lasten kanssa. Esikoiselle ei ole soittanut tai viestitellyt yli vuoteen. Nuorempiin on yhteyksissä ehkä kerran kuussa. Näkee harvoin. Ei kutsu luokseen.
Ei ole minun asia puuttua. En halua olla exän kanssa tekemisissäkään ja juuri tuon vuoksi, että on hylännyt lapset.
Mitäpä nyt 16v teinityttö tekisi isänsä kanssa vain kaksin siellä? Ei hirveästi yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Tuo ikä on aika herkkä ja voi tuntua siltä että itsensä ja vanhemman välillä on iso kuilu.
Helpompi olisi viettää aikaa koko perheen kesken tai jonkun harrastuksen parissa.
Mitäs otit surkean miehen, oma vika. Lapsesi tulee vihaamaan sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No yhteisiä mielenkiinnon kohteita on itse asiassa vaikka kuinka ja paljon.
Ei ole kuilua siltä osin ja tytärhän haluaisi viettää nimenomaan isänsä kanssa aikaa.
Tällä tarkoittaa juuri sitä, että isä olisi tehnyt vaikka ruoan valmiiksi kun lapsi tulee koulusta,
Voisivat katsoa yhdessä telkkaria ja oleskella.
Myös yhteisiä harrastuksia löytyy.
Mahdoitko lukea kirjoitusta?
Eivät lapseni minua vihaa, ei ollenkaan.
Mieheni oli varsin hyvä silloin aikanaan, ei ole pahaa sanottavaa valinnasta eikä yhteisestä ajastakaan.
Hän oli myös läsnäoleva isä aiemmin, siksi tämä ihmetyttää ja ennen kaikea surettaa.
Haluan tukea lasta, ja toki hän huomaa jo nyt mitkä asiat isälle ovat tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu sinä isälle! Kerrot mitä näet, ja mitä lapsi on kertonut sinulle.
Vähän vaikuttaa siltä, että isällä menee liihan lujaa, ei kai normaali aikuinen mies jatkuvasti juokse kaljalla kaverien kanssa. Onko sulla uusi nainen vai mitä?
Toisaalta voi olla että mies joka ennen osasi olla lastensa kanssa ei oikein nyt osaa. Ehkä isä pitää tyttöä jo niin aikuisena että luulee että se selviää yksin tai haluaa vähemmän viettää aikaa isänsä kanssa? Tai voisiko johtua siitä että kyseessä on tytär ja naiseksi kasvamassa. Monilla isillä menee sormi suuhun tuossa vaiheessa. On niitä ennakkoluulojen aiheuttamia painolasteja sun muuta.
Voisitko ihan ystävällisesti keskustella asiasta miehen kanssa ilman että tytär saa tietää? Edes kysyä että mikä mättää? Että voisiko hoitaa kännireissunsa edes muulloin kun on lapsesta vastuussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noin nuorella kuulu olla omaa asuntoa, kun kerta kaipaa vanhempien hoivaa, eikä itse hoida edes esim. kaupassa käyntiä. Lapsi sun luo kunnes on valmis itsenäistymään. Toi nykyinen kuvio alleviivaa rumasti isän asennetta lastaan kohtaan ja hajottaa lasta. Turvattomuutta ym.
Lapsi hoitaa itse kauppareissunsa ja on tätä kuviota toivonut. Ja kuten aiemmin mainittu, asuu mun luona mun viikoilla ja välillä ollaan yhdessä hänen luonaan.
Asunto on kiva, lähellä koulua mm ja tulee jatkossa olemaan lapsen kokonaan oma koti, tod näk haluaa muuttaa jo 18 -vuotiaana siihen pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikuttaa siltä, että isällä menee liihan lujaa, ei kai normaali aikuinen mies jatkuvasti juokse kaljalla kaverien kanssa. Onko sulla uusi nainen vai mitä?
Toisaalta voi olla että mies joka ennen osasi olla lastensa kanssa ei oikein nyt osaa. Ehkä isä pitää tyttöä jo niin aikuisena että luulee että se selviää yksin tai haluaa vähemmän viettää aikaa isänsä kanssa? Tai voisiko johtua siitä että kyseessä on tytär ja naiseksi kasvamassa. Monilla isillä menee sormi suuhun tuossa vaiheessa. On niitä ennakkoluulojen aiheuttamia painolasteja sun muuta.
Voisitko ihan ystävällisesti keskustella asiasta miehen kanssa ilman että tytär saa tietää? Edes kysyä että mikä mättää? Että voisiko hoitaa kännireissunsa edes muulloin kun on lapsesta vastuussa?
Olen aiemmin yrittänyt. Isä toisaalta ymmärtää ja välillä suuttuu kun asiasta mainitsee, ehkä pieneksi ajaksi asiat muuttuu mytta sitten palaa taas vanhalle meiningille.
Onko isällä jotain naiskuvioita käynnissä? Vai miksi tytär on nyt yhtäkkiä jäänyt jalkoihin?
Minkälaiset on teidän keskinäiset välit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen toki että on jotain naisjuttuja mitkä menee nyt etusijalle eikä täysin ymmärrä mitä hallaa tällä tekee kasvavalle lapselle
Viikonloputhan hän on heitteillä suorastaan. Tytöllä on varmaan turvaton olo.
Ota tyttö sun luo asumaan, hän on tarpeeksi vanha itse päättämään. Kuka hänestä huolta pitää, kun tulee se ikä että löytyy poikaystävä tai pääsee baariin? Ja joskus on äidille helpompi tytön tilittää huolia kuin isälle. Ja kaikki menkkajutut sun muut, niistä on helpompi puhua äidille.
Ainakin itse olen hakenut vanhinta tytärtä välillä kolmelta yölläkin kotio jostain kotibileistä tai Vantaan keskustasta, kuten myös puolisoni eli tytön isä. Sanon että soittaa kotiin mieluummin kuin menee johonkin epämääräiseen kyytiin tai kävelee. Tahdomme olla paikalla, kun tarvitsee, jos vaikka on joku hätä ja tarkistelemme myös, missä on ja minne on menossa. Tyttäresi isä ei ole läsnä huoltapitävänä vaan elää näköjään jotain omaa teini-ikää.
Ota tyttö luoksesi ja tulkoot ukko sitten sun luo sovitusti tapaamaan, jos kiinnostaa, nythän hän suhtautuu lapseensa kuin johonkin räsynukkeen nurkassa.
Kyllä tuon ikäisellä voi olla isänsä kanssa yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Meillä käydään tyttöjen kanssa yhdessä uimassa, kirjastossa, burgerilla ja pitsalla, opettelemassa autolla ajoa, ongella ja pilkillä, kaupoilla, kuntosalilla - ihan samoja juttuja kuin esikoisen (poika, muuttanut kotoa) kanssa.....vanhin tyttö kävi isänsä kanssa viimeksi etsimässä ja ostamassa auton ja pohtivat öljynvaihtoja sun muuta.
Joo nuo viikonloput on hieman surullisia.
Tai siis se että isä viihtyy enimmäkseen omien kavereiden kanssa.
Meillä tytär ei kyllä juurikaan biletä tai viihdy missään myöhään, mutta minusta tuntuu surulliselta silti.
Ja näen että tyttö on luovuttanut asian suhteen.
Isällä on selkeästi vain sellainen ajatus että kyllä tuon ikäinen pärjää jo ja eikä tajua että lapsi kaipaa vanhempaansa.
Minä olen hankala ja vaikea jos puutun tai ns takertuva vanhempi.
Itse en koe olevani kumpaakaan.
Erotessa tein sen päätöksen että kun on minun viini lasten kanssa, en ole pois omilla menoilla koska minulla on kuitenkin myös se vko jolloin lapset ovat isällään ja silloin voin tehdä mitä haluan.
Tuosta ajasta juuri nämä asumiskuviot on hieman muuttuneet mutta itse elän edelleen sillä periaattella.
Vierailija kirjoitti:
Eivät lapseni minua vihaa, ei ollenkaan.
Mieheni oli varsin hyvä silloin aikanaan, ei ole pahaa sanottavaa valinnasta eikä yhteisestä ajastakaan.
Hän oli myös läsnäoleva isä aiemmin, siksi tämä ihmetyttää ja ennen kaikea surettaa.Haluan tukea lasta, ja toki hän huomaa jo nyt mitkä asiat isälle ovat tärkeitä.
Toivottavasti et puhu lapsellenne noin että huomaa kyllä mitkä asiat ovat isälle tärkeitä, (eli oma lapsi ei ilmeisesti mielestäsi ole) Äidit myös todella usein ujuttavat lapsille ajatusta ettei isä heistä välitä. Tämä ei ole lapselle hyväksi. Lapselle hyväksi on kuunnella, mutta ei myrkyttää lapsen mieltä isää vastaan. Sinä et myöskään voi määritellä hyvää isyyttä lapsen isän puolesta. Älä puutu exäsi elämään, se ei kuulu sinulle. Hän kantaa itse vastuunsa omista tekemisistään, sinä et ole niistä vastuussa.
Miksi on kolme asuntoa jos nuori on vasta 16 v? Lopeta systeemi ja lapsi sinulle 100%