Miksi jotkut paheksuu, jos kultamitalisti ei laula kansallislaulun soidessa palkitokorokkeella?

Lapsuudenkodissa lapsena asuessani vanhempani aina katsoivat ja kommentoivat, laulaako suomalaisurheilija Maamme-laulun soidessa palkintokorokkeella, tai ketkä jääkiekkojoukkueesta laulavat ja ketkä eivät. Laulajia pidettiin fiksuina ja ei-laulavia ala-arvoisina. Miksi ihmeessä?

Puhuin juuri äitini kanssa ja hän kertoi, kuinka Iivo Niskanen oli fiksu ja lauloi voitettuaan Pekingissä.

Kysyin mikä hyvä laulaminen tuossa tilanteessa on ja miksi pitää ala-arvoisina urheilijoita, ketkä eivät laula. Hän ei osannut vastata. Heitti nauruksi sanoen ”no se on vaan sellanen…”.

En ymmärrä tuota. Onko muilla 70-v lähenevillä samanlaiset jutut, vai mikä vanhempiani vaivaa? He ovat kytänneet tuota laulamista tosin jo silloin, kun olin lapsi.