Olen vasta 24-vuotias ja kuulemma täysin hyödytön ihminen

Nollatyökokemuksella ja ilman ammattiakin pääsee töihin, jos osaa hoitaa asiansa sopivalla tavalla. Esim. tekee ensin jossain lyhytaikaisia sijaisuuksia tms pätkiä (ilmoittautumalla jollekin listalle) ja/tai on työkkärin kautta jossain työkokeilussa, jolloin pystyy saamaan jalkansa oven väliin, kun työnantaja huomaa, että kyseessä on hyvä työntekijä. Tällöin saattaa vähitellen alkaa tulla tarjouksia pidemmistä ja pidemmistä työpätkistä. Tässä työnhankintametodissa on sekin etu, että ei tarvitse olla hyvä markkinoimaan itseään, kun töitä voi saada ilman sitä normaalia hakuprosessia satoine hakijoineen yms.

Sekin on hyvä idea, että hankkii itselleen sellaisen ammatin, jonka taitajista on huutava pula (esimerkiksi lastentarhanopettaja on tällainen). Silloin pääset töihin, vaikka työkokemuksesi olisi nolla ja mokaisit pahasti työhaastattelussa.

Kavereita saattaisi ehkä löytyä, jos aloittaisi jonkin harrastuksen tai kurssin, missä näkee ihmisiä. Joku näistä ihmisistä saattaa hyvinkin kiinnostua sinusta ja lähestyä sinua, jolloin teistä voi tulla kaverit. Akuuttiin kuuntelijan puutteeseen auttaa sekin, että menee puhumaan vaikka seurakunnan papille tai diakoniatyöntekijälle, jolla on olemassa vastaanottoaikoja sitä varten ja vaitiolovelvollisuus.

Et muuten ole työkkärin listoilla? Varsinkaan alle 25-vuotiaana ei järkyttävän kauan tarvitse olla työttömänä työnhakijana, ennen kuin tarjoavat palkkatuettua työtä jostain paikasta, johon otetaan töihin kaikki hakijat joilla on esittää palkkatukipäätös. Siitä saisi sen ensimmäisen työkokemuksen ja muutenkin sisältöä elämään.