29v enkä ole enää vuoteen käynyt edes treffeillä kun kukaan ei kiinostu.

Älä ainakaan katkeroidu. Maailma on jo täynnä katkeria ihmisiä.

Olet kaukana vanhasta piiasta. Ulkonäkö houkuttelee luokseen, mutta luonne on se joka loppujen lopuksi merkitsee. Surkeaa luonnetta voi parantaa.

No minulla ainakin miehenä on käynnissä kova ulkonäön kohottamisprojekti. Mieluummin tykkäävät sitten ulkonäön takia, kun eivät ollenkaan. En edes tiedä, voiko minkään muun takia tykätäkään? Ulkonäkö on lähtökohtaisesti ykkönen ja tärkein, jos meinaa tämän päivän nettimaailmassa päästä keskustelemaan ja osoittamaan sitä surkeaa luonnettaan.

epätoivoisuus ??

Jos luulet miesten kiinnostuvan sinusta luonteesi takia niin olet väärässä.

Mitään sotaakaan ei ole tulossa, että senkään varaan ei kannata laskea.

Luulisi, että tuossa iässä olisi vielä helppoa laittaa itsensä kondikseen, kun se onnistuu meiltä paljon vanhemmiltakin ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan katkeroidu. Maailma on jo täynnä katkeria ihmisiä.

Katkeroituminen ja tunteet eivät ole valintakysymys... Kukaan meistä ei varmaan huvin vuoksi katkeroidu.

Millaisia aloitteita ja millaisille miehille olet viimeisen vuoden aikana tehnyt?

Jos perusluonne on epäsosiaalinen, katkera, negatiivinen ja vihamielinen niin silloin ulkonäön pitäisi olla vähintään missin tasoa, että löytäisi jonkun. Ja luultavasti silloinkin lähinnä löytäisi jonkun aika ikävän tyypin.

Jos panostaa siihen omaan luonteeseen ja asenteeseen, juttelee paljon ja on positiivinen, se houkuttelee ihmisiä luokse ja saa heille hyvän olon seurassasi. Ulkonäkö tietty kantsii pitää perussiistinä ja paino normaalina, mutta luonne on ratkaiseva tekijä.

Valita sitten uudestaan kun olet ollut vähintään 5 vuotta yksin.

Toistan tässä nyt naisten peruskommentin joka ketjuun(osoitettu miehille): Miksi miesten pitäisi kiinnostua juuri sinusta? Mitä sinä tuot pöytään sellaista että saisit miehen?

Leikki leikkinä, itsekään en jaksa oikein kiinnostua naisista ja deittailusta enää, ei vain maksa vaivaa.

Kannattaa AP tehdä sitä mikä tuo iloa elämään. Ei treffeillä kannata väkisin käydä, jos ne esimerkiksi aiheuttavat ahdistusta tai turhautumista. Ei toki kannata myöskään luovuttaa, mutta ehkä palata treffailumaailmaan vasta, kun sisäinen tunnetila on parempi.

Itse olen jo keski-ikäinen mies ja olen elämässäni käynyt kerran treffeillä. Ne menivät niin huonosti, että en tule enää toisilla käymään. Eikä se sinällään ole edes oma valintani, kun harvassa ovat ne, jotka kanssani treffeille edes lähtisivät. Vanhaksi piiaksi ei kai mies voi alkaa, joten käytän aikani muihin harrastuksiin. Tulipahan edes kerran koettua millaista on olla treffeillä. On kai se tyhjää parempi?

Minulla ei ole koko elämäni aikana ollut minkäänlaista seksielämää ja treffeilläkin olen käynyt yhden käden sormilla laskettavan määrän. Olen nyt 40-vuotias.

Tuossa iässä olin jo yli 5 vuotta ollut ilman treffejä. Takana 10000 selattua treffi-ilmoitusta ja kuljeskelua kirjastoissa, kaupoissa, puistoissa, kahvioissa ja pyöräilemässä kokeilemassa "jos törmäisi siihen joka kiinnostuu"

Nyt yli 20 vuotta ilman fyysistä kosketusta vastakkaiseen sukupuoleen ja syrjäytymisen myötä edes oman sukupuolen ihmisten kättelyt lienee 3kpl.

Yksinäisyyttä ei esiinny alle 10 vuoden jaksoissa ja oikeaa yksinäisyyttä on yli 20 yksinäisyys.

joten sinulla on valtavasti aikaa muuttaa asiaa.

Mistä sinä tiedät kiinnostaako kukaan jos et käy treffeillä? Sen takia treffeille lähdetään.

Tie sen luonteen esittelyyn kulkee ulkonäön kautta. Joten alahan kohentamaan sitä ulkonäköä, niin kyllä se siitä.

Miksi kukaan kiinnostuisi rumasta hyväluonteisesta ihmisestä, kun tarjolla on myös kauniita hyväluontoisia.

Joo, laita nyt vaan se ulkonäkö kuntoon ja lopeta itsesäälissä rypeminen. Se ei kaunista ketään.