Koetko olevasi epäonnistunut, jos aikuinen lapsesi ei käy töissä?

Kannustaminen ei auta jos henkilö päättää elää tukien varassa.

Kouluttautumattomana ja työssäkäymättömänä aikuisena lapsena vastaan tähän, että vanhemmissani ei ole ollut asian suhteen vikaa, vaan koko järjestelmässä jota en halua olla tukemassa. Perheen ja sukulaisten toimesta on ihan riittävästi kannustettu ja kerrottu miksi nuo asiat on tärkeitä.

Onpa outo ajatus. Miksi ei kävisi töissä? Ei saisi töitä? Ei haluaisi?

Niin ja joo.

Meillä kasvaa kotona teini joka kokee suurta epäuskoa ja luottamusta tulevaan, työllistymiseen, siihen onko mihinkään sitten omillaan ja aikuisena ns varaa, mahdollisuutta jne.

Maailma, politiikka, kaikki näkymät ja uutiset siihen syynä.

Vanhempana olen asiasta aika surullinen ja huolissani.

En minä töissä käymättä siinä olisi vaan lapseni. Miten siis asia minun omaan onnistumiseeni tai epäonnistumiseeni liittyy? Miten töissä käynti on edes mikään "onnistumisen" mittari?

Yllättävän vähän tähän kysymykseen on vastailtu. Taitaa olla kalikka kalahtanut hyvin monelle. On kasvanut uusi sukupolvi aikuisia jotka asuvat tukien varassa eivätkä tahdo vastaanottaa kokopäivä työtä, ettei tukia lakkauteta.

Turha tuollaisesta on tuntea häpeää tai epäonnistumista. Kuka tahansa voi joutua työttömäksi näinä aikoina.

Mitä asioita vanhempi voisi tehdä, että lapsesta varmasti tulisi työssäkäyvä? Oma esimerkki ja kannustaminen/arvot ilmaistu, mutta onko muita juttuja?

Jo yläkoulussa opetetaan tukien hakemista ja kehutaan kuinka tuilla pärjää, jos töitä ei jaksa tehdä. Viimeistään jatko-opinnoissa moni huomaa tuon olevan totta. Ne kaverit, jotka lyövät kaiken läskiksi saavat palkinnoksi 300-500 € enemmän kuukaudessa kuin opintojen parissa raatavat, eivätkä he joudu ottamaan elämiseen lainaa.  Tietenkin työssä tienaa enemmän, mutta siihen tilanteeseen menee 18-vuotiaalla, jopa kymmenen vuotta, jos töitä ylipäätään saa ja tämä nuoria pelottaa

Eipä tuo asioistaan puhu eikä neuvoja kuuntele tai ole kuunnellut koskaan. Kolmekymppistä tuskin kukaan voi enää auttaa, itse ajattelen nykyään että tärkeintä ettei ole päihdeongelmaa tai rikollinen.

No jos syy on se, että uuden työpaikan saaminen ei heti onnistu, niin en. Muuten kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Jo yläkoulussa opetetaan tukien hakemista ja kehutaan kuinka tuilla pärjää, jos töitä ei jaksa tehdä. Viimeistään jatko-opinnoissa moni huomaa tuon olevan totta. Ne kaverit, jotka lyövät kaiken läskiksi saavat palkinnoksi 300-500 € enemmän kuukaudessa kuin opintojen parissa raatavat, eivätkä he joudu ottamaan elämiseen lainaa.  Tietenkin työssä tienaa enemmän, mutta siihen tilanteeseen menee 18-vuotiaalla, jopa kymmenen vuotta, jos töitä ylipäätään saa ja tämä nuoria pelottaa

En tienny että koulussa opetetaan. Tuota että esim perustoimeentulotuki on isompi kuin opintotuki ei vissiin kamalasti huudella, mutta jos nuori vaikka kaverilta saa tällaisen tietää niin voihan se houkuttelevalta vaihtoehdolta kuulostaa.

Ei toiseen aikuiseen ja sen draiviin voi mitenkään vaikuttaa. Ihmiset syntyy sillä temperamentilla jolla syntyy. Naurattaa iana kun joku kuvittelee jotenkin "kasvattaneensa" lapsensa. Elämme myös aikoja jolloin työ alkaa loppua. Kohat siirrytään kansalaispalkkaan ja jokainen sitten puuhastelee sitä ja tätä tai ei mitään. Ei ole muuta vaihtoehtoa.

Mistäs tiedät, millä elää… ehkä leveästikin, ei vaan sulle kerro.

Netissä on paljon töitä, ei kaikki työnnä kolaa.

Aaah joo se on se isoin ihmismittari, että käykö töissä/koulussa. Niin olennainen osa ihmiskuvaa, että jos ne puuttuu, on henkilö jotenkin viallinen tai epäonnistunut. Vaikka vanhemmat varmasti parhaansa tekivätkin, tulee heidän hävetä kun eivät ole saaneet taivutettua ihmistä siihen muottiin mihin oletetaan kaikkien taipuvan. Kaikki tulee pitää kiireisinä pyörittämässä yhteiskunnan ratasta, niinkuin orjat konsanaan, sillä toisin tekemistä paheksutaan suuresti

Koen vähän, vaikka ei voi päätöksiä toisen puolesta tehdä.

Niin no ei se koulutus takaa työpaikkaa. Se on ihme jos saa työpaikan eikä se jos ei saa. Suurin osa paikoista vaatii työkokemusta koulutuksen lisäksi. Kokemusta vaikea saada jos ei saa ensimmäistäkään työpaikkaa

siltä alalta. Työharjoitteluita työnantajat eivät katso työkokemukseksi. Töitä haetaan ja mennään töihin joa tulee valituksi. Se on mahdoton sanoa sellaista alaaa mihin työllistyy varmasti koska sellaista alaa ei ole.

Koetko olevasi epäonnistunut työnantaja, jos ihmiset tekevät työpaikallasi työmarkkinatuella työkokeiluna töitä?

Olisin aika lailla ihmeissäni. Meillä on kolme lasta, kaikki töissä ja jokainen tekee lisäksi osansa perheyrityksessä, mikä ei toki tarkoita sitä, että olisivat tässä mukana illat ja viikonloput. Jokainen lapsi on teinistä asti tajunnut, että jos ei  jaksa/viitsi opiskella ammattia, niin sitten tässä on vaihtoehto eikä se ole kouluttamattomalle mikään lepäilyratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Koetko olevasi epäonnistunut työnantaja, jos ihmiset tekevät työpaikallasi työmarkkinatuella työkokeiluna töitä?

Oletko ahne ja teetät töitä ilmaiseksi?