Ero pitkästä (yli 15v) suhteesta. Mitenhän sitä oppii olemaan yksin?

Tuo on mulle aina ollut sellainen haave: että voisin asua yksin ja erota. En ole minäkään asunut aikuisena yksin. Nauttisin siitä kamalasti. Ei vaan ole mitään syytä erota miehestä, kun siinä ei ole mitään vikaa. Tahtoisin vaan niin kovasti yksinäisyyttä. No mutta sitten jos ihan oikeesti ajattelen, niin en tosiaan tiedä olisiko se sitten niin ihanaa. Olisiko! Voihan olla että yksin ei olisikaan mukavaa ja helppoa, mutta ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Mutta mun täytyy nyt siis sanoa, että mä olen sulle kateellinen. Ikinä en ottaisi uutta miestä jos kerran pääsisin siihen pisteeseen, että saisin olla yksin.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 19:40"]

Tuo on mulle aina ollut sellainen haave: että voisin asua yksin ja erota. En ole minäkään asunut aikuisena yksin. Nauttisin siitä kamalasti. Ei vaan ole mitään syytä erota miehestä, kun siinä ei ole mitään vikaa. Tahtoisin vaan niin kovasti yksinäisyyttä. No mutta sitten jos ihan oikeesti ajattelen, niin en tosiaan tiedä olisiko se sitten niin ihanaa. Olisiko! Voihan olla että yksin ei olisikaan mukavaa ja helppoa, mutta ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Mutta mun täytyy nyt siis sanoa, että mä olen sulle kateellinen. Ikinä en ottaisi uutta miestä jos kerran pääsisin siihen pisteeseen, että saisin olla yksin.

[/quote]

Itse olen vuosia miettinyt eroa ja nyt toteutuessaan, se tuntuukin jotenkin tosi oudolta ja pelottavalta. Ehkä jos olisin asunut joskus yksin tai edes seurustellut jonkun muun kanssa aikaisemmin, se voisi tuntua aavistuksen helpommalta.