Tottakai syöpä on taistelu
Kaverini avovaimolla on diagnosoitu rintasyöpä ja kaikki toivottavat hänelle jaksamista taistelussa syöpää vastaan ja hän varmasti sinnikkäänä ihmisenä syövän selättää.
En ymmärrä, että täällä väitetään, etteikö muka syöpää vastaan voi taistella, tottakai voi, ei saa luovuttaa.
Kommentit (28)
Ei se nyt pelkällä tahdonvoimalla parane
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt pelkällä tahdonvoimalla parane
Tai tahdonvoimasta ei ole mitään hyötyä siinä vaiheessa kun sytostaattien antama hoitovaste vaan heikkenee ja heikkenee
Pään pitäminen kasassa on taistelua.
Ja Sen lopulta häviää Valitettavasti taistelun syöpää vastaan , äitini kuoli tähän 20- vuotta sitten ja kaikilla äidin pulelta sisätila ja veljellä on syöpä on kuollutkin ..Kaipa se minullekin tulee ja Kidun täällä ja kuolen pois ,eli Tiedän millaista on sairastaa syöpää.Mutta Kaverisi avovaimolle voimia.💠💮
Jos ihminen menehtyy syöpään, onko hän taistellut huonosti?
Tämä on taas yksi malliesimerkki siitä, miten asenne ei vaan ratkaise.
Vaikka kuinka ottaisi taistelu- ja tsemppiasenteen, ei se syöpää selätä, jos lääketiede ei sitä kykene parantamaan.
Iso osa etenkin rintasyövistä paranee nykyään hienosti, mutta ei niistäkään kaikki. Ja hoidot ovat joka tapauksessa superraskaat, että mikään "kevytsyöpä" se ei silti ole, vaikka hoitotulokset ovat nykyään hyviä.
Kukaan ei kuole siksi, että ei taistellut tarpeeksi, eikä kukaan parane siksi, että taisteli niin paljon.
Taistelenko minäkin flunssaa vastaan odotellessani että se menee ohi.
Miksi se on niin, että kaikkien muiden sairauksien kohdalla lääkärit hoitaa ja potilas toivoo parasta? Mutta syövän kohdalla sälytetään se taistelu potilaalle. Potilaastako muka on kiinni jääkö henkiin vai ei? Tai onko se muka potilaan ansiota, jos hän selviää syövästä? Onko se, joka kuolee, jotenkin syyllinen siihen itse, kun ei taistellut riittävän kovasti?
Joskus syöpä on voitettavissa ja joskus taas sairaus on ehtinyt niin laajalle alueelle tai on muuten ärhäkkä, ettei mitään ole enää tehtävissä vaikka kuinka taistelisi.
Lähipiirissäni kaikki, jotka ovat saaneet syöpädiagnoosin, ovat menehtyneet muutaman vuoden sisällä syövän toteamisesta.
Mitä se taistelu ap:n mielestä pitää sisällään ?
Se kai on selvää, että syöpään sairastunut ottaa lääkärin määräämän hoidon vastaan ja yrittää elää terveellisesti, mutta en minä sitä taisteluksi kutsuisi.
Kyllä on ilkeää, jos paraneminen on taistelua. Olen huono taistelija ja siitä huolimatta paranin enkä ikinä hyväksy taistelu-termiä tässä yhteydessä.
Ajatelkaa, miltä itsestänne tuntuisi olla parantumattomasti sairas ja huono taistelija.
Yleensä tunteettomat ja ajattelemattomat ihmiset puhuvat taistelusta.
Suomi-Love ohjelma on yksi pahimpia taistelun hehkuttajia.
Lääkärit ja hoitajat sen syövän kanssa taistelee.
Syöpä ei ole taistelu vaan arpapeliä
Minä olen senverran sotahullu että olen ajatellut varta vasten hankkia syövän että pääsen taistelemaan sitäkin vastaan.
Mulla on ollut syöpä ja muitakin sairauksia. Itseäni termi taistelu ei haittaa syövän yhteydessä. En niinkään mieti häviääkö vai voittaako taistelun vaan sitä että hoitoputki on pitkä ja tuskallinen, se on mielestäni jokapäiväistä taistelua. Se myös vaatii sinnikkyyttä mutta sinnikkyyskään ei auta siinä paraneeko vai ei.
Mun syöpä olöut poissa 11 v ja naapurin täti sairasti 50 vuotiaana kaksi eri syöpää ja täytti just 90 v.
Asuu yksin okt:ssa.
No ei voi taistella, eikä tehdä muutakaan. Kyllä siinä on täysin lääkäreiden armoilla ja pelkkää odotusta odottamisen perään.
Ehkä tuo taistelu tarkoittaa nyt sitä, että yrittää pitää toivoa yllä ja uskoa parempaan silläkin hetkellä kun sytkypäivät on pahimmillaan ja maailma mustimmillaan. Jaksaa elää päivän kerrallaan eikä murennu ja masennu totaalisesti. Antaa lääkärien ja hoitajien hoitaa ja ystävien ja perheen tukea. Positiivinen asenne voi parantaa jopa immuniteettia ja jos jaksaa niinä parempina päivinä vaikka liikkua ja syödä terveellisesti, saa keholleen voimia paranemiseen. Mutta totta se on, että ei se syövän "voittaminen" ole itsestä kiinni eikä sitä aina voi voittaa vaikka kuinka toivoisi ja taistelisi.
Sitten joskun joku päivä keksitään joku syövän parantava pilleri, niin loppuu syöpätaistelut siihen paikkaan.
Niin miksi vain syöpä on taistelu eihän ne hoidot loppupeleissä kauaa kestä moni sairaus kestää loppu iän kipuineen jne. Syöpä on sairaus muiden joukossa. Siinä muuta tehdä kuin mitä lääkäri käskee