Onko muilla masentuneilla tätä vikaa...?

Täällä kun tuntuu masentuneita pyörivän... josko jollakulla olis samaa ongelmaa.

Olen sairastanut masennusta, en edes tiedä montako vuotta, eri asteisena, tuntuu että kaikki on nähty. Lääkityksen ansiosta on jopa mennyt välillä hyvin, sitä ennemmiin oli vaikeaa ja psykoottistakin masennusta. Toimivan lääkkeen jouduin lopettamaan ja kauan sitkuttelin suht ok kunnossa ilman lääkitystä. Vähitellen olo alkoi huonota ja päädyin kokeilemaan uutta lääkettä. Lääkevastaisena oli ilo huomata että vaikutus näkyi jo parin ensimmäisen päivän jälkeen, eikä sivuoireita juurikaan ilmennyt siihen mennessä. Mielialaan ei vaikutus vielä ylettynyt, mutta pää oli kirkkaampi, jotain myönteistä siis tapahtui, en osaa vaan sanoa että mitä.

Mutta. Siihen se tuntui jäävän. Eilen totesin että olisi lääkkeenoton aika. Ei jaksa. Ei huvita. Ihan sama. No se jäi ottamatta. Tänään taas sama juttu. En vain saa aikaiseksi. Ei olisi kova homma mennä pilleripurkille ja ottaa vain se lääke, mutta en saa itseäni tekemään sitä.

Eli mitä tää on? Eikö alitajunta halua päästää irti sairaudesta, vai mitä tää aikaansaamattomuus on? Tiedän ettei tässä oo mitään järkeä. Onko kellään muulla samaa, osaisiko joku selittää mitä tää on? :O