Lue keskustelun säännöt.
Ajattelin huomenna mennä pitkälle kävelylle, mutta...
22.06.2015 |
Olen masentunut ja ajatukset olleet ihan sekaisin monta kuukautta. Ajattelin mennä vähintään parin tunnin kävelylle luontoon, yhteen paikkaan jolla on tietty merkitys mulle. Musta vaan tuntuu hölmöltä mennä yksin. En tiedä miksi. Yksin ulos tuollaiselle kävelyretkelle lähteminen tuntuu vaikealta. Vinkkejä siihen, miten saan rohkaistua itseni lähtemään, etten taas nyhjää koko päivää kotona?
Kommentit (8)
Ota musiikkisoitin ja kuulokkeet mukaan. Auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mene! Minä en tiedä mitään niin ihanaa kuin kulkea yksin metsässä, nimenomaan yksin omissa ajatuksissaan luontoa ihmetellen. Voit vaikka halata jotain puuta ohikulkiessasi, saisiko voimaa? Makaa mättäällä ja hengitä maan tahtiin.
Kun vain jotenkin saat itsesi ulos ovesta, niin varmasti tuntuu jo paremmalta. Kävelen itse usein metsässä, yleensä yksin. Luonnosta saa voimaa ja mielenrauhaa, nyt voi kuunnella lintujen laulua ja nauttia kesän tuoksuista.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 23:21"]Voi mene! Minä en tiedä mitään niin ihanaa kuin kulkea yksin metsässä, nimenomaan yksin omissa ajatuksissaan luontoa ihmetellen. Voit vaikka halata jotain puuta ohikulkiessasi, saisiko voimaa? Makaa mättäällä ja hengitä maan tahtiin.
[/quote]
Jestas.
Miksi susta tuntuu hölmöltä mennä yksin? Eikö se ole aika tavallista että ihmiset käyvät pitkällä kävelyllä yksin? Minäkin käyn.
Ehdotan semmoista että teet nyt päätöksen että huomenna on ohjelmassa tämä kävelyretki. Enempää et ajattele asiaa, tiedät vaan että nyt pn tämmöinen ohjelma. Sitten vaan lähdet liikkeelle. Olen samaa mieltä kuin joku aiempi, että paremmalta tuntuu heti kun pääset ovesta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä menen myös, tosin en voi mennä metsään kun eksyn niin helposti, mutta kävelyteitä pitkin. Olen allapäin ja koko ajan väsyttää, odotan kilpirauhasen kontrolliverikokeen tulosta, varmaan annosta pitää lisätä. Ja odotan lisää työtunteja, nyt vaan silloin tällöin työkeikkaa.
Kiitos ihanista vastauksista. Innostuin lenkkeilemään uudelleen vähän aikaa sitten, mutta olen käynyt vaan 15-30 min juoksulenkeillä lähimetsässä.
Aikaisemmin saatoin tehdä yli tunnin kävely- ja juoksulenkkejä ja en olisi malttanut palata kotiin. Nyt ainoastaan juoksen, jotta väsyisin nopeammin ja pääsisin äkkiä kotiin. Kotona taas tekee mieli lähteä ulos, mutta samalla se tuntuu vaikealta.
Nyt ajattelin tehdä retken paikkaan, jossa en ole käynyt kuin kerran aikaisemmin vuosia sitten, mutta josta minulla on hyviä muistoja. Pelkään vaan, että aamulla en saa lähdetyksi ja että jään kotiin jumittamaan ja sitten kello onkin jo liikaa.
8, mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkitys siihen. Arvot olivat puoli vuotta sitten ok, mutta en usko niiden enää olevan. Työpäivinä mulla on yleensä ihan hyvä olo, mutta vapaapäivinä iskee alakuloisuus enkä tiedä mitä tekisin, kun mikään ei huvita. Tsemppiä sulle.
Tuntuu, että en elä elämääni. Odotan aina vaan jotain. Huomista, työpäivää, vapaapäivää... mutta asiat ei muutu.
Ap
Hyvä kysymys.
T. erakoitunut