Mitä puhutte kissoillenne?
Onko teillä sellaisia sanoja tai sanontoja, jotka vain kissa on aiheuttanut eikä ne tarkoita oikein mitään?
Minä sanon usein kissalle ho hoi pur pur, ja se ymmärtää 😆 vastaa, katsoo ymmärtäväisesti tai tulee luokse kun kutsun tuolla lauseella.
Täällä voi anonyyminä paljastaa 😂
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Kissa on " puhelias", jos on. Kaikki eivät ole.
Kokemukseni mukaan suomalaiset kissat ovat samanlaisia kuin suomalaiset ylipäätään, aika introverttejä ja vähäpuheisia usein, minulla on ollut myös arabialaisia katukissoja, siis mau-kissoja jotka ovat usein hyvin puheliaita, kovia seurustelemaan ja ihmisystävällisiä.
Mä sanon itteeni aina kissan mammaks,, niinku tyyliin, tuu tänne mamman luo, nyt mamma antaa sulle ruokaa, mamman pikku kisuli
Meillä on niin ”puhelias” tapaus, ettei mikään arkinen höpinä meinaa riittää. Juttua kissalla riittää niin, että jään lopulta itse sanattomaksi.
Makaankin nykyään välillä lattialla ja luen kissalleni ääneen kirjaa, ei väliä mistä kirja kertoo. Se vastailee innostuneesti juttelulleni/lukemalleni. 🐱❤️
Taannoin laskin, että meidän kissat ymmärtävät yli 30 sanaa tai sanontaa. Juttelemme aika paljon, ja koko ajan ymmärrän paremmin mitä ne sanovat. Niitten kielessä on valtavasti eri ilmaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa on " puhelias", jos on. Kaikki eivät ole.
Kokemukseni mukaan suomalaiset kissat ovat samanlaisia kuin suomalaiset ylipäätään, aika introverttejä ja vähäpuheisia usein, minulla on ollut myös arabialaisia katukissoja, siis mau-kissoja jotka ovat usein hyvin puheliaita, kovia seurustelemaan ja ihmisystävällisiä.
Tulepa kertomaan tuo näille meidän kahdelle puheripuliselle. Aina välillä saisivat olla vähän introvertimpiä, mutta ei. Juttua riittää ja kun yksi lopettaa niin toinen aloittaa - jos eivät sitten kailota kuorossa tai höpötä toisilleen. Ja perässä pitää kulkea joka paikkaan ja syliin tunkea aina, kun mahdollista. Tai näppäimistölle tai muuten vain naamaan kiinni.
Mutta on ne kyllä aika ihania ja tosi rakkaita. Ja pakkohan niille on takaisinkin höpöttää, kun kerran tulevat juttelemaan.
Jutustelen niitä näitä. Vaikka sellaista, että mennäänkö katsomaan tv:tä tai tuleeko hän kanssani laittamaan ruokaa. Kysyn kissan mielipidettä, että laittaisinko pippuria tähän ruokaan. Kyselen, onko hän hyvä tyttö, ja vastaan, että no olet sinä. Tällaisia me juttelemme.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
En vielä niin sekaisia ole että kissojen kanssa puhun!
Hah. Ja mä en ole vielä niin sekaisin että en osais kissan kanssa keskustella. Järkevämpiä ne meidän keskustelut on kuin monet eduskunnan täysistunnot...
"Kuka on mamman komea poika, kuka? On poju komea, maailman hienoin kissipoju! On tyttikin kaunis, on on niin ihana ja pörrönen, prh prh prh.. Niin on. Mitä tinä teet? Mitä tekee kisu?"
Tähän tyyliin. 😆
Sanon "Nau au" äidin kissaneidille kun meen katsomaan sitä. Se tulee myös muiden luota maukumaan eli "juoruilemaan" mulle ajoittain kun oon äidillä kylässä. Oon siis hyvää pataa sen kattineidin kanssa, kun oon nyt etäopetuksen aikana ollu aika paljon äidin luona. Tulevaisuudessa hankin myös oman kissan isompaan kämppään.
Opiskelen italiaa ja kissanikin osaa jo monia fraaseja. Huomaa kun vaihdan kieltä.