Onko olemassa "täydellisiä" perheitä?

Riitojen välttely ei ole täydellisyyttä.

On, tunnen useammankin perheen, joissa kaikki on hyvin. Pieniä murheita on kaikilla, mutta esim meidän perheellä kaikki tärkeät asiat ovat kohdillaan.

Ei ole varmastikaan olemassa täydellisyyttä siinä mielessä, että kaikki pitäisivät kyseistä perhettä täydellisenä.

Se, mikä yhden mielestä on täydellisen aktiivista elämää, on toisen mielestä kieli vyön alla laukkaamista. Se, mikä toiselle on hyvät puitteet, on toiselle elämästä vieraantuneisuutta.

Monen mielestä varmastikin perheessäni on paljonkin vinksallaan, mutta silti olen täydellisen tyytyväinen heihin. Paitsi oma pinna voisi olla pidempi ja av-aikaa vähemmän.

Semmoinen barbie&ken täydellisyys on ainakin tosi pelottavaa. Ei ap tätä varmaan tarkoita, mutta onhan tuollaisia perfektionistipareja varmasti.

Sääli heidän lapsiaan.

Meillä on mun isällä runsasta alkoholinkäyttöä, setäni on alkoholisti, tätini joi aikoinaan runsaasti. Äidilläni ei ole ongelmi, muuta kuin että ei käy oikein missään, itselläni on mielenterveyshaasteita ja mieheni on kuormittunut juurikin vuorotöistä. Riitelemme paljon ja ystäviä on vaihtelevasti. Toivomme perheenlisäystä, mutta välillä on sellainen olo että yhteiskunta odottaa jotain huippusuoritusta.

Somessa näitä täydellisiä perheitä piisaa. On niin komeet selfiet ja hymyt korvissa asti, tekstinä ah ihanaa laatuaikaa perheen kanssa. Sitten luetaan lööpeistä miten on vedetty rekkaa päin koko perhe tai yksi vanhempi ja lapset mukana.

Jos katsoo liv kanavaa niin vaikka kuinka paljon on lätkävaimoa ja ties mitä muuta.

Ei oma elämä varmasti kenelläkään ole täydellinen, jokaisella itsellään tai heidän läheisillään on joitakin ongelmia.

Kenenkään elämä ei ole täydellistä, ihmisluonne on sellainen että aina löytyy jotain mitä parantaa tai mistä haaveilla. Se ei tarkoita sitä, etteikö olisi onnellinen omaan elämäänsä.

Kysymyksenasettelu on siis vähän hassu. Pitäisi ensin määritellä, mikä on täydellisyyttä ja kuten useampi jo huomautti, se on eri asioita eri ihmisille. Vastoinkäymisiä, isoja ja pieniä mahtuu jokaisen elämään ja niin sen pitääkin olla.

Mikä on täydellinen? Mahdoton käsite. Eli ei ole täydellisiä ihmisiä eikä sen myötä perheitäkään.

Täällä yksi määritelmäsi mukaan täydellinen perhe! Olemme myös aidosti onnellisia ja kiitollisia jokaisesta päivästä. :)

No kysymyksen asettelu olikin "täydellinen" ja selostettu mitä suunnilleen tarkoitetaan.

Mä sanoisin täydelliseksi ydinperhettä jossa vanhemmat arvostaa ja rakastaa toisiaan ja toki lapsiaan.Sellainen jossa sallitaan oma aika molemmille ja elintaso on yhteinen vaikka olisi omatkin rahat.Jaetaan tasapuolisesti suunnilleen kotityöt,lasten kuskaus jne.Aika harvassa taitaa nuokin olla...

Tunnen ainakin yhden tällaisen pariskunnan.

On, netissä.

Kadulla kun ihmisiä katsoo, näkee että Suomessa on asiat aika hyvin.

En tiedä. Meillä ei ollut mutta ystäväni perhe kuulemma on, ainakin ystävän puheiden mukaan. 

Niin sitten unohtui mainita, että tuohon täydellisyyteen tulee vielä se, että on uusi omakotitalo, kotona mies tai miksei nainenkin eo katso aikuisviihdettä ja ei ole petetty toista. Ei ole rahapeliongelmaa eikä someriippuvuutta.

Ehkä ohis, mutta tärkeämpää kuin täydellisyys (=mahdottomuus) on se, että perhe on onnellinen. Eli kysyisin, kuinka paljon on onnellisia perheitä, jotka arvostavat ja rakastavat toisiaan ja joiden elämä on tasapainossa muutenkin.

En kyllä tiedä yhtään tuollaista täysin aloituksen kaltaista perhettä. Monta hyvää perhettä kyllä tiedän ja pidän parempina, täydellisempinä jossain mielessä. Meidänkin perhe on aika pitkälti sellainen, josta olen haaveillut ja ainakin joiltain osin täydellinen. Paremmaksi muuttuu kun lapset vähän kasvaa, hermot eivät kiristy enää edea joka viikko vaikka aiemmin tuhat kertaa päivässä. :D työtilanne on jo hyvin pitkälti täydellinen omasta mielestäni, se vaikuttaa kyllä paljon jaksamiseen ja miista elämästä nauttimiseen.