Miksi LinkedIn:issä joka neljäs kerronnallinen postaus väittää ennen olleen paremmin?

En omista muissa sosiaalisisissa medioissa tiliä, mutta LinkedIniä olen käyttänyt muutaman vuoden. En siis tiedä onko ilmiö yleinen some-maailmassa, mutta kahdenlaiset postaukset tuntuvat lisääntyvän jatkuvasti Linkkarissa

-Tarina siitä, kuinka joku teki semmoista ja tämmöistä hyvää; _ *MINÄ* kyllä kiitin, on kummallista kun ihmiset eivät yleensä enää kiitä tai huomioi_ .
Näihin usempi peukutus ja myötälausahdus sille, että joo ei enää kukaan kiitä, huomioi saati auta. On se kumma, kun ennen kuitenkiin kiitetiin, huomioitiin ja autettiin. Ja sydämiä postauksen kirjoittaneelle, kun ihanasti huomioi tuon tarinan kohteen.

JA

-Tarina siitä, kuinka joku käyttäytyi sopimattomasti tai oli huono asiakaspalvelija tms.; _kyllä *MINÄ* ainakin asiakaspalvelijana toimisin toisin_. (yleensä kirjoitetaan välttäen esim. yrityksen nimen mainitsemista, mutta varmistetaan tarinan taustatiedoilla, että yritys on pääteltävissä, ja pahimillaan yksittäinen henkilö tunnistettavissa.
Myös näille postauksille tulee usein peukkuja iso liuta, ehkä peukuttaja kokee olevansa huono ja välinpitämätön ihminen jos ei osallistu tähän sanalliseen lynkkaykseen, jonka kohde ei koskaan voi kertoa omaa puoltaan tarinasta. Komenttikenttäänpäivittelyä, kuinka ennen osattiin olla asiakaspalveluhenkisiä, miksei enää.

Alunperin Linkkari toimi hyvin työelämään ja verkostoitumiseen keskittyvänä somena, nyt feediin ilmestyy enemmän näiden em. tarinoiden lisäksi mm. omia lähikuvia jonkun iloisen tapahtuman tai vaan hyvän fiiliksen pohjalta tehtyjen postausten auksi, esim. _Kyllä oli äidillä hymy herkässä kun mokkapalakuorrutus onnistui T-Ä-Y-D-E-L-L-I-S-E-S-T-I_ - tyylisesti. (toisaalta nostanevathan nuo nassukuvat positiivisen kehonkuvan sanomaa, kun filttereitä ei todella tunneta, vaan ihan puolen ruudun kokoiset lähikuvat ihohuokosista ja tummentuneista hampaista ovat täällä sallittuja).
Kyllä oli Linkkarissakin ennnen kaikki paremmin.