Lue keskustelun säännöt.
KOIRAIHMISET HUOMIO!!
21.06.2015 |
Kääpiövillakoira, bichon frise vai lancashireheeler? Olen opiskelija. Asun yksin kerrostalossa. Minulla ei ole koskaan ollut omaa koiraa, mutta tiedän koirista aika paljon. Turkki mielellään helppo (tiedän että villiksen ja bichonin turkit ovat haastavia), mutta ei mitenkään ehdoton kriteeri. Aloitan agilityn, mutten kilpailumielessä. Haluaisin koiran, joka on "kaikkien kaveri", tykkää leikkiä täysillä, mutta on myös sylissä viihtyvä "pusukoira". Mikä yllämainituista roduista sopisi mielestäsi parhaiten minulle? Kokemuksia myös kyseisistä roduista :)
Kommentit (27)
Kyllä minusta se olisi kääpiövillis tai bichon frise noista. Lancashire heeler on aktiivinen työtä tekemään jalostettu karjakoira, joka voi olla ensimmäiseksi koiraksi vähän haastavampi.
Agilityä voi muuten olla vaikea harrastaa muuten kuin edes jonkin verran kilpaillen. Monissa seuroissa otetaan treeneihin vain sellaisia jotka aikoo kilpailla, ja näin tuottaa seuralle mainetta. Mutta mikä tahansa noista roduista käy kyllä agilityharrastukseen, vaikka kilpailisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heelerissä minua kiehtoo koon ja luonteen lisäksi erityisesti helppo turkki ja paimenkoirille ominainen tapa pysyä omistajan lähellä ilman hihnaakin. Muuten olisi täydellinen rotu minulle, mutta olen kuullut monesti rodun olevan liiankin energinen :/ Villiksessä ja bichonissa myös koon ja luonteen lisäksi kiehtoo ihanat (tosin vaativat) turkit ja "sylikoiramaisuus." Villiksestä ja bichonista minulla on jonkin verran kokemusta, mutta heeleristä ei ole mitään kokemusta. Agility ei ole minulle niin tärkeä asia, joten sen perusteella en rotua valitse.
Kummalla (villis vai bichon) on helpompi turkki? Mikä näistä kolmesta rodusta kestää parhaiten pakkasta?
Ap
Villis on hyvä. ei sitä tarvi niin paljoa puleerata, jos ei näyttelyyn halua. Karvaakaan ei lähde paljoa.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 00:58"]
Heelerissä minua kiehtoo koon ja luonteen lisäksi erityisesti helppo turkki ja paimenkoirille ominainen tapa pysyä omistajan lähellä ilman hihnaakin.
[/quote]
Mikä tahansa rotu pysyy omistajan lähellä ilman hihnaa kunhan pienestä asti siihen totuttaa. Ei laumaeläin oman laumanjohtajansa luota mihinkään karkaa. Toki hyvin riistaviettinen koira voi joskus käydä hajujäljen perässä tai jos näkee pupun niin käydä lenkin juoksemassa, mutta noista roduista mitkään ei sellaisia ole.
Tuttuni villistä ei ainakaan voi pitää yhtään vapaana tai muuten lähtee jonkun eläimen perään. Sitä ei kai sitten ole ihmeemmin koulutettu pysymään vierellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 01:15"]
Tuttuni villistä ei ainakaan voi pitää yhtään vapaana tai muuten lähtee jonkun eläimen perään. Sitä ei kai sitten ole ihmeemmin koulutettu pysymään vierellä...
[/quote]
Ei sitä nyt ihan vierellä tarvitse pysyäkään, ei sellaisesta irtiolosta juuri koiralle ole iloa jos ei saa juuri enempää juoksennella kuin mitä hihnassakaan pystyisi.
Mutta jos pentua vaan pitää paljon irti ja välillä piiloutuu jne niin että pentu itse joutuu etsimään omistajansa, pitämään huolen että pysyy lauman perässä, niin se aikuisenakin kyllä huolehtii siitä. Toki se voi käväistä ajamassa vaikka hanhiparven lentoon jos sellainen näkyy jossain, tai pinkaista pienen matkan jäniksen perässä, mutta tulee takaisin eikä mene kovin kauas, siis ainakaan tuollainen villakoiran tyylinen koira. Varsinaiset jäljittävät metsästyskoirat alueella jossa on esim. peuroja eri juttu, ne voivat mennä kauaskin.
Voihan sitä toki enemmänkin opettaa jos haluaa. Luoksetulokäsky on kaikille tarpeellinen. Ohittamiskäsky myös, silti vaikka onkin syytä myös ottaa se koira kiinni kun toinen koira tulee vastaan, ja muutenkin aina jos on mitään vaaraa esim. autotie ihan lähellä. Mutta vähän enemmän kun on tilaa eikä toisia lähellä voi sen koiran antaa vähän juoksennellakin, sehän sille on parasta liikuntaa ja iloa.
Unohda heeleri. Jalkavaivat yleisiä, huonot hermot, jalostukseen käytetään surutta huonoja ja sairaita koiria. Karjakoira, joten haukkuu paljon ja kaikelle epäilyttävälle. Kova ja periksiantamaton, en suosittelisi missään tapauksessa ekaksi koiraksi. Mulla ollut heelereitä 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aika varma, että heeler on se "minun rotuni", mutta tämä keskustelu on herättänyt ajatuksia... Itse olen kuullut, että heelerit ovat terveitä (paitsi linssiluksaatio) ja ystävällisiä kaikille. Onko asia sittenkin niinkuin 9 sanoi? Muitakin rotuja saa ehdottaa :)
Ap
Ap etkö ole shelttiä tai collieta harkinnut? Myös paimenkoiria ja pysyvät lähellä, mutta paljon helpompia kuin heeler. Turkki on pitkä mutta ei vaadi trimmaamista eikä yletöntä hoitamista. Karvaa kyllä lähtee kotiin jonkun verran, mutta se vähän on niin että oikeastaan vain trimmattavista roduista ei juurikaan irtoa karvaa kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Collie on liian iso ja sheltti ei vaan jotenkin "tunnu omalta" :/
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 01:50"]
Collie on liian iso ja sheltti ei vaan jotenkin "tunnu omalta" :/
[/quote]
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista vaihtoehdoista bichon. Muuten suosittelisin norwichinterrieriä, mutta ehkä liian pönäkkä agilityyn.
En kyllä alkaisi bichonin kanssa agia harrastaa, ainakaan muuta kuin koiran ehdoilla sunnuntaiharrastuksen. On pitkä selkä, pötäkkä rakenne ja lyhyet jalat eli selkävaivoja tiedossa, jos laittaa kropan liian koville. Ja on hitaampi kuin muut rodut eli mitään voittoja ei olisi tälle koirakolle tiedossa.
MIksi koiran pitää olla pakkaskestävä? Harva koira on ja jos onkin, saattaa sitten kuumua liikaa sisällä. Villiksellä ja bichonilla on molemmilla vain ohutkarvainen yksinkertainen turkki. Pakkasilla hyvä suojata haalarilla tai manttelilla eikä muutenkaan oleilla liian pitkään pakkassäällä ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäni paras koira on nykyinen villakoirani. Nuorempana tosi menevä ja jaksaa lenkkeillä, rakasti agilityä ja oppi käytännössä mitä vaan mitä osaa itse opettaa, nyt vanhempana selvästi rauhallisempi, mutta esim oppii edelleen uutta. Vaatii kyllä aktivointia, eikä välttämättä viihdy kauhean hyvin yksin. Lisäksi turkki vaatii hoitoa, mutta voi pitää tietysti ihan lyhyenä vaikka kesän. Joitain perinnöllisiä sairauksia on, mutta oma ei ole kärsinyt kuin hammaskivestä. Turkin plussa tosiaan se, ettei karvaa. Muutenkin siisti varsinkin lyhyemmällä turkilla. Oma tulee hyvin toimeen ihmisten ja koirien kanssa, mutta saahan näistäkin ongelmatapauksia. Suosittelen, jos on itsellä halua antaa aikaansa ja vaivaansa. Silloin saat kyllä parhaan koiran.
Kyllä ne paimenetkin lähtevät jos koulutus on jäänyt. Ei ne noutajatkaan metsässä lintuja nouda jos niitä ei kouluta.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 12:19"]Noista vaihtoehdoista bichon. Muuten suosittelisin norwichinterrieriä, mutta ehkä liian pönäkkä agilityyn.
[/quote]
Harkitsin itsekkin norwichinterrieriä, mutta päädyin siihen, että en halua terrieriä. Ovat niin "ylienergisiä" ja kovia haukkumaan (Korjatkaa, jos olen väärässä)
Ap
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 12:23"]En kyllä alkaisi bichonin kanssa agia harrastaa, ainakaan muuta kuin koiran ehdoilla sunnuntaiharrastuksen. On pitkä selkä, pötäkkä rakenne ja lyhyet jalat eli selkävaivoja tiedossa, jos laittaa kropan liian koville. Ja on hitaampi kuin muut rodut eli mitään voittoja ei olisi tälle koirakolle tiedossa.
MIksi koiran pitää olla pakkaskestävä? Harva koira on ja jos onkin, saattaa sitten kuumua liikaa sisällä. Villiksellä ja bichonilla on molemmilla vain ohutkarvainen yksinkertainen turkki. Pakkasilla hyvä suojata haalarilla tai manttelilla eikä muutenkaan oleilla liian pitkään pakkassäällä ulkona.
[/quote]
Tietenkin käyttäisin haalaria tai manttelia, mutta mietin vaan jos joku näistä roduista kestäisi vähän paremmin pakkasta kuin toiset. Vanhempani asuvat lapissa, siksi pakkaskestävyydestä kyselin :)
Ap
Onko sulla rahaa laadukkaaseen ruokaan ja lääkärikuluihin? Koirat ei ole köyhien huvi.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 12:19"]Noista vaihtoehdoista bichon. Muuten suosittelisin norwichinterrieriä, mutta ehkä liian pönäkkä agilityyn. [/quote] Harkitsin itsekkin norwichinterrieriä, mutta päädyin siihen, että en halua terrieriä. Ovat niin "ylienergisiä" ja kovia haukkumaan (Korjatkaa, jos olen väärässä) Ap
[/quote]
Agilityyn tarvitaankin energinen koira. Toivoisin, että kuitenkin etsisit koirallesi kivan harrastuksen etkä harrastukseen välinettä.
Toinen koirani rakastaa agilityä, mutta ruumiinrakenteensa vuoksi tehdään sitä vain yksityistunneilla, ei olisi mitään asiaa kilpaseuraan. Toinen koirani ei taas kiinnostu siitä lainkaan, mutta tykkää rallytokosta ja sen tyyppisistä jutuista. Olisi kurjaa pakottaa kumpaakaan tekemään viikottain jotain, mikä ei olisi meille molemmille kivaa harrastamista.
Ehkä villis. Luonne on helppo, fysiikka sopii agiin. Lh on vietikkäämpi (vaativampi) ja pötkölle ei niin hyvin agi sovi. Myös bichoni on pötikkä. Mutta jos unohdat agilityn, on kiva koira.