Sosiaalityö 2022

Vierailija kirjoitti:

Ulkbljvn kirjoitti:

https://turvaviesti.om.fi/YVVyhteydenotto tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottolomake. Sinne vain kirjoittamaan sankoin joukoin! Mietin myös jos ottaisi mediaan yhteyttä, sillä onhan tämä erittäin törkeää.

Näin asianajajan näkökulmasta aina yhtä herttaista, kun maallikot tulkitsevat lakia. Asianne ei tule menestymään, koska tuo ei ole syrjintää. Iltalehtiin voitte toki vapaasti itkeä rahkeittenne riittämättömyydestä.

Ymmärtääköhän Asianajaja mistä tässä on kyse edes ennen kun lähtee kommentoimaan. Tutustu tilastoihin ensin ja voit verrata myös esim. sosiaalityön pisterajoja muihin aloihin niin asia voi hieman avautua. Tärkeää tässä on nimen omaan muutostarpeen esiin tuominen, jota et ehkä nää kokonaisuudessaan lakipykälöitä ainoastaan tuijottamalla.

ot btw kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.

Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.

En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.

Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.

Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.

Toi on mun mielestä myös yks ongelma tässä enskojen suosinnassa: Kumman olisi helpompi muuttaa sinne Lappiin, nuoren ja vapaan enskan vai perheellisen ja asuntolainaisen toiskan? Pahimmassa tapauksessa nuori Lapista kotoisin oleva enska haluaa seikkailun vuoksi Helsinkiin ja vie alemmilla pisteillä paikan pienten lasten stadilaiselta toiska vanhemmalta joka joutuu eroon lapsistaan kun joutuu raahautumaan Lappiin pisterajojen vuoksi. Toki poikkeuksia löytyy ja on vanhempiakin enskoja jne mutta pääsääntöisesti nuorten menofiilisten mukaan liikutellaan jopa kokonaisia perheitä.

No, se on ikävää, mutta kukaanhan ei joudu raahautumaan mihinkään, kun ketään ei pakoteta sosiaalityöhön hakemaan. Ei yhteiskunnan tarvitse pyöriä yksilön asuntolainan ympärillä. Sinne menee sitten ne ei-enskat jotka niin palavasti haluaa, että ovat valmiita järjestämään elämänsä niin, että onnistuu.

Kyllä, samaa mieltä olisin jos pisterajat olisi kaikille samat. Nykyiset ei-enskat on kuitenkin moni aikoinaan joutuneet opiskelemaan muualla koska kokeneemmat hakijat vei paikat lähiyliopistosta. Nyt kun oma ala ei työllistä ja tarvitsisi taas opiskella niin säännöt onkin muuttuneet ja joutuu taas muuttamaan skuttaan, tällä kertaa nuorten tieltä, vaikka menestyisi pääsykokeessa paremmin.

Todellisuudessa noita vanhempia hakijoita/aloittaneita ei ollut ennenkään sen enempää kuin mitä nyt kiintiöaikana. Tästä oli Ylellä tilastoa muutama vuosi sitten. Käytännössä ehkä lääkikseen pääsee nykyään vähemmän ei-ensikertalaisia, mutta muilla aloilla asia ei juuri näy.

Hmm ehkä useimmilla aloilla noin ja muutama vuosi sitten mutta nyt puhutaankin sosiaalityön linjasta ja vuodesta 2022. Jos melkein tuplapisteillä sisäänpäässeisiin ensikertalaisiin nähden jää varasijoille niin väittäisin että sosiaalityössä kiintiöiden vaikutus mahdollisuuksiin näkyy hyvinkin selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Ulkbljvn kirjoitti:

https://turvaviesti.om.fi/YVVyhteydenotto tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottolomake. Sinne vain kirjoittamaan sankoin joukoin! Mietin myös jos ottaisi mediaan yhteyttä, sillä onhan tämä erittäin törkeää.

Näin asianajajan näkökulmasta aina yhtä herttaista, kun maallikot tulkitsevat lakia. Asianne ei tule menestymään, koska tuo ei ole syrjintää. Iltalehtiin voitte toki vapaasti itkeä rahkeittenne riittämättömyydestä.

Miten asianajaja on eksynyt sosiaalityön yhteishaun keskusteluun? :D enpä usko sinun olevan asianajaja laisinkaan. Mene muualle trollailemaan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.

Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.

Mä hain jo 3. kerran.....

Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.

Minä kirjoitin tuon enkä tarkoittanut, että sosionomin pitäisi suoraan saada toimia sosiaalityöntekijänä tai päästä oikotietä sisään. Mutta jotain helpotuksia ja osaamisen tunnustamista yliopiston puolelta. Nyt sosionomit istuvat vuorovaikutusharjoituksissa opettelemassa asiakkaan kohtaamista, vaikka työkokemusta asiakastyöstä voi olla vuosia.

Kyllähän se sosionomin asiakaskohtaaminen on hyvin erilaista kuin sosiaalityöntekijän. Mitäpä luulet onko esim. huostaanoton käsittely sama asia kuin sen nuoren ohjaaminen lastenkodin arjessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.

Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.

Mä hain jo 3. kerran.....

Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.

Minä kirjoitin tuon enkä tarkoittanut, että sosionomin pitäisi suoraan saada toimia sosiaalityöntekijänä tai päästä oikotietä sisään. Mutta jotain helpotuksia ja osaamisen tunnustamista yliopiston puolelta. Nyt sosionomit istuvat vuorovaikutusharjoituksissa opettelemassa asiakkaan kohtaamista, vaikka työkokemusta asiakastyöstä voi olla vuosia.

Kyllähän se sosionomin asiakaskohtaaminen on hyvin erilaista kuin sosiaalityöntekijän. Mitäpä luulet onko esim. huostaanoton käsittely sama asia kuin sen nuoren ohjaaminen lastenkodin arjessa?

Broidi on sosionomi ja joutuu nimenomaan aina vaikeimpiin tilanteisiin henkivartioimaan sosiaalityöntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

ot btw kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.

Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.

En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.

Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.

Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.

Toi on mun mielestä myös yks ongelma tässä enskojen suosinnassa: Kumman olisi helpompi muuttaa sinne Lappiin, nuoren ja vapaan enskan vai perheellisen ja asuntolainaisen toiskan? Pahimmassa tapauksessa nuori Lapista kotoisin oleva enska haluaa seikkailun vuoksi Helsinkiin ja vie alemmilla pisteillä paikan pienten lasten stadilaiselta toiska vanhemmalta joka joutuu eroon lapsistaan kun joutuu raahautumaan Lappiin pisterajojen vuoksi. Toki poikkeuksia löytyy ja on vanhempiakin enskoja jne mutta pääsääntöisesti nuorten menofiilisten mukaan liikutellaan jopa kokonaisia perheitä.

No, se on ikävää, mutta kukaanhan ei joudu raahautumaan mihinkään, kun ketään ei pakoteta sosiaalityöhön hakemaan. Ei yhteiskunnan tarvitse pyöriä yksilön asuntolainan ympärillä. Sinne menee sitten ne ei-enskat jotka niin palavasti haluaa, että ovat valmiita järjestämään elämänsä niin, että onnistuu.

Kyllä, samaa mieltä olisin jos pisterajat olisi kaikille samat. Nykyiset ei-enskat on kuitenkin moni aikoinaan joutuneet opiskelemaan muualla koska kokeneemmat hakijat vei paikat lähiyliopistosta. Nyt kun oma ala ei työllistä ja tarvitsisi taas opiskella niin säännöt onkin muuttuneet ja joutuu taas muuttamaan skuttaan, tällä kertaa nuorten tieltä, vaikka menestyisi pääsykokeessa paremmin.

Todellisuudessa noita vanhempia hakijoita/aloittaneita ei ollut ennenkään sen enempää kuin mitä nyt kiintiöaikana. Tästä oli Ylellä tilastoa muutama vuosi sitten. Käytännössä ehkä lääkikseen pääsee nykyään vähemmän ei-ensikertalaisia, mutta muilla aloilla asia ei juuri näy.

Hmm ehkä useimmilla aloilla noin ja muutama vuosi sitten mutta nyt puhutaankin sosiaalityön linjasta ja vuodesta 2022. Jos melkein tuplapisteillä sisäänpäässeisiin ensikertalaisiin nähden jää varasijoille niin väittäisin että sosiaalityössä kiintiöiden vaikutus mahdollisuuksiin näkyy hyvinkin selvästi.

Turha tuijotella yhden vuoden tuloksia yhdeltä yliopistolta. Rovaniemelle on aina päässyt alhaisilla pisteillä, koska se on, no, Rovaniemellä. Se 18 pisteen leikkuri ensimmäisestä osiosta myös laskee pisteitä. Moni 17 pistettä siitä saanut, mahdollisesti yli 20 pisteen arvoisen esseen kirjoittanut on jäänyt rannalle. Yleensä Rolloon on ei-ensikertalaisena päässyt suhteellisen helposti. Tänä vuonna helppo tai ainakin aikaisempia vuosia helpompi pääsykoemateriaali saa aikaan ton eron, koska se 18/30 pistettä ensimmäisestä osiosta on todella korkea. Sosionomeilla ja ei-enskoilla on myös paremmat lähtökohdat tieteellisen/alan tekstin sisäistämiseen, joten jo tästä lähtökohdasta on ihan oikein, että pisteraja on heillä korkeampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.

Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.

Mä hain jo 3. kerran.....

Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.

Minä kirjoitin tuon enkä tarkoittanut, että sosionomin pitäisi suoraan saada toimia sosiaalityöntekijänä tai päästä oikotietä sisään. Mutta jotain helpotuksia ja osaamisen tunnustamista yliopiston puolelta. Nyt sosionomit istuvat vuorovaikutusharjoituksissa opettelemassa asiakkaan kohtaamista, vaikka työkokemusta asiakastyöstä voi olla vuosia.

Kyllähän se sosionomin asiakaskohtaaminen on hyvin erilaista kuin sosiaalityöntekijän. Mitäpä luulet onko esim. huostaanoton käsittely sama asia kuin sen nuoren ohjaaminen lastenkodin arjessa?

Broidi on sosionomi ja joutuu nimenomaan aina vaikeimpiin tilanteisiin henkivartioimaan sosiaalityöntekijöitä.

Kyllä meillä on vartijatkin ja välillä tarvitaan poliiseja. 

Onko täällä sellaisia jotka ovat opiskelleet perus- ja aineopinnot, tehneet tutkimusmenetelmäopinnot ja kandityön eivätkä silti ole päässeet maisteri tai kandihaussa sisään? Ja kuinka kauan olette olleet tuossa "limbossa"?

Ihan omia vaihtoehtoja tässä siis pohdiskelen, että kannattaako lähteä tohon hommaan, koska aika paljonhan se työn ohella vaatii ja jos silti jää suurella todennäköisyydellä opiskelupaikkaa vaille niin onhan se aika p-seestä.

Mikä muuten oli koko kokeesta maksimipistemäärä mitä pystyi saada? 60?

Opiskelen itse sosiaalityötä ja pääsin opiskelemaan aikoinaan ei-ensikertalaisena kokeella. Minulla oli reilusti enemmän pisteitä verrattuna ensikertalaisiin, mutta mielestäni se on ymmärrettävää eikä epäreilua. Ensikertalaisilla ei ole samanlaisia pohjatietoja ja opiskelutaitoja kuin jo tutkinnon suorittaneilla.

Mielestäni ei-ensikertalaisilla ei ole kohtuuttoman vaikeaa päästä opiskelemaan sosiaalityötä. Sosiaalityössä ei-ensikertaisten on mahdollista päästä opiskelemaan kokeen lisäksi myös todistuksella, toisin kuin monilla muilla aloilla. Tämän lisäksi sosiaalityössä on runsaasti paikkoja tarjolla maisterihaussa. Esim. Tampereella maisterihaussa oli tänä vuonna tarjolla 27 paikkaa ja Tampereen Porin linjalla 13 paikkaa.

Jos on jo alempi tutkinto, yhteiskunnan puolelta olisi varmaan ajatuksena, että silloin haetaan maisterihaussa. On turhaa resurssien tuhlausta opiskella toinen alempi tutkinto. Sosionomit saavat helposta saamalla hyväksilukuja sosiaalityön perusopinnoista. Oman kokemukseni mukaan sosiaalityön perus- ja aineopinnoissa on helppoa saada arvosanaksi 4/5 kursseista, joten en näe maisterihakua erityisen hankalana.

Pääsin Rovaniemelle enskana pisteillä 51/60. Tätä ennen olin opiskellut perus- ja aineopinnot kandin ja Harlan Jyväskylän avoimessa yliopistossa,mutta ensikertalainen olin,kun ei korkeakoulututkintoa takana. Samoilla pisteillä olisin päässyt Etelän yliopistoihin. Paljonko tänä vuonna Rovaniemelle ei enskan pisteet? Sanoisin,että tuuri peliä sisäänpääsy. Joskus koesuoritus onnistuu hyvin,joskus ei. Se ei oikeastaan kerro mitään hakijasta. Sosiaalityöhän on akateeminen ala. Hallintotieteitä ja johtamista kannattaisi opiskella sivuaineena,jos aikoo edetä uralla. Olen opiskellut hyvinvointijohtaminen. Aika uusi ainekokonaisuus Rovaniemellä ja Oulussa. Totaalisen erilaista kuin sosiaalityön opinnot. Ainakaan toistaiseksi tuolla opintokonaisuudella ei ole ollut käytännön työssä mitään apua/arvostusta. Muutoinkin tuntuu tuo juopa sosionomin ja sosiaalityöntekijän välillä olevan,vaikka työparina työtä tehdään. Se on vähän kaksijakoista. Sosiaalityöntekijän palkka on isompi kuin sosionomin. Sosiaalityöntekijän on takana jo pitkät opinnot,ennen kuin pääsee kentälle sijaistamaan. Sosionomi pääsee ehkä nopeammin opintojen alkuvaiheessa. Sosiaalityöntekijää ei välttämättä perehdytetä työn tekemiseen millään tavalla, ja se aiheuttaa turhautumista kokeneissa sosionomeissa. Jotenkin ihmeellinen ala,paine päällä opinnoissa ja töissä ja sisäänpääsyissä. Mun mielestä YTM- tutkinto sosiaalityö pääaineena on raskas opiskelukokonaisuus. En ole kokenut mitään 5 op:n opintosuoritusta kovin kevyenä.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä sellaisia jotka ovat opiskelleet perus- ja aineopinnot, tehneet tutkimusmenetelmäopinnot ja kandityön eivätkä silti ole päässeet maisteri tai kandihaussa sisään? Ja kuinka kauan olette olleet tuossa "limbossa"?

Ihan omia vaihtoehtoja tässä siis pohdiskelen, että kannattaako lähteä tohon hommaan, koska aika paljonhan se työn ohella vaatii ja jos silti jää suurella todennäköisyydellä opiskelupaikkaa vaille niin onhan se aika p-seestä.

Mulla kävi näin viime vuonna. Hain useaan yliopistoon maisterihaussa, mutta jäin varasijoille. Tänä vuonna hain uudestaan ja nyt sain paikan!

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen itse sosiaalityötä ja pääsin opiskelemaan aikoinaan ei-ensikertalaisena kokeella. Minulla oli reilusti enemmän pisteitä verrattuna ensikertalaisiin, mutta mielestäni se on ymmärrettävää eikä epäreilua. Ensikertalaisilla ei ole samanlaisia pohjatietoja ja opiskelutaitoja kuin jo tutkinnon suorittaneilla.

Mielestäni ei-ensikertalaisilla ei ole kohtuuttoman vaikeaa päästä opiskelemaan sosiaalityötä. Sosiaalityössä ei-ensikertaisten on mahdollista päästä opiskelemaan kokeen lisäksi myös todistuksella, toisin kuin monilla muilla aloilla. Tämän lisäksi sosiaalityössä on runsaasti paikkoja tarjolla maisterihaussa. Esim. Tampereella maisterihaussa oli tänä vuonna tarjolla 27 paikkaa ja Tampereen Porin linjalla 13 paikkaa.

Jos on jo alempi tutkinto, yhteiskunnan puolelta olisi varmaan ajatuksena, että silloin haetaan maisterihaussa. On turhaa resurssien tuhlausta opiskella toinen alempi tutkinto. Sosionomit saavat helposta saamalla hyväksilukuja sosiaalityön perusopinnoista. Oman kokemukseni mukaan sosiaalityön perus- ja aineopinnoissa on helppoa saada arvosanaksi 4/5 kursseista, joten en näe maisterihakua erityisen hankalana.

Eikö Tampereella ja Porissa ollut se että mikä tahansa AMK tutkinto ei kelpaa vaan pitää olla nimenomaan sosionomi? Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä sellaisia jotka ovat opiskelleet perus- ja aineopinnot, tehneet tutkimusmenetelmäopinnot ja kandityön eivätkä silti ole päässeet maisteri tai kandihaussa sisään? Ja kuinka kauan olette olleet tuossa "limbossa"?

Ihan omia vaihtoehtoja tässä siis pohdiskelen, että kannattaako lähteä tohon hommaan, koska aika paljonhan se työn ohella vaatii ja jos silti jää suurella todennäköisyydellä opiskelupaikkaa vaille niin onhan se aika p-seestä.

Mulla kävi näin viime vuonna. Hain useaan yliopistoon maisterihaussa, mutta jäin varasijoille. Tänä vuonna hain uudestaan ja nyt sain paikan!

Onneksi olkoon! :)

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen itse sosiaalityötä ja pääsin opiskelemaan aikoinaan ei-ensikertalaisena kokeella. Minulla oli reilusti enemmän pisteitä verrattuna ensikertalaisiin, mutta mielestäni se on ymmärrettävää eikä epäreilua. Ensikertalaisilla ei ole samanlaisia pohjatietoja ja opiskelutaitoja kuin jo tutkinnon suorittaneilla.

Mielestäni ei-ensikertalaisilla ei ole kohtuuttoman vaikeaa päästä opiskelemaan sosiaalityötä. Sosiaalityössä ei-ensikertaisten on mahdollista päästä opiskelemaan kokeen lisäksi myös todistuksella, toisin kuin monilla muilla aloilla. Tämän lisäksi sosiaalityössä on runsaasti paikkoja tarjolla maisterihaussa. Esim. Tampereella maisterihaussa oli tänä vuonna tarjolla 27 paikkaa ja Tampereen Porin linjalla 13 paikkaa.

Jos on jo alempi tutkinto, yhteiskunnan puolelta olisi varmaan ajatuksena, että silloin haetaan maisterihaussa. On turhaa resurssien tuhlausta opiskella toinen alempi tutkinto. Sosionomit saavat helposta saamalla hyväksilukuja sosiaalityön perusopinnoista. Oman kokemukseni mukaan sosiaalityön perus- ja aineopinnoissa on helppoa saada arvosanaksi 4/5 kursseista, joten en näe maisterihakua erityisen hankalana.

Tietty parempi jos ei-enskat menis suoraan maisteriin, mutta ei se kyllä mikään helppo reitti ole. Arvosanat pitää tosiaan olla vähintään 4/5 joka ikisestä kurssista, ja aikaa kuluu työn ohella helposti kolmekin vuotta että saa kaiken vaadittavan suoritettua vaadittavalla tasolla. Kandityöhön voi kaatua koko pitkä projekti viime metreillä jos siinä ei onnistukaan koska uusiminen ei ole mahdollista. Rahaakin palaa. Sitten saattaa mennä useampi vuosi hakiessa kun pisteet ei riitäkään. Jos ja kun lopulta sisään pääsee niin vielä vähintään 2 vuotta opiskelua plus mahdollisesti määrätyt lisäopinnot. Kyllä helpompaa ja nopeampaa olisi päästä kandina sisään ja paukuttaa kursseja löysemmillä arvosanoilla kovaan tahtiin. Sisäänpäässeenä sitä paitsi maali on aina näkyvissä ja varma kun taas maisterireittiä käydessä kokoajan saa pelätä ettei paikka välttämättä aukenekaan ja vuosien työ menee hukkaan.

Siis onko todella niin, että jos on opiskellut avoimessa niin säilyttää ensikertalaisuuden? Mutta jos on ottanut vaikka amk-paikan vastaan ja heti luopunut siitä suorittamatta yhtään opintopistettä menettää ensikertalaisuuden. Ei ihan tasan ene tämäkään.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko todella niin, että jos on opiskellut avoimessa niin säilyttää ensikertalaisuuden? Mutta jos on ottanut vaikka amk-paikan vastaan ja heti luopunut siitä suorittamatta yhtään opintopistettä menettää ensikertalaisuuden. Ei ihan tasan ene tämäkään.

Totta kai on näin.

Avoimessa et vie kenenkään paikkaa mistään. Olet siellä omilla rahoillasi ja aikatauluillasi.

AMK:ssa ensin viet jonkun toisen paikan ja sen jälkeen jätät valmistumatta, eli koulukaan ei sinusta hyödy.

Sosiaalityötä ei missään tapauksessa pitäisi opettaa yliopistossa, koska se ei ole tiedettä. Näkeehän tämän jo vertaisarvioiduista artikkeleistakin, joiden kirjoittajat ovat useimmiten sosiaalipolitiikan tai yhteiskuntapolitiikan dropout-tutkijoita.

Paras vaihtoehto olisi, sosiaalioikeuden kurssi ja pari muuta lisäksi täydentävänä sosionomin tutkintoon ja ihmiset töihin.

Täällä huomaa hyvin minkalaista porukkaa alalla on. Mieluummin pidettäisiin sosionomit sosionomeina ja yritetään kovasti pitää kiinni omasta pienestä statuksesta. Kouluun päässeet ovat nyt jo parasta väkeä. Sama asenne on asiakkaita kohdatessa. Säälittävää touhua. Paras ja osaavin tapaamani työntekijä on ollu muuten sosiaaliohjaaja. T. kokemusasiantuntija

Te, jotka jäitte parin pisteen päähän opiskelupaikasta - kannattaa ehdottomasti valittaa. 

Itse valitin vuosi sitten ja pisteeni nousivat 3,5 pisteellä. Absurdia, mutta totta. Siellä on niin sekalaista seurakuntaa arvioimassa valintakokeita, että kaikki on mahdollista. Esim. osa ei ole opettanut kurssiakaan sosiaalityötä. 

Oma tulkintani on, että sosiaalityössä valintakoelautakunnat vetävät jo useampaa vuotta vasemmalla kädellä, ja itse valintakoe on tärkeä ainoastaan hakijalle.

Tsemppiä!