Sosiaalityö 2022
Kommentit (1389)
Vierailija kirjoitti:
Olen sosiaalityöntekijä ja voin kertoa, että parempia ammattivaihtiehtoja on varmasti satoja. Työ on raskasta, epäarvostettua ja huonosti palkattua. Miettikää vielä kaks kertaa. En suosittelisi omalle lapselleni.
Millaisessa paikassa työskentelet?
Oulussa lastensuojelun palkat 3845e tms. Muilla sossuilla noin 400e vähemmän (aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut (SHL:n mukaiset)). Lastensuojelussa virkoja auki ainakin 12, luultavasti parikymmentä. Suuri osa vakkareista välillä pitkiä aikoja pois työstä (opintovapaat, perhevapaat, sairausloman, virkavapaat sotevalmistelussa).
Opiskelu on helppoa ja nopeaa, paljon on etänä. Avoimen kautta pääsee helposti, voi opiskella monessa paikassa, aloittavia Oulussa, Kokkolassakin opiskellaan, Rovaniemi, Jyväskylä, Itä-Suomen yliopisto, onko Tamperekin, ja tietty Hki, ja Turku. Hae sisään ja olet töissä, kun kandi on suoritettu. Eka pidempi saikku vuoden sisään työllistymisestä. Alalla palaa loppuun nopeasti.
PS. Kun sitten esittelet itsesi yliopistolla, älä kerro, että haluat auttaa ihmisiä. Se on kulunutta. Mieti, mikä on sinun motiivisi alalle.
Mielestäni vaativaa ja antoisaa työtä merkityksellisyyden vuoksi. Palkan kuuluisi olla vastuuseen nähden parempi esimerkiksi lastensuojelussa. Yleistä tuntemattomien ihmisten arvostusta, jotka eivät sen enempää tiedä työstäni en elämässäni hae. Vaihtoehtoja on paljon, eikä ole pakko työskennellä raskaimmalla lastensuojelun kentällä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sosiaalityöntekijä ja voin kertoa, että parempia ammattivaihtiehtoja on varmasti satoja. Työ on raskasta, epäarvostettua ja huonosti palkattua. Miettikää vielä kaks kertaa. En suosittelisi omalle lapselleni.
No itse olen sosionomina lasussa. Sossun työ on huomattavasti arvostetumpaa ja parempipalkkaista. Ei tätä työtä kuitenkaan rahan takia tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Oulussa lastensuojelun palkat 3845e tms. Muilla sossuilla noin 400e vähemmän (aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut (SHL:n mukaiset)). Lastensuojelussa virkoja auki ainakin 12, luultavasti parikymmentä. Suuri osa vakkareista välillä pitkiä aikoja pois työstä (opintovapaat, perhevapaat, sairausloman, virkavapaat sotevalmistelussa).
Opiskelu on helppoa ja nopeaa, paljon on etänä. Avoimen kautta pääsee helposti, voi opiskella monessa paikassa, aloittavia Oulussa, Kokkolassakin opiskellaan, Rovaniemi, Jyväskylä, Itä-Suomen yliopisto, onko Tamperekin, ja tietty Hki, ja Turku. Hae sisään ja olet töissä, kun kandi on suoritettu. Eka pidempi saikku vuoden sisään työllistymisestä. Alalla palaa loppuun nopeasti.
PS. Kun sitten esittelet itsesi yliopistolla, älä kerro, että haluat auttaa ihmisiä. Se on kulunutta. Mieti, mikä on sinun motiivisi alalle.
Avoimen kautta on todella vaikea päästä sisään. Ja itselläni yksi hyvä syy toimia alalla on halu auttaa. Miksi pitäisi väkisin keksiä jokin muu syy?
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuhan ei voi antaa loputtomiin rahaa, joten ei ole kyse siitä, että sossut vain ihmettelee tyytymättömiä ihmisiä. Te-toimisto ei taas liity sossun työnkuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Yllättävän moni aikuinen ei tunne edes kelloa.
Vierailija kirjoitti:
Olen sosiaalityöntekijä ja voin kertoa, että parempia ammattivaihtiehtoja on varmasti satoja. Työ on raskasta, epäarvostettua ja huonosti palkattua. Miettikää vielä kaks kertaa. En suosittelisi omalle lapselleni.
Nämä kommentit saa kieltämättä kyllä välillä pohtimaan, että mihinhän soppaan sitä on lusikkaansa laittamassa. Olen itse koulutukseltani geronomi ja tehnyt koulutusta vastaavaa työtä. Toiveissa ja ajatuksissa olisi kuitenkin jatkokouluttautua ja pelkkä vanhusalalla työskentely ei enää välttämättä houkuta. Siksi esim yamk:in sijaan olen päätynyt pyrkimään sosiaalityöhön, sillä siitä saa niin monipuolisen osaamisen ja työllistyähän voi kuntapuolen lisäksi myös erilaisiin muihin asiantuntijatehtäviin tai järjestöihin. Sosiaaliala on tällä hetkellä ainoa omalta jutulta tuntuva ala ja sosiaalityön opintojen hyvänä puolena näen sen, että työtä on ainakin aivan varmasti tarjolla ja hyvin monenlaisista paikoista. Jos ensimmäinen työpaikka ei tunnu hyvältä, tarjontaa on kyllä, joten huonoon paikkaan ei tarvitse jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Oulussa lastensuojelun palkat 3845e tms. Muilla sossuilla noin 400e vähemmän (aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut (SHL:n mukaiset)). Lastensuojelussa virkoja auki ainakin 12, luultavasti parikymmentä. Suuri osa vakkareista välillä pitkiä aikoja pois työstä (opintovapaat, perhevapaat, sairausloman, virkavapaat sotevalmistelussa).
Opiskelu on helppoa ja nopeaa, paljon on etänä. Avoimen kautta pääsee helposti, voi opiskella monessa paikassa, aloittavia Oulussa, Kokkolassakin opiskellaan, Rovaniemi, Jyväskylä, Itä-Suomen yliopisto, onko Tamperekin, ja tietty Hki, ja Turku. Hae sisään ja olet töissä, kun kandi on suoritettu. Eka pidempi saikku vuoden sisään työllistymisestä. Alalla palaa loppuun nopeasti.
PS. Kun sitten esittelet itsesi yliopistolla, älä kerro, että haluat auttaa ihmisiä. Se on kulunutta. Mieti, mikä on sinun motiivisi alalle.
Miten auttamisen tarve voi olla kulunutta? Sosiaalityön koko ydin on siinä, että pyritään parantamaan ihmisten elämänlaatua ja helpottamaan elämää. Samaten pidetään niiden ihmisten ääntä esillä, joiden ääni ei välttämättä muuten kuulu ja pyritään olemaan osa sellaista yhteiskunnan kehitystä, joka huomioi myös heidät.
T. Sosiaalityön opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Olen tuo tosiasiat-viestin kirjoittaja. Ei sossun nyt mikään raha-automaatti tarvitse olla, mutta eivätpä sen puoleen nuokaan tuossa vastauksessa mainitut ongelmat sillä tarjottavalla keskusteluavulla poistu. Itse en ole saanut sossusta apua ongelmiini, vaikka olen sitä useita kertoja yrittänyt. Ja kyllä itseäni on syytetty näissä putiikeissa sossu, TE-toimisto ja Kela siitä, miksi olen köyhä ja työtön ja että ne ovat vain omaa syytäni. Koska asiointi sossussa on ainakin itselleni hyvinkin rankka kokemus, siis mm. ahdistuskohtaus iskee varmasti niin olisin todella toivonut jotakin konkreettista apua. Samoista asioista jauhaminen sadatta kertaa ilman, että mikään muuttuu tai että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään on myös todella rankkaa. Kyllä nyt sossut voisivat edes myöntää tukien pienuuden ja tehdä jotain, että niitä saataisiin korotettua esim. olemalla yhteydessä päättäjiin ja kertomalla kohtaamastaan karusta todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Olen tuo tosiasiat-viestin kirjoittaja. Ei sossun nyt mikään raha-automaatti tarvitse olla, mutta eivätpä sen puoleen nuokaan tuossa vastauksessa mainitut ongelmat sillä tarjottavalla keskusteluavulla poistu. Itse en ole saanut sossusta apua ongelmiini, vaikka olen sitä useita kertoja yrittänyt. Ja kyllä itseäni on syytetty näissä putiikeissa sossu, TE-toimisto ja Kela siitä, miksi olen köyhä ja työtön ja että ne ovat vain omaa syytäni. Koska asiointi sossussa on ainakin itselleni hyvinkin rankka kokemus, siis mm. ahdistuskohtaus iskee varmasti niin olisin todella toivonut jotakin konkreettista apua. Samoista asioista jauhaminen sadatta kertaa ilman, että mikään muuttuu tai että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään on myös todella rankkaa. Kyllä nyt sossut voisivat edes myöntää tukien pienuuden ja tehdä jotain, että niitä saataisiin korotettua esim. olemalla yhteydessä päättäjiin ja kertomalla kohtaamastaan karusta todellisuudesta.
Omasta mielestäni kun ne tuet ovat vallan riittäviä ja monelle maksetaan aivan järkyttävän paljon ilman, että he saavat yhtään jalkoja alleen ja alkaisivat itse toimia oman elämänsä eteen. t: sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Olen tuo tosiasiat-viestin kirjoittaja. Ei sossun nyt mikään raha-automaatti tarvitse olla, mutta eivätpä sen puoleen nuokaan tuossa vastauksessa mainitut ongelmat sillä tarjottavalla keskusteluavulla poistu. Itse en ole saanut sossusta apua ongelmiini, vaikka olen sitä useita kertoja yrittänyt. Ja kyllä itseäni on syytetty näissä putiikeissa sossu, TE-toimisto ja Kela siitä, miksi olen köyhä ja työtön ja että ne ovat vain omaa syytäni. Koska asiointi sossussa on ainakin itselleni hyvinkin rankka kokemus, siis mm. ahdistuskohtaus iskee varmasti niin olisin todella toivonut jotakin konkreettista apua. Samoista asioista jauhaminen sadatta kertaa ilman, että mikään muuttuu tai että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään on myös todella rankkaa. Kyllä nyt sossut voisivat edes myöntää tukien pienuuden ja tehdä jotain, että niitä saataisiin korotettua esim. olemalla yhteydessä päättäjiin ja kertomalla kohtaamastaan karusta todellisuudesta.
Joskus 2010-luvun alkupuolella hain itsekin pari kertaa opiskelemaan sosiaalityötä. Silloin pääsykoekirjana oli Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. En päässyt opiskelemaan tai noh. Rovaniemelle pisteet olisivat riittäneet, jos olisin sinne hakenut, mutta sinne hakeminen ja opiskelu siellä ei ollut mahdollista. Vaikka sopisikin enemmän kokemusasiantuntijaksi niin hain kuitenkin, koska ajattelin, että omien huonojen kokemuksien myötä pystyisin itse parempaan, olemaan asiakaslähtöisempi, asiakkaan puolella ja oikeasti tekemään enemmän niin, että kohtaaminen asiakkaan kanssa ei sentään aiheuttaisi asiakkaalle itsessään traumoja. Mutta kuten tuossa pääsykoekirjat sanottiin ja on jäänyt vieläkin mieleeni niin se yksi sosiaalityössä ylivoimaisesti eniten käytetty hierarkisuuteen, kontrolliin ja byrokratiaan perustuva malli oikeastaan estää tämän. Tämä malli on se perustotuus, jonka muuttaminen on vaikeaa, vaikka kirjan kirjoittaja itsekin kritisoi tätä ja toivoi enemmän muiden mallien mukaista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Olen tuo tosiasiat-viestin kirjoittaja. Ei sossun nyt mikään raha-automaatti tarvitse olla, mutta eivätpä sen puoleen nuokaan tuossa vastauksessa mainitut ongelmat sillä tarjottavalla keskusteluavulla poistu. Itse en ole saanut sossusta apua ongelmiini, vaikka olen sitä useita kertoja yrittänyt. Ja kyllä itseäni on syytetty näissä putiikeissa sossu, TE-toimisto ja Kela siitä, miksi olen köyhä ja työtön ja että ne ovat vain omaa syytäni. Koska asiointi sossussa on ainakin itselleni hyvinkin rankka kokemus, siis mm. ahdistuskohtaus iskee varmasti niin olisin todella toivonut jotakin konkreettista apua. Samoista asioista jauhaminen sadatta kertaa ilman, että mikään muuttuu tai että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään on myös todella rankkaa. Kyllä nyt sossut voisivat edes myöntää tukien pienuuden ja tehdä jotain, että niitä saataisiin korotettua esim. olemalla yhteydessä päättäjiin ja kertomalla kohtaamastaan karusta todellisuudesta.
Omasta mielestäni kun ne tuet ovat vallan riittäviä ja monelle maksetaan aivan järkyttävän paljon ilman, että he saavat yhtään jalkoja alleen ja alkaisivat itse toimia oman elämänsä eteen. t: sossu
Pystyisitko itse elämään vuosia pelkällä työmarkkinatuella? Taidat itsekin olla sen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina-kirjan ensimmäisenä kuvatun mallin kannattaja ja toteuttaa sen mukaista sosiaalityötä käytännössä? Hienoa, että joku sossu ylipäätään tänne kirjoittaa, mutta valitettavasti näistä kirjoituksista saa käsityksen juuri sellaisesta stereotyyppisestä sossusta, joka ei näe tekemiään virheitä, joka ei oikeasti halua auttaa asiakasta mitenkään käytännössä ja joista itselläni on traumaattisen huonoja kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Olen tuo tosiasiat-viestin kirjoittaja. Ei sossun nyt mikään raha-automaatti tarvitse olla, mutta eivätpä sen puoleen nuokaan tuossa vastauksessa mainitut ongelmat sillä tarjottavalla keskusteluavulla poistu. Itse en ole saanut sossusta apua ongelmiini, vaikka olen sitä useita kertoja yrittänyt. Ja kyllä itseäni on syytetty näissä putiikeissa sossu, TE-toimisto ja Kela siitä, miksi olen köyhä ja työtön ja että ne ovat vain omaa syytäni. Koska asiointi sossussa on ainakin itselleni hyvinkin rankka kokemus, siis mm. ahdistuskohtaus iskee varmasti niin olisin todella toivonut jotakin konkreettista apua. Samoista asioista jauhaminen sadatta kertaa ilman, että mikään muuttuu tai että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään on myös todella rankkaa. Kyllä nyt sossut voisivat edes myöntää tukien pienuuden ja tehdä jotain, että niitä saataisiin korotettua esim. olemalla yhteydessä päättäjiin ja kertomalla kohtaamastaan karusta todellisuudesta.
Omasta mielestäni kun ne tuet ovat vallan riittäviä ja monelle maksetaan aivan järkyttävän paljon ilman, että he saavat yhtään jalkoja alleen ja alkaisivat itse toimia oman elämänsä eteen. t: sossu
Pystyisitko itse elämään vuosia pelkällä työmarkkinatuella? Taidat itsekin olla sen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina-kirjan ensimmäisenä kuvatun mallin kannattaja ja toteuttaa sen mukaista sosiaalityötä käytännössä? Hienoa, että joku sossu ylipäätään tänne kirjoittaa, mutta valitettavasti näistä kirjoituksista saa käsityksen juuri sellaisesta stereotyyppisestä sossusta, joka ei näe tekemiään virheitä, joka ei oikeasti halua auttaa asiakasta mitenkään käytännössä ja joista itselläni on traumaattisen huonoja kokemuksia.
Lähtisin varmaankin miettimään miten siltä työmarkkinatuelta pääsisin pois. Opiskelu on yleensä aina kannattanut. Itselläni on yksi keskiasteen tutkinto ja kaksi ylempää akateemista loppututkintoa. Jos opiskeluun ei ole haluja, miettisin varmaan jotain muuta itseni työllistämistä olettaen, että työmarkkina-arvoni ei ole ollut riittävä työllistymiseen, minkä vuoksi sillä työmarkkinatuella olemisen aika on venynyt. Sosiaalityö on muutostyötä. Huonon tilanteen pitkittäminen rahalla on erittäin huonoa sosiaalityötä.
Mikä ihme teitä siinä oikein kiehtoo? Onko se kenties kotikasvatuksessa saatu sadismin alkeet ja machiavellismin peruskurssi innoittajana. Että oikein kk palkalla pitää päästä ihmisiä kiusaamaan. Vai luuletteko, että teistä tulee suuria alan tutkijoita? Ehei, nyrkit savessa ja nenä nirpassa joudutte sietämään syrjäytyneitä, rumia ja työttömiä, kunnes olette katkeria kyynikkoja. Tähän menee arviolta 1,5 v. Vaihtoehto on siirtyä kaupan kassalle tai antautua lopputyöelämän ajaksi per sei lemään asiakkaille. Onnea, menestystä ja kivaa tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla pitäisi vihdoin hyväksyä tosiasiat eli että suurin syy moniin ihmisten ongelmiin on yksinkertaisesti liian pienet tulot eli käytännössä liian pienet tuet, jotka sitten johtavat moniin muihin ongelmiin. Käytännön avun sijaan ratkaisuksi tarjottu keskusteluapu ei ole oikea tapa hoitaa tilannetta, eikä se myöskään mitään muuta. Sosiaalityöntekijöiden ei myöskään pitäisi ihmetellä, jos tällaisissa tapauksissa palveluun tyytymätön ja oikeasti käytännön apua toivonut asiakas sitten esittää kritiikkiä saamaansa palvelua kohtaan kovinkin sanankääntein. Toinen tosiasia, jota ei haluta myöntää on se, että kunnon työtä ei riitä kaikille, eikä se ole työttömän tai köyhän syy. TE-toimisto taitaa tosin olla tässä tosiasian kiertämisessä vielä pahempi.
Sossuna olen täysin eri mieltä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein suvuttaisia, ylisukupolvisia. Ei koskaan opita elämään normaalisti. Lisäksi hyvin paljon näkee asiakkailla tosi isoja kognitiivisia ongelmia, on heikkoa älyä, huonoja keskittymistaitoja, impulssiherkkyyttä. Nykyisin lapsille tarjotaan näissä tukea, mutta nykyiset aikuiset eivät ole saaneet mitään tukea. Rahalla nuo ongelmat ei poistu ja harva edes osaa käyttää rahaa.
Olen tuo tosiasiat-viestin kirjoittaja. Ei sossun nyt mikään raha-automaatti tarvitse olla, mutta eivätpä sen puoleen nuokaan tuossa vastauksessa mainitut ongelmat sillä tarjottavalla keskusteluavulla poistu. Itse en ole saanut sossusta apua ongelmiini, vaikka olen sitä useita kertoja yrittänyt. Ja kyllä itseäni on syytetty näissä putiikeissa sossu, TE-toimisto ja Kela siitä, miksi olen köyhä ja työtön ja että ne ovat vain omaa syytäni. Koska asiointi sossussa on ainakin itselleni hyvinkin rankka kokemus, siis mm. ahdistuskohtaus iskee varmasti niin olisin todella toivonut jotakin konkreettista apua. Samoista asioista jauhaminen sadatta kertaa ilman, että mikään muuttuu tai että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään on myös todella rankkaa. Kyllä nyt sossut voisivat edes myöntää tukien pienuuden ja tehdä jotain, että niitä saataisiin korotettua esim. olemalla yhteydessä päättäjiin ja kertomalla kohtaamastaan karusta todellisuudesta.
Omasta mielestäni kun ne tuet ovat vallan riittäviä ja monelle maksetaan aivan järkyttävän paljon ilman, että he saavat yhtään jalkoja alleen ja alkaisivat itse toimia oman elämänsä eteen. t: sossu
Pystyisitko itse elämään vuosia pelkällä työmarkkinatuella? Taidat itsekin olla sen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina-kirjan ensimmäisenä kuvatun mallin kannattaja ja toteuttaa sen mukaista sosiaalityötä käytännössä? Hienoa, että joku sossu ylipäätään tänne kirjoittaa, mutta valitettavasti näistä kirjoituksista saa käsityksen juuri sellaisesta stereotyyppisestä sossusta, joka ei näe tekemiään virheitä, joka ei oikeasti halua auttaa asiakasta mitenkään käytännössä ja joista itselläni on traumaattisen huonoja kokemuksia.
Lähtisin varmaankin miettimään miten siltä työmarkkinatuelta pääsisin pois. Opiskelu on yleensä aina kannattanut. Itselläni on yksi keskiasteen tutkinto ja kaksi ylempää akateemista loppututkintoa. Jos opiskeluun ei ole haluja, miettisin varmaan jotain muuta itseni työllistämistä olettaen, että työmarkkina-arvoni ei ole ollut riittävä työllistymiseen, minkä vuoksi sillä työmarkkinatuella olemisen aika on venynyt. Sosiaalityö on muutostyötä. Huonon tilanteen pitkittäminen rahalla on erittäin huonoa sosiaalityötä.
Tässäkin viestissä korostuu ajatus siitä, että vika on ihmisessä itsessään, eikä selvästikään haluta ymmärtää sitä tosiasiaa, että työtä ei riitä kaikille. Itse olen suorittanut AMK-tutkinnon ja olisin halunnut opiskelemaan valtiotieteelliseen Helsinkiin, mutta en sinne päässyt. Ennen AMK:ta kävin lukion ja ammatillisen koulutuksen. Päivääkään koulutustani vastaavaa palkkatyötä en ole tehnyt. Myönnän kyllä valinneeni väärän alan ja ehkä olisi pitänyt vaan se lähihoitajan koulutus suorittaa ja erikoistua kodinhoitoon tai johonkin vastaavaan niin monia asia sujuisi tuolla opittujen taitojen myötä paremmin.
Tein 2015-2020 oikeustieteellisessä opinnot ja sain muutaman kaverin sosiaalityön puolelta kun sattuivat käymään pari samaa kurssia. Jo silloin oli puhetta kuinka monella alanvalinta alkoi kaduttaa ja miettivät mitä voisivat lukea sivuaineena etteivät päädy alan työtehtäviin. Muistan hämärästi heille tehdystä opiskelukyselystä, jonka mukaan joko joka kolmas tai joka neljäs mietti ammatinvaihtoa. Harjoittelun jälkeen alkoi kuulemma tulla entistä enemmän alaansa katuvia. Yhden jonka tiesin haki toiselle alalle eri yliopistoon, ja kaksi muuta valmistui, mutta tekevät ihan muuta kuin sosiaalityöntekijän tehtäviä. En rehellisesti usko että meininki on muuttunut, opinnot ovat hyvin erilaista verrattuna oikeaan työelämään, ja se tulee monelle yllätyksenä.
Ne joilla on oikeasti innostusta ja tietävät kuinka raskasta, alipalkattua ja aliarvostettua työ oikeasti on, toivotan onnea todistusvalintaan/pääsykokeeseen! Toivon kuitenkin että hakijoilla on realistiset kuvat työelämästä, sillä nuo sosiaalityötä opiskelevien kavereiden kokemukset jäivät erittäin vahvasti mieleen, minkä vuoksi nyt tähänkin keskusteluun päätin vastata.
Työllisyys on kuitenkin varma.