Suomi myy yritykset Ruotsiin ja tontit Venäjälle

Ei mitään.

Maata ei pitäisi myydä ulkomaalaisille

Suomi on pian myynyt koko maan yrityksineen ulkomaalaisille.  Jo vuonna 2006 Pörssisäätiö älähti asiasta:

VALTIONYHTIÖT OLISI – KANSALLISTETTAVA
12.10.2006

Valtio olemme me. Siksi tuntuu hassulta, että kun valtio myy omistamiaan yrityksiä, suomalaisia ei suosita “vanhoina osakkeenomistajina”, vaan myynnit suunnataan ulkomaille.

Viidentoista viimeisen vuoden aikana tehtiin 58 valtionyhtiöiden omistuspohjaan liittyvää toimenpidettä. Niistä kaksi on otsikoitu “kotimainen suunnattu anti” ja “kotimaahan painottuva osakemyynti”. Näiden arvo oli 600,1 miljoonaa euroa.

Kansainvälisesti suunnatuksi anniksi tai osakemyynniksi luokiteltiin samaan aikaan 23 toimenpidettä. Näiden arvo oli yli kymmenkertainen, 6 661,5 miljoonaa euroa.

Pelkästään vuonna 2005 myytiin Sammon (430 miljoonaa euroa), Fortumin (770) ja Kemiran (92,6) osakkeita 1 292,6 miljoonalla eurolla ulkomaille.

Ajatellaanpa: ensin nuo yhtiöt perustettiin suomalaisten rahoilla, niiden tuotekehitys maksettiin meidän verovaroistamme – lopuksi ne myydään ulkomaille.

– Kun valtionyhtiöiden annit alkoivat, tavoittelimme erityisesti suomalaisia osakesäästäjiä. Sittemmin tämä näkökulma on muuttunut, kertoo johtaja Markku Tapio Kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksiköstä.

– Tarkoitus on suunnata anteja kotimaahan niin usein kuin mahdollista, mutta väkisinkin suuri osa suuntautuu ulkomaille: Suomesta ei löydy riittävästi sijoittajia ja viime caseissa on myynti tehty nopeutettuna, jolloin se suuntautuu melkein väkisinkin kansainvälisille instituutioille.

Okon Corporate Finance Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Tiihonen ymmärtää valtio-omistajan näkökantoja.

– Perusteet toimia noin ovat olemassa, mutta yhtä perusteltua on käydä keskutelua siitä, miten voisi toimia toisella tavalla ja korostaa kotimaista omistusta.

Valtio ansaitsisi enemmän myymällä kotimarkkinoille?

Miksi kotimaisella omistuksella sitten olisi merkitystä?

Teoreettinen harjoituslaskelma näyttää osoittavan, että valtionyhtiöiden osakkeiden myynti ulkomaille tulee ajan myötä kalliiksi.

Vanhat suuret valtionyhtiöt Neste, Fortum, Kemira, Kemira GrowHow, Outokumpu, Rautaruukki, Finnair ja Sponda maksoivat vuonna 2005 yli puoli miljardia euroa osinkoa ulkomaille.

Tästä summasta maksettu lähdevero on korkeintaan 82 miljoonaa euroa (esimerkki on laskettu 15% lähdeverotuksen mukaan, mutta useat kansainväliset verosopimukset pudottavat veroprosentin nollaan).

Jos suomalaiset kotitaloudet olisivat saaneet nämä osingot, valtion verokertymä olisi ollut vähintään yli 25 miljoonaa euroa suurempi. Ja tämä siis pelkästään vuonna 2005.

Kokonaisuutena näyttää siis ainakin teoriassa siltä, ettei valtion omistuksia kannattaisi myydä suurina erinä kansainvälisille markkinoille.

Parempi ratkaisu voisi olla vaiheittainen osakemyynti, jolla pyrittäisiin löytämään vakaata suomalaista omistuspohjaa – sekä instituutioita että kotitalouksia.

Toki samaan hengenvetoon on myönnettävä, että esimerkiksi Kemiran ulkomaille myydyt osakkeet palasivat ajan myötä hyvin suurelta osin kotimaiseen omistukseen.

Suomesta löytyisi kyllä pääomaa

Suomalaiset kotitaloudet ovat selvästi vaurastuneet viime vuosina. Suurin osa varallisuudesta on suomalaiseen tapaan kiinni asunnoissa: Vakituisiin, vapaa-ajan asuntoihin sekä sijoitusasuntoihin on sijoitettu kolme neljäsosaa varallisuudesta. Loput varoista on rahoitusvarallisuutta: talletuksia, pörssiosakkeita, sijoitusrahastojen osuuksia ja vakuutussäästöjä.

Ja sitten: pankkitileillä on runsaat 50 000 000 000 (50 miljardia) euroa varallisuutta, joista puolet on käytännöllisesti katsoen korottomilla käyttötileillä.

– Osa näistä varoista voitaisiin saada mukaan, kun seuraava valtionyhtiön anti järjestetään, toivoo Pörssisäätiön yhteiskuntasuhteista vastaava Kimmo Collander.

Markku Tapio heittää haasteen takaisin:

– Kyllä kotimaiseen omistukseen kiinnitetään koko ajan huomiota ja tälle on ehkä jatkossa enemmän tarvetta. Onko hyviä ideoita?

Valtionyhtiöiden yksi tarkoitus niitä perustettaessa oli työllisyys, saada suomalaisille työpaikkoja.

Tänään meillä totisesti olisi käyttöä noille myydyille valtionyhtiöille.

Valtionyhtiöt takoivat tulosta – Suomen kassaan 1,7 miljardia

 
POLITIIKKA JA TALOUS
 18.6.2015, 13:37
Tekstin koko: A A A

JAANA KANKAANPÄÄ

Fortumin liikevoitossa riittää ilmaa myytyjen toimintojen myötä. Valtion kassaan rahaa kilisi kuitenkin mukavasti.

Valtion omistamat yhtiöt jakoivat viime vuonna avokätisesti osinkoja. Vuonna 2014 rahaa kilisi kassaan 300 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Sijoitusyhtiö Solidiumin tulos hiipui loppuvuonna.

Valtion kaupallisen yhtiöomistussalkun kuulumiset käyvät ilmi juuri julkaistusta omistajaohjauksen vuosikertomuksesta.

Omistajaohjauksen vuosikertomus 2014

Ja samaan aikaan kun täällä huudetaan pörssiyritysten valumisesta ulkomaille pidetään osakkeiden omistamista pörssipelaamisena ja automaattisesti moraalittomana.

Ei kenellekään tullut mieleen, että kuka tahansa voi perustaa osakesalkun ja alkaa osakesäästäjäksi OMX Helsingin osakkeilla? Kun tällaisia piensijoittajia on tarpeeksi, niin yritysten omistuspohjakin pysyy suomalaisempana eikä valu niin herkästi ulkomaille. Esimerkiksi Osakesäästäjien keskusliitto on jo vuosia yrittänyt herättää keskustelua siitä, että myönnettäisiin veroetu alle 5000 euron osingoille, siis piensijoittajia hyödyntämään ja suomalaista omistuspohjaa tukemaan. Ja joka kerta kadun mies kommentoinnissaan lyttää ja rinnastaa näiden etujen antamisen Nallen omistuksiin ja Herlineiden satojen miljoonien omaisuuteen.