Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä jos puolisosi tunnustaisi että on ihastunut toiseen?
17.06.2015 |
Miten reagoisit, jos puolisosi kertoisi rehellisesti, että on palavasti ihastunut toiseen, esim. työkaveriinsa? Suhtautuisitko ymmärtäväisesti, loukkaantuisitko, vai harkitsisitko jopa eroa? Itse olen avoimien suhteiden kannattaja enkä usko monogamiaan, joten itse suhtautuisin todennäköisesti ymmärtäväisesti.
Kommentit (51)
Loukkaantuisin ja harkitsisin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti itkisin. Sitten lähtisin pois kotoa. Tulisin illalla takaisin, halaisin miestäni ja juttelisimme asiat halki. Näin aina menee kun on jostain isommasta kyse.
Saisi mennä. Tarvitsisinkin hyvän syyn erota.
Olisin helpottunut ja saisin sitä kautta "syyn" eroon. Hyvää miestä kun ei täällä saa jättää jos on erehtynyt tekemään lapsiakin vielä hänen kanssaan.
Loukkaantuisin, ja ihmettelisin, että miksi hän haluaa kertoa tuon minulle? Hän tietää, että en kestäisi sitä. Eli kyllä siinä ero taitaisi tulla. Sinänsä niin voi käydä pitkässä liitossa, että välillä ihastuu johonkin toiseen. Olen itsekin ihastunut kerran, kun meillä oli liitto vähän huonolla tolalla. Se meni kuitenkin ohi ja meillä alkoi mennä paremmin. En tietenkään kertonut mitään miehelleni. Joten mikseipä miehenikin voisi jossain tilanteessa ihastua johonkin toiseen tai ehkä on joskus ihastunutkin. Minusta tuollaista ei pidä kertoa puolisolle, ellei sitten ole niin vakava ihastus, että ero on harkinnassa. Miksi turhaan loukata toista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loukkaantuisin ja kysyisin häneltä, enkö ole ollut tarpeksi hyvä hänelle. En pystyisi odottamaan, että syveneekö ihastus, sillä pohtisin vain päivittäin sitä, tapahtuuko heidän välillään jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitä ajattelisn. Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa ja kertonut miehelleni asiasta, koska hän ei pahastunut kun sanoin, että "entä jos rakastuisin toiseen", kun olin jo rakastunut. Mieheni sanoi siihen: no sitten sä rakastuisit. Silloin kerroin hänelle (itkien, kska en ollut valinnut tunteitani), että olen rakastunut toiseen, vanhaan ihastukseeni, jonka mies hyvin tiesi, muta ei tunne, ei sii ole tavannut. Oli vain kuullut juttujani jo ennen kuin me menimme yhteen.
Mä olin ihastunut tähän toiseen aktiivisesti varmaan reilun vuoden ja yhäkin ole, mutta en enää odota siitä seuraavan mitään.
Mies tiesi koko ajan missä mennään. Jos hänellä olis samanlaisia uutisia nyt minulle niin olisn toisaalta vähän uteliaskin, mutta en ole yhtä kestävä kuin mieheni, joten jonkinlainen kriisi siitä aivan varmasti seuraisi. Haluaisin varmaan tietää, aikooko hän ja onko mahdollista edes aloittaa suhteen sen naisen kanssa ja aikooko seurustella vai mitä. Jos sanoo, ettei aio tehdä mitään, jäisin varmaan seuraamaan ja koittaisin sillä aikaa samalla kovasti itsenäistyä. Koska olen aika riippuvainen miehestäni, siis henkisellä tasolla. En muuten. Koska meillä on lapsia, en eroa tuosta vaan.
Ja oman kokemukseni pohjalta tiedän, ettei tunteitaan voi hallita, tekojaan toki voi, mutta aina ei tahdo tukahduttaa tunteitaan vaikka se olisikin teknisesti ottaen mahdollista. Mieheni ei edes halunnut, että mä tukahdutan tunteeni. Olihan se melko...mieletöntä häneltä. Olen siitä kiitollinen.
Ihastuminen kyllä menee ohi jos itse tosissaan haluaa, pitää vaan olla ruokkimatta sitä. Toki se on vaikeaa, jos esim työkaveri kyseessä tai muu jonka kanssa pitää olla paljon tekemisissä, mutta jos on tahtoa niin se on mahdollista. Aikaa se vie, mutta jos mies kaikesta huolimatta ajattelisi järjellä ja haluaisi jatkaa kanssani, niin olisi suhteen hoitamisen paikka ja uskon että pääsisimme jaloillemme taas ja entistä vahvempana. Jos taas mies ajattelisi tunteella ja haluaisi jättää perheensä ihastuksensa takia, en voisi sitä mitenkään estääkään ja näin ollen eroaisimme. Mutta todellakaan ero ei olisi mikään ensimmäinen ratkaisu, sillä meillä on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:09"]
Loukkaantuisin, ja ihmettelisin, että miksi hän haluaa kertoa tuon minulle? Hän tietää, että en kestäisi sitä. Eli kyllä siinä ero taitaisi tulla. Sinänsä niin voi käydä pitkässä liitossa, että välillä ihastuu johonkin toiseen. Olen itsekin ihastunut kerran, kun meillä oli liitto vähän huonolla tolalla. Se meni kuitenkin ohi ja meillä alkoi mennä paremmin. En tietenkään kertonut mitään miehelleni. Joten mikseipä miehenikin voisi jossain tilanteessa ihastua johonkin toiseen tai ehkä on joskus ihastunutkin. Minusta tuollaista ei pidä kertoa puolisolle, ellei sitten ole niin vakava ihastus, että ero on harkinnassa. Miksi turhaan loukata toista?
[/quote]
Siksi koska suhteessa rehellisyys menee AINA edelle. Toisen loukkaamisenkin uhalla. Itse olin ihastunut toiseen pari vuotta. Mieheni yritti pelastaa suhteemme, mutta ei hän olisi voinut tehdä mitään koska olin niin omassa kuplassani ihastuksen takia. Ajoin mieheni pois. Kaikki oli vain estettä uudelle ihanalle elämälleni. Nyt jälkeenpäin olen lukenut, että ihastuminen ja rakastuminen voi olla psykoosiin verrattavia olotiloja. Ehkä siinä oli jostain semmoisesta kyse. Ainoa mahdollisuus olisi ollut, että olisin kertonut miehelleni, vaikkakin häntä loukaten, mistä on kyse ja olisimme yhdessä voineet hakea apua. Aikamoista jossittelua, mutta mieti sinäkin mikä oikeus itselläsi on kieltää toista olemasta rehellinen koska "se loukkaisi MINUA...". Eikö se loukkaa sitä toista, että hänen täytyy valehdella ja hän ei saa sinulta tukea tuossa tilanteessa? Niin, nämä voi kääntää miten haluaa, huono ja katkera suhde on just tuommoista eli sieltä se alkuperäinen toiseen ihastumisen syykin löytyy...
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:19"]
En tiedä mitä ajattelisn. Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa ja kertonut miehelleni asiasta, koska hän ei pahastunut kun sanoin, että "entä jos rakastuisin toiseen", kun olin jo rakastunut. Mieheni sanoi siihen: no sitten sä rakastuisit. Silloin kerroin hänelle (itkien, kska en ollut valinnut tunteitani), että olen rakastunut toiseen, vanhaan ihastukseeni, jonka mies hyvin tiesi, muta ei tunne, ei sii ole tavannut. Oli vain kuullut juttujani jo ennen kuin me menimme yhteen.
Mä olin ihastunut tähän toiseen aktiivisesti varmaan reilun vuoden ja yhäkin ole, mutta en enää odota siitä seuraavan mitään.
Mies tiesi koko ajan missä mennään. Jos hänellä olis samanlaisia uutisia nyt minulle niin olisn toisaalta vähän uteliaskin, mutta en ole yhtä kestävä kuin mieheni, joten jonkinlainen kriisi siitä aivan varmasti seuraisi. Haluaisin varmaan tietää, aikooko hän ja onko mahdollista edes aloittaa suhteen sen naisen kanssa ja aikooko seurustella vai mitä. Jos sanoo, ettei aio tehdä mitään, jäisin varmaan seuraamaan ja koittaisin sillä aikaa samalla kovasti itsenäistyä. Koska olen aika riippuvainen miehestäni, siis henkisellä tasolla. En muuten. Koska meillä on lapsia, en eroa tuosta vaan.
Ja oman kokemukseni pohjalta tiedän, ettei tunteitaan voi hallita, tekojaan toki voi, mutta aina ei tahdo tukahduttaa tunteitaan vaikka se olisikin teknisesti ottaen mahdollista. Mieheni ei edes halunnut, että mä tukahdutan tunteeni. Olihan se melko...mieletöntä häneltä. Olen siitä kiitollinen.
[/quote]
Aikamoista tosiaan. Kuulostaa ihan erityisen hienolta suhteelta. <3
-12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis varmasti vaikea paikka, mutta olisin todella kiitollinen siitä, että mies kertoo mulle ja on rehellinen. Varmaan juteltaisi minkä tasosesta ihastuksesta on kyse ja luultavasti jatko olisi enemmänkin miehestä kuin minusta kiinni.. suurin osa ihastuksista varmaan tulee ja menee, mutta jos olisi vakavakin juttu niin voisi olla vaikea sulattaa.
Pahempi tilanne olisi musta jos mies salaisi ihastuksensa, siitäkin huolimatta ettei mitään tapahtuisi heidän välillään. Vain koska mulle rehellisyys ja luotto toiseen on suhteessa ykkösjuttu (siitäkin huolimatta, että totuus voi satuttaa).
Ex mies ihastui työkaveriin ja oli myös suhteessa hänen kanssa. Hain eron koska suhde ei loppunut. En ole katkera vaan toisaalta ihan tyytyväinen, että kertoi suhteesta ja ymmärsin lähteä pois hakea lopullisen eron. Ei silloin tarvitse jatkaa jos toinen haluaa muuta eikä siitä loukkaantuakaan voi. Loukkaantua voi selän takana pelaamisesta mutta silloin voi käyttää myös omaa päätä ja häipyä suhteesta kuin katsoa ja kitua kun toinen pitää toista suhdetta yllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin tavallaan hyvin tyytyväinen ja siitä olisi molemmille mukavampi lähteä miettimään rauhallista eroa. Ei mieheni minulle tuollaista asiaa kertoisi ellei uusi suhde olisi jo vahvoissa kantimissa, joten paluuta ei olisi. Toki siinä tulisi käytyä erilaisia tunteita läpi ja surtua yhteisen pitkän yhteiselomme asioita, mutta ne pitää surra joka tapauksessa, että pääsee eteenpäin. En kuitenkaan alkaisi riehumaan tai räkyttämään, vaan alkaisin innolla suunnittelemaan uutta elämääni. N41
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:09"]
Loukkaantuisin, ja ihmettelisin, että miksi hän haluaa kertoa tuon minulle? Hän tietää, että en kestäisi sitä. Eli kyllä siinä ero taitaisi tulla. Sinänsä niin voi käydä pitkässä liitossa, että välillä ihastuu johonkin toiseen. Olen itsekin ihastunut kerran, kun meillä oli liitto vähän huonolla tolalla. Se meni kuitenkin ohi ja meillä alkoi mennä paremmin. En tietenkään kertonut mitään miehelleni. Joten mikseipä miehenikin voisi jossain tilanteessa ihastua johonkin toiseen tai ehkä on joskus ihastunutkin. Minusta tuollaista ei pidä kertoa puolisolle, ellei sitten ole niin vakava ihastus, että ero on harkinnassa. Miksi turhaan loukata toista?
[/quote]
Siksi koska suhteessa rehellisyys menee AINA edelle. Toisen loukkaamisenkin uhalla. Itse olin ihastunut toiseen pari vuotta. Mieheni yritti pelastaa suhteemme, mutta ei hän olisi voinut tehdä mitään koska olin niin omassa kuplassani ihastuksen takia. Ajoin mieheni pois. Kaikki oli vain estettä uudelle ihanalle elämälleni. Nyt jälkeenpäin olen lukenut, että ihastuminen ja rakastuminen voi olla psykoosiin verrattavia olotiloja. Ehkä siinä oli jostain semmoisesta kyse. Ainoa mahdollisuus olisi ollut, että olisin kertonut miehelleni, vaikkakin häntä loukaten, mistä on kyse ja olisimme yhdessä voineet hakea apua. Aikamoista jossittelua, mutta mieti sinäkin mikä oikeus itselläsi on kieltää toista olemasta rehellinen koska "se loukkaisi MINUA...". Eikö se loukkaa sitä toista, että hänen täytyy valehdella ja hän ei saa sinulta tukea tuossa tilanteessa? Niin, nämä voi kääntää miten haluaa, huono ja katkera suhde on just tuommoista eli sieltä se alkuperäinen toiseen ihastumisen syykin löytyy...
[/quote]
Eli et itsekään elä niin kuin opetat? Vai mitä ihmettä? Mutta jos ihastus ei näy päällepäin, niin miksi ihmeessä se pitäisi kertoa? Mitä sellainen rehellisyys auttaa mitenkään? Tietenkin eri asia on, jos siihen tarvitsee tukea, mutta ainakin minäkin yritin ensin selviytyä asiasta itse, koska en tajua, miten tämä tieto olisi auttanut miestäni?
Ennen kuin asia kävi mulle yksin kantaa liian suureksi ja kerroin senkin uhalla, että mieheni kokee jääneensä kakkoseksi (tavallaan hän sillä hetkellä olikin sitä tai ainakin tuntui sille) ja jättää minut. Mutta minun mieheni on poikkeus, joka osasi ja halusi tukea, eikä halunnut, että mä tukahdutan tunteeni, uskoisin ainakin niin.
10
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:09"]
Loukkaantuisin, ja ihmettelisin, että miksi hän haluaa kertoa tuon minulle? Hän tietää, että en kestäisi sitä. Eli kyllä siinä ero taitaisi tulla. Sinänsä niin voi käydä pitkässä liitossa, että välillä ihastuu johonkin toiseen. Olen itsekin ihastunut kerran, kun meillä oli liitto vähän huonolla tolalla. Se meni kuitenkin ohi ja meillä alkoi mennä paremmin. En tietenkään kertonut mitään miehelleni. Joten mikseipä miehenikin voisi jossain tilanteessa ihastua johonkin toiseen tai ehkä on joskus ihastunutkin. Minusta tuollaista ei pidä kertoa puolisolle, ellei sitten ole niin vakava ihastus, että ero on harkinnassa. Miksi turhaan loukata toista?
[/quote]
Siksi koska suhteessa rehellisyys menee AINA edelle. Toisen loukkaamisenkin uhalla. Itse olin ihastunut toiseen pari vuotta. Mieheni yritti pelastaa suhteemme, mutta ei hän olisi voinut tehdä mitään koska olin niin omassa kuplassani ihastuksen takia. Ajoin mieheni pois. Kaikki oli vain estettä uudelle ihanalle elämälleni. Nyt jälkeenpäin olen lukenut, että ihastuminen ja rakastuminen voi olla psykoosiin verrattavia olotiloja. Ehkä siinä oli jostain semmoisesta kyse. Ainoa mahdollisuus olisi ollut, että olisin kertonut miehelleni, vaikkakin häntä loukaten, mistä on kyse ja olisimme yhdessä voineet hakea apua. Aikamoista jossittelua, mutta mieti sinäkin mikä oikeus itselläsi on kieltää toista olemasta rehellinen koska "se loukkaisi MINUA...". Eikö se loukkaa sitä toista, että hänen täytyy valehdella ja hän ei saa sinulta tukea tuossa tilanteessa? Niin, nämä voi kääntää miten haluaa, huono ja katkera suhde on just tuommoista eli sieltä se alkuperäinen toiseen ihastumisen syykin löytyy...
[/quote]
Mutta minun mieheni on poikkeus, joka osasi ja halusi tukea, eikä halunnut, että mä tukahdutan tunteeni, uskoisin ainakin niin.
10
[/quote]
Siis uskoisin, että on poikkeus.
10
Kysyisin mitä hän on ajatellut tehdä asian suhteen. Ihastuminen on tunne. Vasta teot ratkaisee.
Se on ihmiselle luonnollista, mutta tietysti olisin myös surullinen. Kuitenkin odottaisin miehen ihastuksen menevän ohi, enkä antaisi tämän olla ylimääräisissä yhteyksissä ihastukseensa.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 23:40"]
Kysyisin mitä hän on ajatellut tehdä asian suhteen. Ihastuminen on tunne. Vasta teot ratkaisee.
[/quote]
Samaa mieltä. Tunteita ei ihminen voi kontrolloida, mutta tekoja voi.
Alue: Aihe vapaa
Pitkissä parisuhteissa voi tulla ihastumisia. Antaisin puolison olla ihastunut ja pyrkisin pysymään kaveriväleissä puolison kanssa mikäli taloudessa olisi alaikäisiä lapsia. Jos ei ole niin sitten molemmat omille teilleen.