Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko harmittaa kun menkat alkaa jos yrittää vauvaa?
17.06.2015 |
En pysty yhtään samaistumaan naisten pettymykseen kun menkat alkavat jos yritetään lasta. Minä en ollenkaan pety ja se tuntuu jotenkin väärältä. Yk4 alkoi ja minä suunnilleen kohautin olkiani ja olin tyytyväinen ettei nyt juuri tarvitse alkaa orientoitua uuteen elämänmuutokseen. Onko muita? Minua ei häiritse ajatus että menee vuosi. Vaikea selittää, tuntuu niin valtavalta jutulta ettei haittaa jos kestääkin...
Kommentit (4)
Orientoidun siihen sitten. En jaksa nyt etukäteen haaveilla hirveästi vauvasta, voihan se olla ettei sitä tule ikinä. Meillä on yksi lapsi ennestään ja ei mitään pakkosaada vauvakuumetta. Olisihan se ihan hauska jos olisi kaksi lasta, mutta ei mikään pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole ketään muuta raskaustoiveeseen todella tyyneydellä suhtautuvaa :D minusta on tässä vaiheessa todella hassua ajatella ja haaveilla vauvaelämästä (siinähän ei ole valvomisineen mitään haaveiltavaa edes), saatika miettiä asiaa yhtään pidemmälle. Elämä saa jatkua aina menkkojen alkaessa samanlaisena kuin ennen - mukavana ja harmonisena. Aion nauttia joka sekunnista sen sijaan että kovasti haikailisin vauvan perään :) siihen ehtii orientoitua jos joskus tulee raskaaksi.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 18:35"]
Orientoidun siihen sitten. En jaksa nyt etukäteen haaveilla hirveästi vauvasta, voihan se olla ettei sitä tule ikinä. Meillä on yksi lapsi ennestään ja ei mitään pakkosaada vauvakuumetta. Olisihan se ihan hauska jos olisi kaksi lasta, mutta ei mikään pakko.
[/quote]
No se sitten selventää aika paljonkin jos on jo yksi lapsi ennestään. Käsitin aloitusviestistä, että puhe on ensimmäisen lapsen työstämisestä.
Meillä meni kolme vuotta kaiken kaikkiaan. Eka vuosi oli pahin ja ekat puoli vuotta kaikkein pahimmat, minä kun pelkäsin etten tulekaan raskaaksi.
Sen jälkeen meni vaihtelevasti, ei enää harmittanut niin paljoa, muttei todellakaan mitään kivaa ollut. Lopulta meiltä molemmilta löytyi pienet viat, jotka laitettiin kuntoon ja tästä vielä lisää aikaa eteenpäin, niin olinkin erään kierron päätteeksi raskaana.
Pointtinani siis, että nuo tunteen vaihtelee ihmisittäin eikä ole oikeaa ja väärää suhtautumista. Mutta toisaalta, jos sinusta tuntuu helpottavalta, ettei muutokseen tarvitse vielä orientoitua, niin onkohan ihan oikea aika teille yrittää hankkia vauva? Ihan vaan, koska jo ensi kierrossa voit tulla raskaaksi, niin miten tulet sen sitten kokemaan?