Hankkisitko neljännen lapsen jos kahdella lapsella on 1 tyypin diabetes?

Hankkisin eri puolison kanssa, paitsi sitten en ollenkaan jos se diabetes tulee omasta suvusta.

Ihan kaikkia geenejä ei kannata jatkaa.

Todellakin, miksi ei?

Täysin hoidettavissa oleva sairaus

Eiköhän kolme riitä ihan kenelle tahansa vaikka olisivat terveitäkin.

Aina olen ihmetellyt perheitä, joissa usealla lapsella vaikeita perussairauksia ja silti pitää tehdä lisää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin, miksi ei?

Täysin hoidettavissa oleva sairaus

Täysin parantumaton vaikea sairaus, vaikka siihen hoitoa onkin. Suuret riskit myös liitännäissairauksiin.

Kokevatko ne kaksi sairauden rajoittavan elämää niin paljon että olisi parempi etteivät olisi syntyneet?

Aivan edesvastuutonta tuollaisessa tilanteessa hankkia lisää lapsia.

"diagnoosin saavat miehet kuolevat keskimäärin 18 vuotta nuorempina ja naiset 14 vuotta nuorempina"

"Alle kymmenvuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden riski sairastua sydäninfarktiin tai sepelvaltimotautiin oli peräti 30 kertaa suurempi kuin verrokkien.

He myös menehtyivät sydän- ja verisuonitauteihin 7 kertaa todennäköisemmin ja muihin syihin 4 kertaa todennäköisemmin. Myös aivoverenkiertohäiriöt, eteisvärinä-rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta olivat heillä yleisempiä"

Ei mikään pikkujuttu.

Mun entinen työkaveri ja bändikaveri on kohta 50v äijä tai pitäisikö sanoa äiä. Erittäin mukava mies, käy töissä urheilee, soittaa bändissä jne. Ykköstyypin diabetes on hänellä myös. Tauti toki asettaa omat rajoitukseni, mutta minusta näin sivusta seuraajana näyttää, että mies elää täyttä elämää. Joissain maissa ei eletä edes viisikymppisiksi noin keskimäärin ja porukka silti sikiää, kuin viimeistä päivää.

Eli tee vaan se lapsi, jos siltä tuntuu! Hyvää elämää voi elää diabeteksen kanssakin ja ei ole edes varmaa, että hänelle tauti tulee. 

Ei. Jos 2/3 jo sairastaa, teillä on sekä perimä että ympäristö sellainen, että ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Kokevatko ne kaksi sairauden rajoittavan elämää niin paljon että olisi parempi etteivät olisi syntyneet?

Kysy ennemmin olisivatko mieluummin terveitä.

Sairaus on myös yhteiskunnalle kallis taakka.

Lapsuuden ystäväni jätti murrosiässä diabeteksen hoitamatta, sokeutui ja teki myöhemmin itsemurhan.

No luulen, että mulla ei voimavarat riittäisi enää mihinkään ylimääräiseen tuossa tilanteessa.

Kannattaa kohdistaa kaikki voimavarat olemassa olevien lapsien mahdollisimman hyvään hoitoon. Hoitotasapaino kärsii 100% varmasti, jos tulee uusi vauva hoidettavaksi. Puhumattakaan, jos hänellekin puhkeaa diabetes.

T: D1-teinin vanhempi

En todellakaan uskaltaisi ottaa riskiä!!! Itsekkäistä syistähän lapset aina hankitaan mutta nyt kyllä laittasin piuhat kiinni itellä ja mieheltäkin

Minkäikäisiä ne lapset nyt?

Hoito on vaativinta murrosiässä koska moni nuori kapinoi ja laiminlyö hoitoaan.

En hankkisi yhtään vaikka olisivat täysin terveitä tähän nykyiseen Suomeen. Aivan eri meininki oli 20 vuotta sitten, palkat, palvelut, koulut ja ihan kaikessa on vain huonontunut asiat.

olemassa on firmoja jotka rahaa vastaan tutkivat että onko asiakkaan perimässä geenejä jotka altistavat erilaisille sairauksille. kun tutkittaisiin kummankin vanhemman geenit, niin nähtäisiin että onko kyseessä perinnöllinen taipumus.

Vierailija kirjoitti:

Minkäikäisiä ne lapset nyt?

Hoito on vaativinta murrosiässä koska moni nuori kapinoi ja laiminlyö hoitoaan.

Tätä olin itsekin tulossa kommentoimaan. Älä siis ap ainakaan ajattele, että isommista lapsista on koko ajan vähemmän ja vähemmän työtä ja murhetta, ja siksi vauva mahtuisi hyvin mukaan kuvioon.