Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnen pettäneeni miestäni...
15.06.2015 |
Erään samankaltaisen keskustelun innoittamana kirjoitan oman tarinani, sillä tilanteeni ahdistaa minua valtavasti.
Minä ja miehemme olemme olleet yhdessä kolme vuotta, kihloissa pian vuoden. Suhteemme alussa tapailullamme oli vähän esteitä (välimatkaa), ja se eteni siis hitaasti. Ehdimme ensitapaamisen jälkeen muutaman viikon aikana tapaamaan useamman kerran, menemään sänkyynkin, mutta sitten tuli taas pitkä jakso kun emme tavanneet ollenkaan. Tarkoitus oli kuitenkin tavata vielä kun mahdollisuus tulee.
Tuon erossaolojakson alussa menin sänkyyn entisen säätöni kanssa. Mitään vakavaa siinä ei ollut, eikä oikeastaan edes yhdyntää (suuseksiä kyllä). Ei sillä että sillä olisi väliä, mitä siellä sängyssä tehtiin.
Mieheni tietää tästä asiasta, ja kuulemma asia ei häiritse, sillä emme olleet mitenkään sitoutuneita toisiimme. Olin vielä erikseen sanonut, etten siinä vaiheessa lupaa mitään.
Ongelmana on, etten itse voi tuota asiaa unohtaa. En sitten millään. Ja se kalvaa rakkauttani mieheeni, vaikka ei jatkuvasti mielessä olekaan. Rakastuin häneen vasta tuon tapauksen jälkeen, mutta orastavia tunteita oli jo silloin, vaikka en sitä itselleni myöntänyt. En halunnut luopua "sinkkuudesta". Tunnen nykyään, että petin miestäni (vaikka teknisesti ottaen kai en pettänyt), ja pidän itseäni pettäjänä. Suhteemme on hyvä, avoin ja rakkautta täynnä, on ollut siitä saakka kun menimme virallisesti yhteen, mutta sen alusta en pääse yli enkä ympäri. Mies ei ilmeisesti minua tuomitse, minä itse vain.
Joskus mietin, pitäisikö erota, että voisin aloittaa puhtaalta pöydältä. Mutta mies on sielunkumppanini, jota rakastan yli kaiken. Tästä syyllisyydestä olisi vain aivan pakko päästä eroon, sillä en voi elää näin.
Miten neuvoisitte minua? Tiedän, että av:lta voi odottaa mitä vain, mutta pyytäisin nöyrästi, ettette kirjoittaisi kovin ilkeästi. Olen vihannut ja rankaissut itseäni tästä asiasta niin kauan...
Kommentit (32)
Tehty mikä tehty ja toivottavasti opit jotain, ettein mennyt hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin se oli sitä hakusaa aikaa. Silloin saa olla muuta. Silloin vielä mietitään mikäs juttu tää on.mistä sinä tiedät, mitä miehellä on ollut.
Kyllä monilla on tuossa vaiheessa vielä ajatuksia tai säätöjä tai seksiä muiden kanssa....toisilla on, toisilla ei. Sielu on siinä vaiheessa vielä silleen auki ja sekaisin, kun ei olla varmoja. Saa olla niin. Et voi tietää ennenkuin koet.
sitten kun tulee se varmuus...niinkuin sinulle tuli. (Ei sillä ole väliä mitä sen säädön kanssa teit...pussasit tai seksiä tai mitä). Rupesit jopa harmittelemaan hakusan ajan säätöjä...tajusit, että "hei tässä uudessa orastavasta jutussa on se jokin...niin sittenhän te menitte kimppaan vähitellen. Kummastakin tuntui, että tää on se juttu.
voit ajatella, että ilman niitä säätöä, et tietäisi tämän suhteen olevan se oikea juttu. Oikeastaan voisit olla kiitollinen siitä, etä kokeilit ja tajusit sitten mikä on sinulle hyvä
ole armollinen itsellesi. Nyt olet löytänyt jotain tosi tärkeää. Se huono omatuntokin on siitä merkki, että tämä juttu merkitsee sinulle paljon.
liikaa kyllä ruoskit nyt itseäsi. Se on ilmeisimmin sinulla tapana. Voi hyvin ja nauti suhteestasi. Onnea sinulle. Ja sinulla kuulostaa olevan hieno mies ja sinä kuulostat hienolta naiselta. Anna mennen olle.. Mummelina mietit sitäkin tunnontuskaa hymyillen.
opettele olemaan itsellesi helläkätisempi. omatutntosi on ankara. Niin on monella muullakin. Silloin pitää vaan opetella käsittelemään itseään silkkihansikkain. Armollisus itseä kohtaan. Se on avain.
sinulla on asiat nyt hyvin. Miksi siitä nenästäsi verta turhaan rupeaisit kaivamaan. Luota itseesi. Olet nyt varma suhteesta...et sinä enää säätämään rupea. Se tunne on nyt varma ja selkeä. Miksi itseäsi kiusaat ja soimaat? Nauti onnesta. Nauti rakkaudesta. Pistä energiaasi siihen hyvään mikä sinulla ja teillä on.
Minulla kanssa vähän samanlainen tilanne... Ollaan nyt oltu yhdessä vakavasti vuoden verran. Silloin, kun tapailimme emmekä olleet kumpikaan niin kovin varmoja mitä tästä tulee harrastin seksiä vakipanoni kanssa pariin otteeseen... Viimeisellä kerralla tuli todella syyllinen ja järkyttävä olo, kun tämä nykyinen mieheni sitten tuli luokseni ja halusi järjestää romanttisen illallisen. Hän oli siis oikeasti silloin jo ihastunut minuun niin, että halusi kehittää suhteestamme jotain vakavaa, sen käsitin silloin minäkin ja vakipano sai totaalisesti jäädä. Mieheni ei tiedä tästä enkä kerro... En pettänyt häntä, kun mitään ei oltu sovittu, mutta se vain tuntui minusta siltä. Pää pystyyn ja eteenpäin! :) älä murehdi noita, nyt on nyt.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 21:07"]
Ole armollinen itsellesi. Anna itsellesi anteeksi ja siirry eteenpäin - miehesi kanssa.
[/quote]
Pettämistä ei voi antaa anteeksi... tiedän ettei tekoni sitä varsinaisesti ollut, mutta omatuntoni sanoo että oli...
ap
[/quote
ei se ollut pettämistä. Olisihan voinut oll, että tuon nutun jälkeen sivu olisi kääntynyt niin, että olisit tajunnut, että haluatkin muuta.
MUTTA sinä tajusit, että se uusi juttu alkaakin tuntua siltä tärkeältä. Se oli oppia. . Ei se ollut pettämistä. Ette olleet silloin suhteessa kunnolla. Ehkä jo aloit haluta, että olette..ja siitä se huono omatunto.
pliis ole itsellesi armollinen. Ihan kuin vertaisin itseäsi nyt niihin, jotka oikeasti pettävät. Nyt vaan rauhassa. Sinulla on asiat hyvin.
mene johonkin puhumaan tuo asia, jos et usko palstan vakuutteluja.. Turhaan itseäsi nyt kiusaat. Sitähän tuo on.
Et ole pettänyt, petät nyt ellet lakkaa vatvomasta asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille ihanille ihmisille, jotka kirjoitatte niin kauniisti ja armollisesti! Ulkopuolisten mielipiteitä olen kauan toivonut, sillä läheisille en henno asiasta avautua, ja miehen kanssa jutteleminen ei ole auttanut. Olen nimittäin pelännyt, että hän on antanut anteeksi vain siksi että on ollut niin kovin rakastunut. Aivan uskomatonta kuulla, että näin moni on sitä mieltä että voin yrittää unohtaa asian!
ap
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 08:19"]
Miehenä olisin jättänyt sut heti asian tultua ilmi. Hyi saatana. Kiva että sille kelpaa jonkun toisen jämät.
[/quote]
jaa. Jämä?? Sehän oli niin, että omaa reittiä päätyi tajuamaan, mikä on se oikea.
eiks kaikki kokeilleet oo niinku vähän jämiä tai sit voi ajatella, että ne on timantteja? Niissä on hiontajälkiä.. Elämän hiomaa.
ja sul on sun luonto. Mul on mun luonto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 21:07"]
Ole armollinen itsellesi. Anna itsellesi anteeksi ja siirry eteenpäin - miehesi kanssa.
[/quote]
Pettämistä ei voi antaa anteeksi... tiedän ettei tekoni sitä varsinaisesti ollut, mutta omatuntoni sanoo että oli...
ap
Mäkin panin sinkkuna muita miehiä, tunnen itseni petturiksi, vaikka mies tietääkin siitä... (?!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi antoi sinulle anteeksi, anna sinäkin.❤️ Koeta unohtaa ja keskity nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
Alue: Aihe vapaa
Pienistä ripuloit