Mies 29v + 1v miettii; vaiettu lähestymisongelma

Olin tänään yhdessä paikassa ja näin tutulta näyttävän naisen, joka lähti nopeasti pois, vaikka hänellä olisi ehkä ollut syytä pysyä paikassa. Olin lähes unohtanut hänet kokonaan, mutta muistin sitten nopeasti kaiken; tutustuin häneen edellisenä vuonna, opiskelimme vähän yhdessä minun aloitteestani ja sitten laitoin hänelle sähköpostin, jota itse pidin valloittavana ja spontaanina eli ehdotin pieniä treffejä (ei sillä virallisella nimellä) reteästi ja ilman painostavaa sävyä. Sen jälkeen hänestä ei kuulunut mitään, vaikka hän oli hymyilevä, positiivinen ja tuntui nauttivan huomiosta.

Kun näin häntä tänään, ajattelin tietysti, että säikytinkö hänet nyt tiehensä ja tunsin tavallaan pientä syyllisyyttä siitä, mutta ajattelin sitten myös sitä, että hänen käytöksensä on hänen omaa huonommuuttaan ja vaikka en tietenkään haluaisi hänen ahdistuvan läsnäolostani, en myöskään voisi ikinä pyytää häneltä anteeksi sitä, että hän on niin arka oharihiirulainen kuin hän ehkä on. Jos pahoittelisin sellaista asiaa (eli olemassaoloani ja kaunista aloitettani, jonka jälkeen jätin hänet rauhaan), antaisi se aivan väärän kuvan sosiaalisesta kanssakäymisestä; eli että minun ja muiden samassa tilanteessa olevien miesten pitäisi pyydellä anteeksi olemassaoloaan ja onnensa etsimistä kohteliaalla tavalla.

Olen muutenkin miettinyt mitä noiden ihmisten päässä liikkuu, jotka tekevät hiljaisuustempun tietäen hyvin, että saattavat törmätä samaan ihmiseen uudelleen. Kai sitä voisi silti hymyn luikauttaa ja sanoa moikat, vaikka ei kiinnostaisikaan sen kummemmin tekemisissä olla? Siinä tuntee sitten itsensäkin jotenkin syylliseksi, vaikka oikeasti pitäisi tuntea myötähäpeää siitä, että se huomaamattomaksi heittäytyvä aiheuttaa toiselle pahan olon välttelemällä kuin ruttoa.

Aika ylivoimaisestihan tämä lienee miesten ongelma, koska ainoastaan miesten täytyy tehdä selviä ja konkreettisia aloitteita päästäkseen tavoitteisiinsa. Ja kun nainen sitten tekee oharit joko jättämällä vastaamatta harmittomaan viestiin tai muulla tavoin, niin tämäkin käytösvirhe kostautuu sitten onneaan etsineelle miehelle, jonka pitäisi kaiketi osata vältellä naista oikeisiin aikoihin, ettei naiselle tulisi ikäviä takautumia kiinnostuneesta miehestä. Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän miehen pitää osata piiloutua maastoon naisen nähdessään, koska nainenhan ei voi tietysti käyttäytyä kohteliaalla ja kiusallisen tilanteen luontevaksi muuntavalla tavalla. Vähän kärjistystä, mutta pointin ymmärtänee.

Toki joskus nämä asiat voivat kai mennä toisinkinpäin, mutta tulipa vain tällainen yleistys tehtyä.

-Mies 29v + 1v-