"Sä et tajua kuinka väsynyt olen"? Tajuatko itse kuinka väsynyt voi olla se jolle noin sanot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan oma moka jos itse näyttelee onnellista ja hyvinvoivaa muille, vaikka ei sitä ole.

Ei se työelämässä mikään moka ole, se on valinta olla rasittamatta muiden työpäivää. Jokainen on vastuussa omasta väsymyksestään ja sairaudestaan. Mitä sitä muiden korviin nurisemalla.

Nykyään suositellaan, että työpaikoilla avaudutaan. Silloin muut työntekijät ymmärtävät, että töissä hidastelu tms. ei johdu laiskuudesta, vaan esim. sairaudesta, yövalvomisesta tms.

Tällaisia terveisiä johtamiskurssilta.

Työpaikalla ei kenenkään tarvitse avautua yhtään mistään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan oma moka jos itse näyttelee onnellista ja hyvinvoivaa muille, vaikka ei sitä ole.

Ei se työelämässä mikään moka ole, se on valinta olla rasittamatta muiden työpäivää. Jokainen on vastuussa omasta väsymyksestään ja sairaudestaan. Mitä sitä muiden korviin nurisemalla.

Kylläkyllä, mutta se vajaakuntoinen, tai kuten eräs tuolla aiemmin, kovissa kivuissa särkylääkkeen voimalla sinnittelevä voisi tehdä ennen kaikkea itselleen, mutta myös sille työyhteisölle palveluksen ja hakisi tarpeeksi herkästi sairauslomaa. Se nimittäin näkyy kyllä työsuorituksessa, jos joku ei ole kunnossa, mutta teeskentelee olevansa. Mitään kirkkaampaa kruunua ei ole tarjolla sille, joka sairaana tai kovissa kivuissa päästää tilanteen niin pitkälle, että joutuukin olemaan pidempään pois töistä. Tähän tietysti joku kommentoi, että en voi olla pois, koska kukaan ei töitäni hoida ja sitten odottaa moninkertainen työmäärä, kun palaan. Se on kuitenkin työnantajan vastuulla, ei työntekijän.

voiko sairauslomalle jäädä, kun se väsyttää työyhteisöä niin että jankutetaan puolivuotta kuka oli sairauslomalla ja milloin. Sairauslomalla olo näkyy myös työyhteisössä.

Tuo on sairaan työyhteisön merkki.

Niin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan oma moka jos itse näyttelee onnellista ja hyvinvoivaa muille, vaikka ei sitä ole.

Ei se työelämässä mikään moka ole, se on valinta olla rasittamatta muiden työpäivää. Jokainen on vastuussa omasta väsymyksestään ja sairaudestaan. Mitä sitä muiden korviin nurisemalla.

Nykyään suositellaan, että työpaikoilla avaudutaan. Silloin muut työntekijät ymmärtävät, että töissä hidastelu tms. ei johdu laiskuudesta, vaan esim. sairaudesta, yövalvomisesta tms.

Tällaisia terveisiä johtamiskurssilta.

Työpaikalla ei kenenkään tarvitse avautua yhtään mistään

Ei ole pakko. Pakolla ja suosituksella on ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan oma moka jos itse näyttelee onnellista ja hyvinvoivaa muille, vaikka ei sitä ole.

Ei se työelämässä mikään moka ole, se on valinta olla rasittamatta muiden työpäivää. Jokainen on vastuussa omasta väsymyksestään ja sairaudestaan. Mitä sitä muiden korviin nurisemalla.

Nykyään suositellaan, että työpaikoilla avaudutaan. Silloin muut työntekijät ymmärtävät, että töissä hidastelu tms. ei johdu laiskuudesta, vaan esim. sairaudesta, yövalvomisesta tms.

Tällaisia terveisiä johtamiskurssilta.

Työpaikalla ei kenenkään tarvitse avautua yhtään mistään

Sairaassa työyhteisössä avautuminen voi olla jopa virhe jota joutuu katumaan. Erikoinen suositus.

Vaikea muiden on ymmärtää toisten sisäisiä tunteita, joten aika oikeassa tuo väite toisaalta on, kun sanotaan ettei se toinen voi tajuta miltä toisesta sisäisesti tuntuu kovinkaan tarkasti. Tämä koskee erityisesti esimerkiksi vaikka pahaa oloa. Jonkun toisen on päältäpäin lähes mahdotonta määritellä jonkun toisen pahanolon taso.

Joten jos joku sanoo, että ”sinä et tajua kuinka paljon MINUA oksettaa/huimaa/pierettää”, niin aika usein on niin, eikä sitä kannata ottaa mitenkään henkilökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan oma moka jos itse näyttelee onnellista ja hyvinvoivaa muille, vaikka ei sitä ole.

Ei se työelämässä mikään moka ole, se on valinta olla rasittamatta muiden työpäivää. Jokainen on vastuussa omasta väsymyksestään ja sairaudestaan. Mitä sitä muiden korviin nurisemalla.

Kylläkyllä, mutta se vajaakuntoinen, tai kuten eräs tuolla aiemmin, kovissa kivuissa särkylääkkeen voimalla sinnittelevä voisi tehdä ennen kaikkea itselleen, mutta myös sille työyhteisölle palveluksen ja hakisi tarpeeksi herkästi sairauslomaa. Se nimittäin näkyy kyllä työsuorituksessa, jos joku ei ole kunnossa, mutta teeskentelee olevansa. Mitään kirkkaampaa kruunua ei ole tarjolla sille, joka sairaana tai kovissa kivuissa päästää tilanteen niin pitkälle, että joutuukin olemaan pidempään pois töistä. Tähän tietysti joku kommentoi, että en voi olla pois, koska kukaan ei töitäni hoida ja sitten odottaa moninkertainen työmäärä, kun palaan. Se on kuitenkin työnantajan vastuulla, ei työntekijän.

Olisit sanonut, että ”sä et tajuu kuinka kova kipu minulla on”. Koska sitähän hän ei tehnyt,