Oletko varautunut tulevaan sotaan ruoka- yms. varastohankinnoilla.

Hamstraan kahvia, kun joutuu väkisin kuitenkin valvomaan vihollisen iskiessä 😳☕😳

Pervitiiniä olen määnkeivissä kokannut koko kylän tarpeiksi.

Sotaa tässä tuskin on tulossa, mutta lama on taattu. Jos ois mahdollista laittaa rahaa nyt säästöön sen tekisin..

Ei tiedä miten tässä maailman menossa käy. Yhtäkkiä se pandemiakin pysäytti kaiken. Varautuminen ääritilanteisiin ei yhtään huono ajatus.

Kun opiskeluajan köyhyydestä pääsin eroon, niin olen pyrkinyt koko ajan olemaan varautunut. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, etten ihan hullu olekaan ollut. Ja samalla huomannut, että tämä on sukuvika. Joka tapauksessa yritän varautua, ja esimerkiksi ensi kesäksi on viljelypalsta varattu (talkootyötä vastaan eli "ilmaiseksi"), siellä varmaan jotain väripottuja noista nyt jemmassa olevista siemenperunoista kasvatan, varsinainen pottumaa on sitten paremmin asiansa osaavan henkilön vastuulla. Siemenperunat omasta takaa.

Tarkoituksena on kasvattaa lisäkkeitä. Jep, ärsyttävä sana, mutta en todellakaan kuvittele, että saisin meidän perheemme pidettyä kyrsässä kiinni omin pikku kätösin kasvattamillani kasviksilla. Eli sinne menee kasvatettavaksi kurpitsaa, kurkkua, juureksia, kaalikasveja, maissia, salaatteja jne. Maissikin on vähän siinä ja siinä, että tuleeko siitä näillä korkeuksilla mitään, mutta siemenet on jo hankittu. Ja sitten tietenkin papuja ja herneitä, etenkin härkäpapu on mielestäni hyödyllistä, se kestää Suomen kasvuolosuhteet ja ehtii tuleentuakin, eli tuottaa itämiskelpoisia siemeniä - seuraavan vuoden sato on varmistettava.

Ruokavaliota olen jo hilannut perusruokiin, jos jotain erikoista meillä syödään, niin se on sitten kuitenkin itsetehtyä. Tottakai eksoottisiakin tuotteita käytetään, esimerkiksi merilevälevyt sushissa. Mutta jos ei niitä enää saa, niin se ei ole meille maailmanloppu.

Varautuminen tarkoittaa minulle monessa asiassa sitä, että kaapissa on aina yksi ylimääräinen tuote. Jos kaakaojauhe loppuu purkista ja otan uuden paketin, niin kaappiin jää yksi. Jos lapset hakee uuden pullon ketsuppia, niin siellä on vähintään yksi vielä jäljellä. vessapaperia on aina yksi avaamaton 24 rullan paketti ;-D

Mielelläni luopuisin monista asioista (nopea nettiyhteys, suoratoistopalvelut, ne kaksi tilattua lehteä, jotka meille vielä tulevat) mutta lapset joko tarvitsevat niitä tai sitten minä itse (tuo nettiyhteys esimerkiksi).

Meillä ei ole kenelläkään vielä käytössä mitään reseptilääkkeitä, eikä ole pitkäaikaissairauksia. Vielä, koska ikää on jo 50+ niin jotain sieltä kuitenkin jossain vaiheessa pamahtaa. Äidillä nivelrikko, joka on ilmeisesti periytyvää laatua, niin särkylääkkeitä voi alkaa kulua. Tai jotain muuta. Mutta täytyisi hitaasti kasvattaa nyt ainakin peruslääkevarasto, vetyperoksidia (se nyt ei säily loputtomiin) särkylääkkeitä, antihistamiineja, kortisonia jne. Joditabletitkin voisi tarkistaa, eihän ne paljoa pelasta, mutta ei niistä haittaakaan ole. Lemmikkien särkylääketilanne on ok. Ehkä asperiinia/disperiiniä voisi hankkia, sitä meillä ei ole kun se ei toimi (minulla) särkylääkkeenä.

Viinaakin pitäisi saada jemmattua lasipulloissa, muovissa se ei säily. Alkoholi on monikäyttöinen tuote, desinfiointi ja puudutusaineena toimii, ja hätätilassa anestesiassakin. Pitäisi hankkia oikeita siemeniä, niin saisi tähtiheinääkin kasvatettua, virginiantupakan siemeniä saakin helpommin. Pitäisi varmaan ensi kesänä harjoitella, niin tulevaisuudessa osaisin sitten kasvattaa tupakkaa ja jatkojalostaa sen, ei minusta varmaan koskaan mitään kuubalaista sikarinkäärijää tule! mutta vaihdanta-arvoa kriisitilanteissa noilla olisi.