Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita jotka ei osaa laittaa ruokaa?
11.06.2015 |
Osaan siis perus makaronit keittää ja jauheliha-kermakastikkeen tehdä, sekä muita perushelppoja ruokia jotka eivät vaan voi mennä pieleen. Mutta mitään muuta ihmeellisempää en osaa tehdä, esim perunamuusi on mulle liian vaikea pala. Oikein hävettää. Ei vain usein ole mielenkiintoa yrittää, ja kun vihdoin sitten yritän, menee ruoka aina pieleen eikä kelpaa kellekään. Ja lapsia mulla on kaksi ja mieskin ruokittavana. Meillä sitten syödään kalapuikkoja ja eineslihapullia tai broilerpyöryköitä jne. Mies usein jaksaa kitistä, että kyllä naisen tulisi ruokaa tehdä, ja se vaan pahentaa mun oloa. Oma äitini oli erinomainen ruuanlaittaja. Pliis sanokaa että täällä on muitakin, jotka ovat tässä asiassa surkeita.
Kommentit (18)
Osaan tehdä ruokaa, mutta en vaan pidä ruoanlaitosta. Mieheni taas pitää kokkailusta ja laittaakin parempaa ruokaa kuin minä. Siispä hän kokkaa enemmän kuin minä. Tuota miehesi argumenttia että naisen KUULUU tehdä ruokaa en ymmärrä. Kaikki eivät osaa kaikkea. Voisihan miehesikin opetella kokkaamaan. Tai jospa opettelisitte yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo koskaan ymmärtänyt miten joku ei voi ostata tehdä ruokaa. Luet ohjeen ja teet sen mukaan, jos epäonnistuu olet tehnyt jotain väärin
En osaa tehdä ruokaa. Ruokaohjelmista ja blogeista tulee vaan lisäpaineita. Onneksi asun yksin.
Täällä toinen ilmoittautuu. Pidän kyllä hyvästä ruoasta ja käyn mielelläni ulkona syömässä, mutta itse kokkailu ei vaan ole ikinä kiinnostanut ja siksi näin melkein 30veenä kokkaustaidot eivät ole kummoiset :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta kunnon perusteellinen keittokirja ja noudata reseptejä. Varmasti onnistut!
Miksette opettele miehen kanssa yhdessä? Teillä on vanhempina velvollisuus pitää huolta lastenne terveydestä ja hyvinvoinnista, ja siinä on oikea ravitsemus hyvin tärkeässä osassa. Miten meinaatte opettaa lapsenne syömään terveellisesti? Vai eikö sun mielestä se ole tärkeää? Kunhan jotain mössöä mahaan ajaa ettei nälkään kuole niin hyvä niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen juuri aloittanut ruoanlaittoharjoitukset. Mies opastaa ja auttaa ja häneltä saan hyviä vinkkejä. Olen nyt tehnyt maksalaatikon, kaalilaatikon, kasvisrisoton, makaronilaatikon ja keitetyt perunat & jauhelihakastike. Ajattelin lauantaina tehdä lihapullia ja perunamuussia ja jonkin kivan salaatin. - Koin herätyksen katsottuani pari jaksoa Kaappausta keittiössä. Aihinen on niin sytyttävä :) Kannattaa tehdä ruuanlaitosta yhteinen harrastus! Sitä on kiva opetella.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 20:16"]Miksette opettele miehen kanssa yhdessä? Teillä on vanhempina velvollisuus pitää huolta lastenne terveydestä ja hyvinvoinnista, ja siinä on oikea ravitsemus hyvin tärkeässä osassa. Miten meinaatte opettaa lapsenne syömään terveellisesti? Vai eikö sun mielestä se ole tärkeää? Kunhan jotain mössöä mahaan ajaa ettei nälkään kuole niin hyvä niin?
[/quote]
Meillä syödään päivittäin tuoreita kasviksia, marjoja laitetaan itsetehdyn puuron (kyllä, osaan keittää puuroa) sekaan, hedelmiä usein iltapalaksi jnejne. Eli ei me mässytellä pelkkää paskaa 24/7, mutta en tosiaan vietä hellan äärellä pitkiä aikoja, ja aina jos yritän jotain vähänkin erilaisempaa, menee kaikki pieleen. En tajua miksen vaan osaa :/ ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en osannut, kun menin naimisiin. Lihapullista tein lasikuulia eli jauhelihan sekaan suolaa ja pippuria ja pannulle paistumaan.
Opettelin keittokirjoista ja lehtien ruokaohjeista, nyt onnistuu karjalanpiirakat. lanttulihakukot, paellat ym. harjoittelemalla oppii ja ensimmäisenä kannattaa opetella maistamaan ja lisätä mausteita makunsa mukaan.
Mieheni on todella epävarma ruoanlaittaja ja hän joko polttaa tai ylikypsyttää kaiken, vaikka yrittää seurata reseptejä. Lämmittäessä ruokaa ei myöskään osaa laskea että kastikkeen voi laittaa mikroon 4 minuuttia pastan keittämisen alettua, että molemmat olisivat lämpimiä samalla hetkellä. En voi ymmärtää! Hän yleensä tekee samoja helppoja reseptejä toistolla, onneksi ei sentään eineksiä. Mielestäni kuka tahansa voi oppia laittamaan ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 20:06"]Osaan tehdä ruokaa, mutta en vaan pidä ruoanlaitosta. Mieheni taas pitää kokkailusta ja laittaakin parempaa ruokaa kuin minä. Siispä hän kokkaa enemmän kuin minä. Tuota miehesi argumenttia että naisen KUULUU tehdä ruokaa en ymmärrä. Kaikki eivät osaa kaikkea. Voisihan miehesikin opetella kokkaamaan. Tai jospa opettelisitte yhdessä?
[/quote]
Meillä näin myös, osaan tehdä mutten pidä siitä, mies pitää ja usein tekeekin
Täällä mies 40v ei osaa tehdä mitään kunnon ruokaa, ei mitään tollkua maustamisesta ym. Kaikki palaa on kuivaa tai parhaimmillaan pinnasta palanut ja muuten raakaa.
Jauhelihan paisto ja makaroonin keitto juuri onnistuu.
Muijakin on aika huono ruuan laittaja, viime viikollakin yritin lämmittää perunamuusia hellalla kun en tykkää että kaikki lämmitetään mikrossa, lopputulos oli se että kattilan pohjalla oli 2cm kerros tummaa möhnää, loppukin maistui oudolle eikä lapsikaan syönyt sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään kun on google, niin en tajua, miten joku ei voisi osata.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 20:06"]
Osaan tehdä ruokaa, mutta en vaan pidä ruoanlaitosta. Mieheni taas pitää kokkailusta ja laittaakin parempaa ruokaa kuin minä. Siispä hän kokkaa enemmän kuin minä. Tuota miehesi argumenttia että naisen KUULUU tehdä ruokaa en ymmärrä. Kaikki eivät osaa kaikkea. Voisihan miehesikin opetella kokkaamaan. Tai jospa opettelisitte yhdessä?
[/quote]
Täsmälleen sama. Osaan tehdä hyvää ruokaa, mutta inhoan sitä hommaa. Leipomisesta kyllä tykkään.
Mulla 50% laittamistani ruuista epäonnistuu. Ei välttämättä pala tai muuta katastrofaalista, mutta ei vaan ole hyvää. Maustamisessa olen ihan kädetön ainakin, ja joku vaan aina menee pieleen.
Täällä ilmottautuu yksi kokkausvammainen. Minun oikeasti rakas anoppini oli pelastukseni. Alkuun vain laitoin sörsseleitä, joita äitini opetti. Tyyliin heitä kattilaan mitä kaapista löytyy. Hienosti pärjättiin lapsuudenkodissa noilla eväillä. Ruoka on ollut aina vain vatsantäytettä minulle. En ole koskan himoinnut mitään ruokaa, eikä syöminen ole mitenkään merkittävää. Pärjään kahvilla päivän ja illalla syön mitä on tarjolla.
Mieheni oli tottunut oikeisiin ruokiin ja heti otti keittiön valtaansa kodissani, mutta kun ei ollut luonani kehittelin omia ruokia jos ei ollut tähteitä jäljellä mieheni käynnistä. (Siis hän ihan omasta halustaan meni naimisiin kassani parin vuoden seurustelun jälkeen, vaikka tiesi surkeat kokkaustaitoni...) Tajusin jossain vaiheessa, ettei maitoa voi korvata viilillä. Hei, maitotuotteita ne ovat molemmat! Perunamuusiin tosin sopii vain ensimmäinen. Eikä uunin lämpötilan nosto suinkaan nopeuta ruoan kypsentymistä.
Anoppini ymmärsi vajavaisuuteni ja sinnikkäästi opasti minua ruoanlaiton saloihin pyynnöstäni. Välillä puhelimitse ja välillä ihan kädestä neuvoen. Minulla on nyt hallussa (ja tarkasti ylöskirjoitettuna) noin parikymmentä perusruokaa. Lapset ovat saaneet vatsansa täyteen kohtuullisesta ruosta kotiäitivuosieni aikaan päivisin ja hyvää ruokaa edelleen isän tekemänä iltaisin. Anopilla käydään herkuttelemassa melkein joka sunnuntai.
Vieläkään kokkaus ei ole vahvuuteni. Söisin makaronia ketsupilla tai herne-maissi-paprikaa mikrossa lämmitettynä ihan mielelläni itse jokainen pävä, mutta lasten takia laitan anopin ohjeilla ok ruokaa mieheni olessa työreissuissa. Sitä rakkautta en osaa ruokaan lisätä, joka näkyy anopin mahtavissa kokkauksissa.
Kiitos sinulle, Martta-mummi! Lyhytpinnaisempi olisi luovuttanut jo ensimmäisenä vuotena. Ps. Tein kaalilaatikon eilen ja muksut söivät ihan kiltisti...
Up