Mulla on hirveä olo tällä hetkellä. En ole koskaan ollut näin rikki.
Ei mitään sellaista, josta en pääse yli enkä ole tekemässä itselleni mitään. Ei hätää.
Tuntuu vaan, että olen menettänyt kaiken. En halua tarkemmin avata, mutta puolen vuoden sisään olen menettänyt molemmat vanhempani. Yksi lapsista oireilee jotakin ja mies tekee liikaa töitä. Maailman tilanne ahdistaa, eikä lapsen selittämätön oireilu helpota oloa. Olen lokakuusta asti ravannut lapsen kanssa lääkärissä, mutta kaikki näyttää olevan kunnossa, vaikka tiedän että ei ole.
Kaikki paska kasaantuu. Olen itkenyt viime aikoina niin paljon, että en varmaan koko elämäni aikana ikinä ennen. Ahdistaa ja sydämestä ottaa. Jouduin sairaalaankin hetki sitten, kun rytmi meni sekaisin ja pelkäsin kuolevani. Tuntuu, että en enää pysty avautumaan tästä kenellekään, kun kaikilla muillakin on vaikeaa eikä tämä ole mitään. En halua olla vaivaksi ja rasittaa omilla murheilla muitakin. Välillä tuntuu vaan, että en enää jaksa. Viime yönäkin nukuin vain hetken. Nukuttaa, mutta en saa unta. Oon varmaan ihan hullu. Ja heikko.
Kommentit (12)
Surutyö vie aikansa, ja sinä aikana muu elämä ei pysähdy. Tiedän tunteen.
Jos se yhtään lohduttaa, niin päivä kerrallaan tuokin menee ohi. Mulla meni aivan päin helvettiä kaksi vuotta läheisen kuoleman jäljeen. Mikään ei sujunut ja voimat ihan loppu. Sitten alkoi huomaamatta parantua.
Kun käytät seuraavan kerran lastasi lääkärissä niin kerro omastakin voinnistasi. Ei ne sua hulluna pidä, mutta saisit apua oman oloosi. Jos ei muuta, niin sun olo helpottuu, kun saat avauduttua tuosta jollekin ulkopuoliselle. Tsemppiä.
Mikä sillä lapsella on? Fyysistä vai henkistä?
Hyvä kun edes tällä palstalla sanot ääneen sen miltä sinusta tuntuu. Sinulla on paljon kuormitusta nyt. Pystyisitkö jäämään sairaslomalle? Toinen juttu: minä luulen että aika moni suomalainen oireilee tavalla tai toisella tämän koronakriisin vuoksi. Elämme poikkeusaikoja. Se näkyy ja tuntuu ihmisissä, aiheuttaa monenlaista stressiä. Itsekin olen ihan alamaissa, joudun tarkistamaan esim. rauta-arvot, jne. Minusta sinun pitäisi saada levätä ja olla rauhassa. Läheisten menettäminen on iso asia, ei se helposti mene ohi.
Alkoiko lapsen oireilu mahdollisesti koronapiikin jälkeen?
Et ole hullu tai heikko. Tossa todella paljon kaikkea mikä kuluttaa ja syö mieltä. Pidä itsestäsi huolta ja hae ihmeessä apua jos tuntuu, ettet enää jaksa.
En yleensä suosittele unilääkkeitä kenellekään ensimmäiseksi, mutta nyt sinun olisi järkevää varata aika lääkäriin ja pyytää niitä.
Et jaksa auttaa lastasi, jos olet itse ihan rikki.
Jaksa huomiseen ja huomenna taas päätät jaksaa.
Lapsi oireilee jos vanhemmat oireilee. Jotta voit muita hoitaa, on sinun hoidettava ensin itsesi.
Varaa aika perheneuvolaan, lapsi oireilee tilanteesta psyykkisesti, se on normaalia, hän aistii että voit huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sillä lapsella on? Fyysistä vai henkistä?
Kiitos kaikista tsemppiviesteistä. En tullut hakemaan sääliä, mutta saitte silti mulle vähän paremman olon.
En tarkemmin halua lapseni oireista kertoa, mutta sydänoireita, joille ei ole löytynyt mitään selitystä. Kaikki on niinkuin pitääkin. Oireet on selkeät ja ne tuli lääkärissäkin rasituskokeessa, mutta mitään erityistä ei ole. Sehän siinä pelottaakin. Kun ne oireet on kuitenkin tosi vahvat. Mistä ne johtuu, niin vaan luoja tietää. Lääkäri totesi, että psyykkistä oireilua. Toivottavasti. Mulla on vain paha tunne, että on jotain mitä ei ole huomattu. Se pelottaa. Ap
No, tää ei ehkä auta mutta et ole yksin. Aivan järkyttävä vastoinkäymisten sarja mullakin. Meni työt, talot, sairastuin unettomuuteen, stressaa. Jaxuja. En itsekään tiedä miten tästä selviää.