Dokumentin kuvat apinoista voivat järkyttää pahasti: ”Ihmisiltä nousevat hiukset pystyyn”

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/479e32e3-cc63-4d76-841c-797e4e6…

Iltalehden kuvaaja ja toimittaja vierailivat vuonna 1987 Helsingin yliopiston fysiologian laitoksella. Siellä toimi yli 30 vuoden ajan apinalaboratorio. Kuvaaja ja toimittaja vierailivat laitoksen eläintalleilla, joissa pidettiin muitakin eläimiä, kuten koiria ja kaniineja.

Jutusta nousi valtava kohu. Keskiössä olivat eläinten olot ja niille tehdyt kokeet.

– Koirien raivoisa haukunta täyttää rapistuneet ja tunkkaiset käytävät, ja haukunta tunkeutuu rakennuksen vanhojen, paksujen seinien ulkopuolelle. Lähistöllä asuvat ihmiset tunnistavat äänen: kokeet ovat alkamassa, Iltalehti kuvaili vuonna 1987.

Riikka Kaihovaara kertoo uudessa Tieteen sokaisemat -dokumentissaan, kuinka juttu vaikutti yleiseen ilmapiiriin. Tuuli alkoi kääntyä, vaikkakin hitaasti. Kokeet jatkuivat kohusta huolimatta 1990-luvun lopulle asti. Viimeiset apinat lopetettiin tarpeettomina 2000-luvun alussa.

Dokumentin mukaan eläimiä oli pyritty kohtelemaan laitoksella yksilöinä, mutta silti tieteen tekeminen ja halu auttaa ihmisiä voitti lopulta empatian eläimiä kohtaan ainakin joidenkin kohdalla. Jo siksikin kuvamateriaali voi järkyttää katsojia. Sitä mieltä on eläinkokeisiin aikanaan osallistunut silmälääkäri Lea Hyvärinenkin, jota Kaihovaara on haastatellut. Hän osallistui vastasyntyneiden apinanpoikasten paperinohuiden silmäluomien kiinni ompelemiseen kokeessa, jossa tutkittiin näköaistia. Ompeleet avattiin vajaan vuoden kuluttua. Apinat jäivät pysyvästi sokeiksi.

– Käytän sitä, mitä me opimme siitä, ilman, että puhun ollenkaan apinoista. Koska, ihan oikeutetusti ihmisiltä nousevat hiukset pystyyn, jos he näkevät näitä kuvia, Hyvärinen sanoo kyyneleet silmissään.

Apinakokeista saatiin uutta, merkittävää tietoa näön kehityksestä. Silti, tuloksia ei dokumentin mukaan vieläkään hyödynnetä tarpeeksi näkövammaisten lasten kuntoutuksessa.

Apinoiden ja koirien lisäksi laitoksella tehtiin eläinkokeita muun muassa myös kissoilla.

– Ne olivat niin kutsuttuja kertakäyttöeläimiä. Nykyisin ei enää tällaisia kokeita saisi kenties tehdäkään, vaikka ne olivat täysin kivuttomia. Ne olivat maaseudulta hankittuja kotikissoja, kliinisen fysiologian professori emeritus Anssi Sovijärvi muistelee.

– Välillä tuntui... En sanoisi epäeettiseltä, mutta vähän kurjalta lopettaa se kissa.

Dokumentti herättelee pohtimaan kysymyksiä, joihin ei aina ole helppoa vastausta. Fysiologian laitoksella tutkittiin esimerkiksi aisteja ja aivojen toimintaa. Yksittäisten hermosolujen rekisteröinti oli oman aikansa huippututkimusta. Apinakokeista saaduilla opeilla on myös kuntoutettu ihmisiä. Ilman tätä tietoa ei olisi tämänhetkistä kuntoutusta.

– Se on se ainoa excuse, Hyvärinen käyttää englanninkielistä sanaa, joka tarkoittaa syytä, tekosyytä, veruketta ja selitystä.

Tieteen sokaisemat tänään TV1:llä kello 19.00 ja Areenassa