Minkä takia feministit leimaavat miesalkoholisteja?

Itse olen mies, ja oltuani suhteessa naispuolisen alkoholistin kanssa. Koin syvää syyllisyyttä kumppanin alkoholismista ja yhteiskunnan asenteet eivät ainakaan auttaneet tähän. Kiukuttelun ja erouhkausten avulla ajokortiton kumppani painosti minua tuomaan hänelle päivittäin olutta kaupasta ja minä suostuin. Jopa sen jälkeen kun hän kärsi vakavia vammoja pään seudulle, jatkoin pelon takia oluen raahaamista kaupasta, kunnes toinen onnettomuus tapahtui. Tämän jälkeen en ole saanut karistettua leimaa "mahdollistaja" ja netissä feministien kanssa keskusteltuani on selvää että olen tehnyt paljon pahaa kumppanilleni. Entä jos mies painostaisi naiskumppaniaan tuomaan hänelle viinaa eron uhalla, niin sehän olisi heti henkistä väkivaltaa ja sortoa! En tiedä miksi alkolistimiehistä tehdään hirviöitä, mutta niitä alkoholistinaisia pitää 'ymmärtää' ja mies onkin se paha mahdollistaja. Mikä johdonmukaisuus?