Onko suhtautuminen naisten seksuaalisuuteen muuttunut ja muuttanut ihmisiä?

Olen itse nelikymppinen mies, ja seuraillut yhteiskunnallista keskustelua satunnaisen aktiivisesti. Samaten tätä palstaa.
MeToo- ja kehopositiivisuus -liikkeiden myötä naisten seksuaalisuudesta on alettu puhumaan positiiviseen sävyyn hyvinkin laajasti. Tuntuu, että kohta ei ilmesty yhtä ainutta lehteä, jossa ei olisi juttua naisen seksuaalisuudesta ja sen moninaisuudesta. Mikä on sinänsä täysin hyvä ja kannatettava asia, koska siitä on vielä tälle vuosituhannelle asti puhuttu ja kirjoitettu varsin yksipuolisesti (miesten näkökulmasta).

Viime vuosina on alkanut näkyä entistä enemmän keskustelunaloituksia, kirjoituksia, puheenvuoroja ja artikkeleja myös siitä, kuinka monissa parisuhteissa mies on haluttomampi tai kärsii ajoittaisesta haluttomuudesta - oikeastaan tarkalleen ottaen nainen kertoo avoimesti kärsivänsä miehen haluttomuudesta tai toivoisi mieheltä enemmän (hyvää) seksiä. Tämän jo Googlekin kertoo.

Mitä mieltä olette? Onko tässä kyseessä vähittäinen naisten seksuaalinen vallankumous tai ainakin muutos? Koetteko te, naiset, että teidän seksuaalisuutenne alkaa saada entistä enemmän tilaa? Onko avoimempi puhe naisten seksuaalisuudesta vaikuttanut omiin ajatuksinne, ymmärrykseenne tai kokemuksiinne seksuaalisuudesta? Koetteko olevanne seksuaalisesti avoimempia elämässänne?

Ja sama asia päinvastoin: onko mielestänne miesten haluttomuus kasvava trendi? Oletteko kohdanneet siihen liittyviä asioita elämässänne? Ovatko (parisuhteessa) haluttomat miehet uusi ilmiö vai tuleeko näitä tapauksia vain entistä enemmän esiin? Onko miesten "sallitumpaa" olla haluton?