Ajatuksia lapsettomuudesta.....
Luin blogikirjoituksen ko. aiheesta: http://monnatreenaa.fitfashion.fi
Tarkistin juuri muistikuvani oikeaksi Väestöliiton matskusta, että Suomessa 3-5% ihmisistä on veloja. Naisten suhteen luku on vielä pienempi kuin miesten. Lapsettomuudesta kärsii muistaakseni joka 7. pariskunta jossain vaiheessa elämäänsä ja näistä pystytään auttamaan muistaakseni noin 80%:a hedelmöityshoidoilla. Kuitenkin olen havainnut, että niitä jotka ilmoittavat etteivät lapsia halua, tuntuu olevan moninkertaisesti enemmän mitä tämä 3-5%. Tästä olen päätellyt, että erittäin moni itseään velaksi kutsuva onkin todellisuudessa ihminen, joka niiiin kovasti haluaisi lapsia, muttei niitä ole saanut syystä tai toisesta, esim lääketieteellisistä syistä tai kumppaninpuutteesta. He kuuluvat joukkoon, joille asia on niin kipeä, ettei siitä pysty puhumaan, jolloin on helpompi sanoa ettei niitä halua ollenkaan.
Olen myös huomannut, että kun aletaan keskustella asiasta "lapsiako vai ei" niin keskustelun kulku usein menee siten, että jotkut lapselliset puhuvat lapsistaan niitä näitä, esim tarha- tai kouluasioita. Lapseton ihminen on tässä vaiheessa pitkään hiljaa. Jossain vaiheessa lapseton toteaa keskustelun lomassa (eli aloittaa itse keskustelun asiasta!!!), että hän ei koskaan halua lapsia ja selvitys perään. Tässä vaiheessa kuitenkin aina aprikoin, tilastoista tietoisena, onkohan kyseinen henkilö nyt oikeasti vela vai pahasti lapsettomuudesta kärsivä. Kuitenkin pidän oikeutenani kyseiseen keskustelunavaukseen vastata (kun kerran asiasta tällä tasolla keskustellaan), että jaa, mulle lapset on parasta mitä mulle on tapahtunut. Tästä tämä vela(?) sitten tykkää yleensä huonoa. Tätä olen usein ihmetellyt, että velaksi itseään kutsuvat (joissa moni ei siis oikeita veloja ole) pitävät oikeutenaan ilmaista kantaansa kärkkäästi, mutta ne joille lapset ovat kaikki kaikessa, niin velojen mielestä nämä lapsirakkaat eivät saisi kantaansa tuoda julki.
Useimmiten velaksi itseään kutsuu hyvin nuoret, ehkä noin 20-28v ihmiset. Saattaisiko tämä johtua siitä, että mitä lähemmäksi tulee lapsentekoiän päättyminen (45v), niin sitä useampi vaihtaa mielipiteensä? Monet ihmiset elävät pidempään kuin 45-vuotiaiksi, kuinka moni vela vaihtaakin asiasta mielipiteensä esim 60-vuotiaana tai myöhemmin? Kuinka monesta eläköityneestä velasta alkaa tuntumaan, että olisi kiva, jos meilläkin kävisi lastenlapsia hoidossa/kylässä? Kun kaikilla tutuilla on "Mummonkultia". On huomattava, että jos ei halua lapsia, niin ei pidä haluta lapsenlapsiakaan. Lapsellisilla kun taas niitä on mahdollista saada, jos on hyvä tuuri.
Olen miettinyt myös sitä, että yleensä kun velaksi ilmoittaudutaan, se tehdään muodossa "ME ei haluta lapsia." Ei siis juuri ikinä muodossa "Minä en halua lapsia, oishan tuo aviomies halunnut, mutta mä pidän tässä asiassa pääni". Tästä tulee mieleen kysymys: Mikä on todennäk sille, että yhteen päätyy kaksi tuohon 3-5% luokkaan kuuluvaa ihmistä? Aika pieni. Eli, kun vela(?) ilmoittaa että HE ovat veloja, niin todennäköisesti toinen ei ainakaan ole, tai sitten on joutunut oikean velan aivopesemäksi.
Huomionarvoista myös on, että veloutta perustellaan usein maailman liikakansoituksen estämisellä ja luonnonvarojen säästämisellä. Miksi näitä asioita pitää mainita, kun usein vela on se, joka paljon matkustaa lentokoneella (joka on siis todella luontoa tuhoavaa) ja käyttää muutenkin varallisuuttaan reilusti omaan hyvinvointiinsa luonnonvaroja tuhoten (esim ostaa uusia vaatteita, autoja jne keskimääräistä samanikäistä ihmistä enemmän, koska rahat eivät mene lasten ylläpitoon). Jos ollaan kerran niin maapallon hyvinvointia ajattelevia, eikö pitäisi elää tuon ajatuksen kanssa muutenkin kuin vain lastenteon suhteen?
Lisäyksenä tähän vielä, että jos kärsisin lapsettomuudesta, niin todnäk sanoisin kyselijöille, että olen vela. Enkä haluaisi sen enempää asiasta puhua. Koska asia olisi niin kipeä.
Mutta juu, annetaan kaikkien kukkien kukkia. Toivon lapsia niille, ketkä niitä toivovat. Ne jotka eivät niitä halua, niin toivon, ettei tule ehkäisyvahinkoa. Ajatus myös ystävälleni, joka olisi halunnut useamman kuin yhden lapsen. Hän ei saanut ja asia on hänelle hyvin kurja. Ajatukseni myös heille, jotka toivoivat tiettyä sukupuolta, mutta saivat "vain" toista. Tätäkin asiaa moni suree, mutta asia on niin tabu ettei sitä saa edes mainita.
Mitä mieltä näistä asioista on arvoisa raati? Tökkäsin kourani juuri muurahaispesään ;)
Sanna
Kommentit (6)
Itse viisikymppisenä velana voin kertoa, ettei ne lapset muutu yhtään sen kiinnostavammiksi vaikka itse vanhenisi. Jos olen koko pitkän ikäni halunnut elää lapsetonta elämää, minun pitäisi muuttua ihan eri ihmiseksi, että alkaisin vanhana kaivata tenavia ympärilleni. Olen varma, että vanhuksena tulen olemaan entistä iloisempi siitä, että saan elää rauhassa, eikä tarvitse katsella ja kuunnella lasten mekastusta. Tai yleensä pakkoseurustella lapsiperheiden kanssa ja passata ja kestitä niitä, jos ei sitä tähänkään mennessä ole halunnut.
"Tässä vaiheessa kuitenkin aina aprikoin, tilastoista tietoisena, onkohan kyseinen henkilö nyt oikeasti vela vai pahasti lapsettomuudesta kärsivä. Kuitenkin pidän oikeutenani kyseiseen keskustelunavaukseen vastata (kun kerran asiasta tällä tasolla keskustellaan), että jaa, mulle lapset on parasta mitä mulle on tapahtunut"
Arvelet, että puhekumppanisi kärsii pahasti lapsettomuudesta, mutta rupeat silti kehumaan omaa tilannettasi? Minusta sinä olet hyvin epämiellyttävä ihminen. Hyh.
Ihminen, joka sanoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton, vaikka todellisuudessahaluaisi kovasti lapsia, on pahimman sortin ihminen. Heidän takiaan oikeita veloja ei oteta vakavasti esimerkiksi terveydenhuollon piirissä, ja tällä mielensä muutamisen myytillä oikeutetaan mm. aivan naurettavan korkeaa sterilisaation ikärajaa. Että kiitos vain teille, että joudun kärsimään monta vuotta epäluotettavasta ehkäisystä, ennen kun saan päättää, mitä keholleni tapahtuu.
Suomessa vapaaehtoisesti lapsettomia on n. 6 %, ei suinkaan 3 %
"Kun kaikilla tutuilla on "Mummonkultia". On huomattava, että jos ei halua lapsia, niin ei pidä haluta lapsenlapsiakaan. Lapsellisilla kun taas niitä on mahdollista saada, jos on hyvä tuuri. "
Oh really? Ei kuule tule yllätyksenä, enkä ymmärrä miksi ihmeessä joku joka ei halua lapsia, haluaisi lapsenlapsia. En minä ainakaan. Lapsenlapsettomuus on yksi positiivinen lapsettomuuden puoli, ei missään nimessä jokin jota "ei saa".
"Olen miettinyt myös sitä, että yleensä kun velaksi ilmoittaudutaan, se tehdään muodossa "ME ei haluta lapsia." Ei siis juuri ikinä muodossa "Minä en halua lapsia, oishan tuo aviomies halunnut, mutta mä pidän tässä asiassa pääni". Tästä tulee mieleen kysymys: Mikä on todennäk sille, että yhteen päätyy kaksi tuohon 3-5% luokkaan kuuluvaa ihmistä? Aika pieni. Eli, kun vela(?) ilmoittaa että HE ovat veloja, niin todennäköisesti toinen ei ainakaan ole, tai sitten on joutunut oikean velan aivopesemäksi. "
Sinun maailmassasi on siis vain ihmisiä jotka joko ehdottomasti eivät halua lapsia (se 3-5%) TAI ehdottomasti haluaisivat lapsia? Ei ollenkaan niitä joille asia on melko lailla yhdentekevä, tai jotka haluaisivat mutta se ei ole niin tärkeää, tai eivät oikeastaan haluaisi mutta voivat niitä toisen mieliksi tehdä? Toisinsanoen, vela-pariskunnan ei "tarvitse" molempien kuulua siihen 3-5%:iin, vaan toinen voi ihan hyvin olla tuollainen "ihan sama" -mielipiteen omaava, joka päätyy siihen että ollaan ilman kun toinen ei halua. Muutes, aika monet suostuttelevat vastahakoisen kumppaninsa hankkimaan lapsia. Kutsutko sitäkin aivopesuksi?
"Huomionarvoista myös on, että veloutta perustellaan usein maailman liikakansoituksen estämisellä ja luonnonvarojen säästämisellä. Miksi näitä asioita pitää mainita, kun usein vela on se, joka paljon matkustaa lentokoneella (joka on siis todella luontoa tuhoavaa) ja käyttää muutenkin varallisuuttaan reilusti omaan hyvinvointiinsa luonnonvaroja tuhoten (esim ostaa uusia vaatteita, autoja jne keskimääräistä samanikäistä ihmistä enemmän, koska rahat eivät mene lasten ylläpitoon). Jos ollaan kerran niin maapallon hyvinvointia ajattelevia, eikö pitäisi elää tuon ajatuksen kanssa muutenkin kuin vain lastenteon suhteen? "
Niin että sitten vasta, kun asuu omavaraistaloudessa sähköttömässä mökissä ja pukeutuu kaarnaan voi sanoa ajattelevansa luontoa? Lapsen tekeminen on kuitenkin suurin ympäristörikos jonka tavallinen ihminen voi tehdä. Vaikka vanhemmaksi tuleva laskisi kuluttamisensa puoleen velan kulutuksesta, aiheutuu hänestä silti isompi ympäristötaakka kuin velasta (koska 2 ihmistä kuluttaa aina enemmän kuin yksi, ja todennäköisesti se lapsikin lisääntyy jolloin kulutus nousee sukupolvien myötä ihan toisiin sfääreihin kuin ihmisellä joka ei lisäänny).
Lisäksi pitää muistaa, että siinä missä 2 lapsinen perhe lentää lomalle, voi dink-pariskunta tehdä kaksi reissua ja silti kerosiiniä kului vain yhtä paljon kuin sillä lapsiperheellä. Lisäksi lapsiperheen materian kulutus on ihan eri kertaluokkaa kuin lapsettomalla - kuinka moni lapseton perhe ostaa joka vuosi kokonaan uuden vaatetuksen, tai uusii kaikki harrastusvälineet, tai ostaa toisen auton tai lastenvaunut ja kuljetuskopan ja polkupyöräkärrin ja lasten huonekalut jne jne?
Lapseton ostaa huomattavasti vähemmän tavaraa kuin lapsellinen, ja siten kuormitus luonnollekin on huomattavasti pienempi - siinä missä lapseton ostaa yhden 500e käsilaukun, ostaa vanhempi kolmet housut ja kahdet kurapuvut ja 5 paitaa ja 20 paria sukkia. Kummankohan ostoksista tulee enemmän jätettä?? Se sinun "lasten ylläpito" on nimenomaan kulutusta, ja suurimmaksi osaksi materian kulutusta! Kuitenkin sinä näet vain sen käsilaukun ja paheksut velan materialismia, kun oma jätevuoresi on kymmenkertainen koska joudut ostamaan tavarat niille lapsillekin - lähes joka vuosi uudestaan.
Hyvänen aika, hienosti selain poisti lukuisat kappalejakoni :O
Sanna