Lue keskustelun säännöt.
En pysty luottamaan miesystävääni...
07.06.2015 |
Koska hän valehtelee usein pienistä asioista. Hän saattaa esimerkiksi jutella kaverittyöjensä kanssa iltamyöhään, ja valehdella minulle menneensä aikaisin nukkumaan(asumme siis erillämme). Tai hän saattaa valehdella ostostensa hinnan tai kertoa eri henkilöille eri versioita jostain hänelle sattuneesta asiasta. Olen huomauttanut miehelle asiasta ja hän on luvannut lopettaa tälläisen. Hänen mielestään tämä ei ole vakavaa. Mutta en ymmärrä miksi asioista pitää valehdella vaikkei niistä todellakaan tarvitse valehdella. Hän väittää että valehtelee siksi koska muuten ylireagoisin. En ylireagoisi jos hän puhuisi totta, mutta kyllä tuollainen valehtelu ärsyttää. Tavallaan ymmärrän että kaikki valehtelevat. Mutta jos ei voi pienissä asioissa mieheen luottaa, niin miten voi sitten isommissakaan. Pitääkö minun vain mennä itseeni ja luottaa mieheen ajatellen että kaikki valehtelevat?
Kommentit (27)
Tuntuu ihan pahalta... minä ihan oikeasti rakastan miestäni. Tai ainakin luulen rakastavani sitä mitä hän minulle esittää. Vaikea ajatella että kaikki olisi hänelle vain kulissia. Mutta ei sekään ihan mahdoton ajatus ole. Olen vain jotenkin ajatellut että ehkä hän muuttuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, se on yleisin syy miksi naiset jäävät noiden koukkuun, ajatellaan, että toinen muuttuu. Sun vaistot sanoo, että kaikki ei ole kohdallaan, luota niihin oikeasti. Tuollaisesta tyypistä ei seuraa mitään hyvää pitemmän päälle ja kokemusta on itsellänikin nuoruusvuosilta ja hyvä oppihan se oli siinä mielessä, että sen jälkeen olen kiertänyt kaukaa tuollaiset. Valitettavasti vaan kaikki ei selviä säikähdyksellä ja jää ottamaan opikseen. Nämä voi pahimmillaan olla ihan mitä vaan.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 20:56"]Tuntuu ihan pahalta... minä ihan oikeasti rakastan miestäni. Tai ainakin luulen rakastavani sitä mitä hän minulle esittää. Vaikea ajatella että kaikki olisi hänelle vain kulissia. Mutta ei sekään ihan mahdoton ajatus ole. Olen vain jotenkin ajatellut että ehkä hän muuttuu.
ap
[/quote]
Ihan tutun kuuloisia tunteita. Tsemppiä!
T. 2
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 19:36"]
Minäkin vuosi tolkulla täällä purin ongelmiamme. Aina minua käskettiin jättää mies, vaan koskaan en ollut valmis ennen kuin oikeasti olin. Sinäkään et ehkä jätä miestäsi tällä kertaa, tässä kuussa tai tänä vuonna, vaikka minä sinua siihen kehotan. Toivottavasti et kuitenkaan yhtä kauaa tuhlaa elämästäsi kuin minä tuhlasin. Vaikka en minä kadu aikaa hänen kanssaan. Kaikki meni kuin oli tarkoitettukin. Hyväksyin lopulta sen, että saatan olla loppuelämäni sinkku, mutta puoli vuotta erostamme löysinkin elämäni miehen, maailman parhaan miehen. Ja se ei ole mikään syy valehtelulle, että sinä "ylireagoit". Sitä minunkin silloinen silloin käytti. Hänen tulee kertoa sinulle rehellisesti tekemisistään ja antaa sinun päättää, haluatko edelleen jatkaa hänen kanssaan, siitäkin huolimatta, että ensin suutut/petyt. T. 2
[/quote]
Mitä pahaa on sinkkuna olossa?
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 18:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 17:28"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 17:24"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 17:17"]Unohda koko mies. Ei se siitä paremmaksi muutu. Oman elämäsi pilaat ja mies alkaa valehdella aina vain isommista ja isommista asioista. Patologinen valehtelija. T. Patologisen miehen kanssa muutaman vuoden elänyt, edelleen kuulumisia vaihtaessa ihan selvästi valehtelee, mutta nykyään tajuan olla ottamatta sitä vakavasti [/quote] Olen ajatellut samaa, mutta mies niin vakuutti ettei koe olevansa patologinen valehtelija. ap [/quote] Tottakai se vakuuttaa. Kauanko olette tunteneet? Usko pois, löydät parempaa. Tai sitten et, mutta yksin olet pidemmän päälle onnellisempi kuitenkin. Kerran se vaan kirpasee, mutta jos tuohon jäät, epäilet loppuelämäsi ja alat luulla itseäsikin vainoharhaiseksi. T. 2 [/quote] Ollaan oltu yhdessä vasta vuosi ja tunnettukin vain vähän päälle vuosi. Ja suurimmaksi osaksi ollaan oltu erossa mihen opiskelujen takia. Jotenkin en haluaisi erota, sillä mies on muuten miltei täydellinen. Ainoa ongelma on tämä luottamus. ap
[/quote]
Luottamus on kyllä ihan perusjuttu suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:29"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 19:36"]
Minäkin vuosi tolkulla täällä purin ongelmiamme. Aina minua käskettiin jättää mies, vaan koskaan en ollut valmis ennen kuin oikeasti olin. Sinäkään et ehkä jätä miestäsi tällä kertaa, tässä kuussa tai tänä vuonna, vaikka minä sinua siihen kehotan. Toivottavasti et kuitenkaan yhtä kauaa tuhlaa elämästäsi kuin minä tuhlasin. Vaikka en minä kadu aikaa hänen kanssaan. Kaikki meni kuin oli tarkoitettukin. Hyväksyin lopulta sen, että saatan olla loppuelämäni sinkku, mutta puoli vuotta erostamme löysinkin elämäni miehen, maailman parhaan miehen. Ja se ei ole mikään syy valehtelulle, että sinä "ylireagoit". Sitä minunkin silloinen silloin käytti. Hänen tulee kertoa sinulle rehellisesti tekemisistään ja antaa sinun päättää, haluatko edelleen jatkaa hänen kanssaan, siitäkin huolimatta, että ensin suutut/petyt. T. 2
[/quote]
Mitä pahaa on sinkkuna olossa?
[/quote]
Ei mitään sitten, kun sinkuksi hetkeksi aikaa päädyin. Kovasti nautin siitäkin ajasta, mutta kyllähän se etukäteen jännitti, kun oli pitkään ollut mies vierellä, jonka kanssa nukkua ja viettää aikaa, olla lähekkäin.
T. 2
Ap, pieni neuvo. Ei kannata, lähde kun ei ole vielä yhteistä asuntoa tai lapsia. Ihminen joka valehtelee jatkuvasti, peittää todellisen luontonsa. Jos kaikki on sankaritarinaa ja kiiltokuvaa, kenen kanssa oikein olet? Kuvailemasi piirteet eli ihailun tarve, jatkuva valehtelu, viilipyttymäisyys voivat viitata pahimmassa tapauksessa ihan ehtaan psykopaattiin. Jos ei toiseen voi luottaa, ei kannata jäädä seurailemaan, kuinka pahasti hän voi lopulta osoittaa olevansa epäluotettava.