Kun mikään ei kiinnosta.

Tekisi mieli tiputtautua pois työstä, opinnoista ja kaikesta. Olen kamppaillut motivaatio-ongelmien kanssa koko ikäni, ja alan pikkuhiljaa kyllästyä tähän kun MIKÄÄN ei oikeasti tunnu miltään. Masennukset, kaksisuuntaiset, kaikki mahdollinen mikä voisi aiheuttaa tämän on tutkittu ja suljettu pois. Kaikki tuntuu turhalta pakkopullalta, ihan kaikki. Uudet harrastukset, kauppareissut, työvuorot, leffojen katselut, kavereiden kanssa kahvittelut.
Vuosien varrella olen yrittänyt päästä tästä tyhjyydestä eroon kaikin keinoin, mutta turhaan. Mies ei tunnu ottavan vakavasti sitä että en oikeasti saa mielihyvää mistään, esitän kai elämästä nauttivaa liian hyvin. En ole kuitenkaan varsinaisesti masentunut tai itsetuhoinen, tuntuu vaan robotilta joka vaan marssii paikasta toiseen päivästä toiseen ilman mitään päämäärää tai syytä. Ainoa syy sille miksi teen mitään on nykyään se, että tekemättömyydellä on negatiivisia seurauksia. Sekin käy todella raskaaksi että ainoa maali elämässä on välttää sitä että tulee vaikka huonoa palautetta.