17 vuotta ikäeroa, voiko suhde toimia?

Meillä tuo ikäero, mies vanhempi. Yhdessä viisi vuotta. Harvemmin tuota tulee ajateltua.

Meillä ikäeroa 13v. Yhdessä oltu 10v. ja yksi lapsi.
Ikinä en ole katunut rakastumista puolisooni, hän on paras mies minulle. Ikäeroa ei tule edes ajatelleeksi, sen verran samalla aaltopituudella kuljetaan.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 13:55"]

Mistä löydät noin paljon vanhemman joka on samassa elämäntilanteessa kuin sä? Sehän monelle on hyvän suhteen edellytys.

[/quote]Miksi pitäisi olla sama elämäntilanne? Ei sitä tietääkseni mikään laki ainakaan vaadi.

17 vuotta on ehkä ok, jos toinen on 40 ja toinen 57. Kauhean nuorena ei pidä kuitenkaan kahlita itseään huomattavasti vanhempaan ihmiseen. 21-vuotiaalla on niin paljon edessään. Vastuutonta vanhemmalta osapuolelta.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 22:20"]

Olin komekymppisenä ihan järjettömän rakastunut itseäni juuri 17 v vanhempaan mieheen. Olosuhteista johtuen erosimme, muistelin häntä elämäni suurena rakkautena varmaan 10 vuotta sen jälkeen.

Nyt tapaamme päivittäin työpaikallani ja hän yrittää lämmitellä vanhaa suhdetta. Olen nyt ihan että voi ei.. nyt se ikäero kyllä tosiaan näkyy. Olen itse hoikka ja liikkuva , itsestäni huolehtiva vauhdikas pikkulasten äiti. Hänellä on ollut jo yksi sydän kohtaus, välilevy pullistuma vaivaa. Puheet on että olisihan se kiva lähteä ensi talvena johonkin jos vaan terveyttä riittää... ikää miehellä nyt n 66 v . 4vuoden päästä 70 !

30 ja 50, 20 ja 40 on ihan ok mutta jos aikoo oikeasti perhettä perustaa niin siinä iässäkun toinen vaikka 45 ja toinen 65 niin se ikäero kyllä tosiaan tuntuu.

[/quote]

Miten sä voit olla nyt 49-vuotiaana pikkulasten äiti??

[/quote] Miksi ei voisi?

Jos kyseessä muutaman vuoden hauskapito mikäs siinä, mutta olisi vaikea kuvitella, että ainakaan itse haluaisin panna kolmekymppisenä viisikymppistä äijää. Nuorena ok, mutta iso osa jo nelikymppisistä on sellaisia papparaisia, että en edes näin 37-vuotiaana koskisi. Jos pitää seksistä, ikäero on rankka, mutta jos suhteessa ei ole fyysistä kontaktia, tuokin varmaan menettelee. En tosin taas kutsuisi seksitöntä suhdetta parisuhteeksi.

Minulla 19 vuotta vanhempi mies ja yhdessä oltu nyt 15 vuotta. Meillä yksi lapsi ja miehellä kaksi lasta entisestä liitostaan. Suurimmat haasteet olivat alun muiden ennakkoluulot, ja erimielisyydet lapsen kasvatuksessa. Samalla aaltopituudella olemme olleet aina, ja mies on hyvin osannut korjata virheitä ja tehdä toisin asioita jotka ensimmäisen liiton tuhosivat. Kipinä ja syvä rakkaus löytyvät edelleen. En kadu hetkeäkään.

Tavoitteena olisi eläkkeelle jäätyä matkustella ja mökkeillä jos vain terveys on tallella. Ei vierailla vanhainkodissa saati olla omaishoitajana. Sehän se on väistämättä edessä jos tieten tahtoen tuon ikäeron valitsee.

Sitte, kun toinen on 65 eli pääsee elääkkeelle niin toinen on 82 :) Siinä on sitte kivaa reissata.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:04"]Sitte, kun toinen on 65 eli pääsee elääkkeelle niin toinen on 82 :) Siinä on sitte kivaa reissata.
[/quote]
Ei kai kenenkään parikymppisen suhde eläkeikään kestä. Kiireellä väkerretään pari kakaraa ja sen jälkeen uuden kyrvän perään. Lapsista tehdään kahden kodin heittosäkkejä, mutta asiassa ei nähdä mitään pahaa, koska oma napa on tärkein. Uudelle kyrvälle väännetään taas kiireellä kakara ja vuoden parin päästä ralli alkaa alusta.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:54"]

Jos kyseessä muutaman vuoden hauskapito mikäs siinä, mutta olisi vaikea kuvitella, että ainakaan itse haluaisin panna kolmekymppisenä viisikymppistä äijää. Nuorena ok, mutta iso osa jo nelikymppisistä on sellaisia papparaisia, että en edes näin 37-vuotiaana koskisi. Jos pitää seksistä, ikäero on rankka, mutta jos suhteessa ei ole fyysistä kontaktia, tuokin varmaan menettelee. En tosin taas kutsuisi seksitöntä suhdetta parisuhteeksi.

[/quote]

Jaa. Mun mielestä yli 50-vuotias mies voi olla seksuaalisesti hyvinkin haluttava. 

-n36

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 18:54"]

Jos kyseessä muutaman vuoden hauskapito mikäs siinä, mutta olisi vaikea kuvitella, että ainakaan itse haluaisin panna kolmekymppisenä viisikymppistä äijää. Nuorena ok, mutta iso osa jo nelikymppisistä on sellaisia papparaisia, että en edes näin 37-vuotiaana koskisi. Jos pitää seksistä, ikäero on rankka, mutta jos suhteessa ei ole fyysistä kontaktia, tuokin varmaan menettelee. En tosin taas kutsuisi seksitöntä suhdetta parisuhteeksi.

[/quote]

Jaa. Mun mielestä yli 50-vuotias mies voi olla seksuaalisesti hyvinkin haluttava. 

-n36
[/quote]
Hyh. Onneksi makuja on monia. Olisin kyllä huolissani siitä, onko kykyjä ja haluja enää siinä iässä. Minä olen aina tykännyt ulkoisesti 30-40-vuotiaista miehistä, nuorena ikäero olikin ihan ok.

Kuka halvetti ottaa parikymppisenä jonkun nelikymppisen ukon? Joo iha sama vaikka ois kuinka nuorekas ja ihana niin gubbe mikä gubbe... hyi helvetti.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 01:07"]Toimiihan joillakin suhteet ulkomaalaistenkin kanssa. Sama juttu se on kuin iso ikäerokin - kuin eri maailmasta...
[/quote]

Mun mies ei ole suomalainen ja ikäero 9. Ihan naurettavaa et eri kulttuurit muka estäisi seurustelun, mitenniin eri maailmasta. Tosin meidän tapauksessa kulttuurierot lähes olemattomat.

Jos molemmat ovat aikuisia ihmisiä niin ei sitä ikäeroa aina edes huomaa kun toinen voi olla nuorekas ja toinen vanhemman oloinen kun onkaan. Äitini oli 47v. kun alkoi seurustelemaan 16 vuotta nuoremman miehen kanssa ja olivat hyvä pari kunnes kuolema erotti. Valitettavasti äitini kuoli syöpään 74v.

Ikäero tulee ongelmaksi vasta myöhemmin. Mies vanhenee ja sinä olet vielä parhaassa iässä. Esim 50 v naiselle melkein 70 v mies on liian vanha. Keski-ikäisenä ei varmasti vaikuta yhtään. Ja muista että ihminen kyllä muuttuu vanhetessaan aika paljon myös luonteeltaan. Olet nyt nuori, etkä ehkä usko, mutta näin käy. Olen itse 60 v ja mies kohta 80, Olisi pitänyt ymmärtää, kun aloitettiin olemaan yhdessä 20 vuotta sitten.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:18"]

Kuka halvetti ottaa parikymppisenä jonkun nelikymppisen ukon? Joo iha sama vaikka ois kuinka nuorekas ja ihana niin gubbe mikä gubbe... hyi helvetti.

[/quote]

Sanoisitko esim. Jason Stathamille, että hyi helvetti mikä gubbe, jos tulisi kysymään drinkille? :)

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:38"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 19:18"]

Kuka halvetti ottaa parikymppisenä jonkun nelikymppisen ukon? Joo iha sama vaikka ois kuinka nuorekas ja ihana niin gubbe mikä gubbe... hyi helvetti.

[/quote]

Sanoisitko esim. Jason Stathamille, että hyi helvetti mikä gubbe, jos tulisi kysymään drinkille? :)

[/quote]

Sanoisin. Hiuksetki lähtenyt jo aikoja sitten.. hyi helvetti. 

Sukuni historiasta tiedän ,että isoisänisäni oli syntynyt v. 1869 ja hänen puolisonsa eli isomummini v. 1893. He saivat  yhdessä  neljä lasta ja elivät ihan kunnioitetun ,arvostetun ja hyvän elämän .

Mies kuoli 70-vuotta täytettyään juuri Talvisodan kynnyksellä ja vaimo 68-vuotiaana, elettyään miehensä jälkeen leskenä n.parinkymmenen vuoden   ajan,v 1961.

Olen nähnyt heistä vain valokuvat.

Surua heille  tuotti vain yhden tyttären menehtyminen  jo  lapsena ns. lentävään aivokalvon tulehdukseen (kuten sitä silloin nimitettiin) ja tietystikin  ainoan pojan kaatuminen 19-vuotiaana Jatkosodassa v.1942.

Kunnioitan näitä esivanhempiani suuresti ja hoidan heidänkin hautaansa ja sen istutuksia vaikka itse olen syntynyt vasta  heidän kuolemansa jälkeen v.1973.

Ikäeroa esivanhemmillani oli siis 24 vuotta ja silti  ´hyvin meni elo mainen´- aivan  kuten Matti&Teppo, aikanaan hekin , lauloivat.

En huolis lerppaa, nuorempi parempi!