Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär vihoittelee kun en mielestään pidä tarpeeksi usein yhteyttä
30.01.2022 |
Tytär on 24-vuotias. Itselläni on kotona vielä kolme alaluokkalaista, käyn vuorotöissä ja olen yh. Aika on tiukilla mutta laitan viestiä jonkun kerran viikossa, kyselen kuulumisia tai laitan ihan vaikka sydämen. Maksan myös hänen puhelinlaskunsa ja annan muutaman kympin rahaa joka kuukausi. Hän on opiskelija. Meillä on tosi vähän sukua ja omat vanhempanikin ovat jo kuolleet. Tyttären isä ei pidä yhteyttä kuin todella harvoin, ja silloinkin vain humalassa.
Viimeksi kun isänsä soitti, niin hän kertoi humalassa tytölle että hän olisi halunnut olla enemmän tytön elämässä mukana, mutta minä estin. Tottahan tuo oli kun tytär oli vauva, niin tytön isä lähti toisen matkaan. Itse olin kypsymätön 19-vuotias ja estin tapaamisia tuolloin hetken aikaa. Se on aivan totta. Välit kuitenkin tasaantuivat ja tytär kävi isällään. Myöhemmin käynnit loppuivat kun isän yhteydenpito loppui isän päihdeongelman myötä. Koen hirveän huonoa omaatuntoa siitä että tytär kokee olevansa yksin ja ilman sukua. En voi sille mitään.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla 24-vuotias ja kolme alaluokkalaista, jos isä lähti, kun tytär oli vauva?
Niin, etenkin kun tuo mies on ainoa mies maan päällä ja ap on haikaillut sen perään 24 vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla 24-vuotias ja kolme alaluokkalaista, jos isä lähti, kun tytär oli vauva?
Niin, etenkin kun tuo mies on ainoa mies maan päällä ja ap on haikaillut sen perään 24 vuotta?
Siis kahdelleko miehelle lapsia, vai vielä useammalleko? Ja sitten vielä yksinhuoltaja? Tuplayksinhuoltaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla 24-vuotias ja kolme alaluokkalaista, jos isä lähti, kun tytär oli vauva?
Niin, etenkin kun tuo mies on ainoa mies maan päällä ja ap on haikaillut sen perään 24 vuotta?
Siis kahdelleko miehelle lapsia, vai vielä useammalleko? Ja sitten vielä yksinhuoltaja? Tuplayksinhuoltaja?
Mitä se sua liikuttaa?
Minkä verran tytär itse pitää yhteyttä?
Minä sanoisin jo sille että vedä se pääsi pois perseestäsi ja katso ympärillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla 24-vuotias ja kolme alaluokkalaista, jos isä lähti, kun tytär oli vauva?
Niin, etenkin kun tuo mies on ainoa mies maan päällä ja ap on haikaillut sen perään 24 vuotta?
Siis kahdelleko miehelle lapsia, vai vielä useammalleko? Ja sitten vielä yksinhuoltaja? Tuplayksinhuoltaja?
Mitä se sua liikuttaa?
Itsepä ap tuli tänne kertomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna kärttyillä. Tuon ikäiset on vittumaisia enkä itsekään haluaisi edes nähdä neitiä.
Ei tytärkään nyt niin usein soita. Kysyin kuinka usein hän haluaisi että soitan, mutta ei sanonut siihen oikein mitään. Olen ajatellut että hän ottaa yhteyttä kun haluaa, enkä halua olla liian tungetteleva. Siksi olen pitänyt sellaista kohtuullista väliä yhteydenpidossa, pari-kolme kertaa viikossa laitan viestiä ja muutaman kerran soitellaan kuukaudessa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko tyrär olla itse enemmän yhteydessä sinuun? Ja kenties isäänsä? Tällä hetkellä opiskelijoilla on yleisesti vaikeaa jatkuvien etäopintojen ja sosiaalisen kanssakäymisen puutteen takia.
Tytär voisi ihan itse soittaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tytärkään nyt niin usein soita. Kysyin kuinka usein hän haluaisi että soitan, mutta ei sanonut siihen oikein mitään. Olen ajatellut että hän ottaa yhteyttä kun haluaa, enkä halua olla liian tungetteleva. Siksi olen pitänyt sellaista kohtuullista väliä yhteydenpidossa, pari-kolme kertaa viikossa laitan viestiä ja muutaman kerran soitellaan kuukaudessa.
Ap
Eli kyse ei ole oikeasti yhteydenpitojen määrästä vaan tunteesta. Hänellä on tunne, että hänestä ei välitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli oletettavasti uudet pikkusisarukset jotka ovat siellä kotona ovat puolisisaruksia?
Ap tyttäresi kipuilee sitä onko hän yhtä tärkeä äidilleen kuin pikkusisarukset. On varmaan kipuillut tätä jo kotona asuessaankin on sen näyttänyt tai ei. Äidin aika menee pieniin sisaruksiin. Se iso saa pärjätä siinä sivussa kun on jo niin iso.
Tytär miettii oliko äidilleen vaan helpotus kun hän pääsi tytöstä eroon kun tämä muutti pois kotoa. Rakastaako äiti ollenkaan vai rakastaako vain niitä nuorempia joihin kaiken ylimenevän aikansa laittaa.
Ota nyt asenne että vanhinkin lapsistasi selkeästi vielä kaipaa äitinsä tukea ja läheisyyttä. Ota oma-aloitteisesti häneen usein yhteyttä. Liiankin usein. Kysele nimenomaan hänen kuulumisiaan, liikaakin. Anna tytölle tulla fiilis että ”joko taas se soittaa, pliis vähän vähemmän”. Silloin olet onnistunut antamaan hänelle sitä mitä hän kaipaa. Uskoa siihen että on äidilleen tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tytärkään nyt niin usein soita. Kysyin kuinka usein hän haluaisi että soitan, mutta ei sanonut siihen oikein mitään. Olen ajatellut että hän ottaa yhteyttä kun haluaa, enkä halua olla liian tungetteleva. Siksi olen pitänyt sellaista kohtuullista väliä yhteydenpidossa, pari-kolme kertaa viikossa laitan viestiä ja muutaman kerran soitellaan kuukaudessa.
Ap
Eli kyse ei ole oikeasti yhteydenpitojen määrästä vaan tunteesta. Hänellä on tunne, että hänestä ei välitetä.
En vaan keksi miten välittämistä voisin vielä näyttää. Ap
Ihanaa, että tyttäresi haluaa että olet häneen yhteydessä useammin. Olet hänelle tärkeä!
Myös minä olen saanut samanlaista palautetta, tyttären poikaystävän vanhemmat soittelevat pojalle kuulemma lähes päivittäin. Itse en tykkää soitella kenellekään.
Laittele viestejä; kysy kuulumisia ja toivottele hyviä öitä ja tsemppiä opiskeluun. Kerro, että hän on rakas ja usein mielessäsi. Teillä on niin pieni ikäerokin, että teistä voi tulla vielä läheiset ystävät, ettekä ole ”vain” äiti ja tytär.
Musta vaikuttaa että tytär on yksinäinen. Ehkä hänellä ei mene kovin hyvin? Ehkä on jotain, mistä hän haluaisi puhua? Pitäisin yhteyttä tiiviimmin, jos hän niin toivoo. Kutsu käymään ja tapaa kasvokkain. Hommaa vaikka alaikäisille hoitaja, jos se on mahdollista, ja varaa yksi päivä laatuaikaa tyttären kanssa.
Ei minun tyttäret ole tuossa iässä kovin innokkaasti pitäneet yhteyttä kotiin päin vaan pikemminkin heiltä on saanut itse välillä kysellä, että mitä kuuluu.
Ihmetyttää tuollaiset porsivat muijat, jotka eivät välitä jälkikasvustaan.
Alue: Aihe vapaa
Miten voi olla 24-vuotias ja kolme alaluokkalaista, jos isä lähti, kun tytär oli vauva?