Voiko älykkyysosamäärään vaikuttaa..

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on syntymäominaisuus ja se periytyy äidiltä. Sitä ei ole mahdollista lisätä millään tavalla.

Tämä ei pidä paikkaansa. Kasvuympäristö vaikuttaa älykkyysosamäärään. Tätähän on tutkittukin identtisillä kaksosilla, jotka pienestä päätyneet eri perheisiin. Jos lapsi saa lapsuutensa aikana monipuolisesti virikkeitä, hänestä kasvaa älykkäämpi älykkyysosamääränkin osalta verrattuna virikeköyhään lapsuuteen. Lisäksi ravinto ym vaikuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa unohtaa koko äö, sillä et tee elämässäsi huttuakaan, ja keskittyä opettelemaan tietoja ja taitoja joilla pääsee elämässään eteenpäin ja tienaa hyvin.

Ainakaan pienimmillä älykkyysosamääräeroilla ei ole mitään merkitystä elämässä pärjäämisen kannalta. Eniten vaikuttavat muut ominaisuudet kuten motivaatio, sinnikkyys, keskittymiskyky, kunnianhimo jne. Ääripäissä tietenkin älyllä on vaikutusta. Jos toisen äö on 90 ja toisen 160, niin vain toisesta näistä voi tulla tiedemies tai nainen. Mutta sellaisella normaalihaarukalla paljon tärkeämpiä piirteitä ovat esimerkiksi motivaatio ja kyky lukea ja ymmärtää ihmisiä, toisten ihmisten motivaatioiden ymmärtäminen jne. Korkea älykkyys esimerkiksi liike-elämässä ei auta , jos tulee huijatuksi vaikka.

Jos nyt jotenkin haluaisi yrittää maksimoida tulevan lapsensa älykkyyden niin:

Hommaa pitkälle kouluttautuneet puolison joka ei myöskään esimerkiksi pilaa sukusolujaan tupakoinnilla. Ideaalissa tapauksessa raskaus ja synnytys menisi hyvin, ilman mitään hapenpuutteita. Varhaislapsuudessa hyvä kiintymyssuhde, lapselle luettaisiin ja laulettaisiin päivittäin. Ehkä kielikylpypäiväkoti, liikuntapäiväkoti, muskari, paljon ulkoilua ja yhdessä maailman ihmettelyä, iltasatu joka ilta. Lapsi pariin säännölliseen harrastukseen josta toinen musikillinen, toinen liikunnallinen. Riittävästi vapaa-aikaa, aikaa tylsistyä ja ihan vaan ihmetellä. Kotona huolehditaan että koulu sujuu hyvin ja jos ei suju niin etsitään missä vika. 

Loppu onkin sitten lapsen omasta motivaatiosta, kiinnostuksen kohteista yms kiinni. 

Itse olen hieman keskivertoa "älykkäämpi" eli äo 124, mutta eipä siitä ole yhtään mitään hyötyä kun minulla on ADHD. Ensikertalaisuuskiintiöt yms pitävät huolen etten pääse enää opiskelemaan yhtään mitään, kun olen opiskellut kyllä aiemmin yliopistossa mutta opinnot jäivät kesken kun diagnoosi ei ollut tiedossa eikä siis ollut mitään tukitoimenpiteitä, lääkitystä yms käytössä. 

Prosessointinopeus ja kapasiteetti ovat riippuvaisia keskittymiskyvystä ja muistista. Nuo ovat hyvin vahvasti riippuvaisia siitä, mikä on vireystila ja keskittymiskyky. Esimerkiksi tutkimusten mukaan pelkästään koettu resurssiniukkuus vaikuttaa ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn peräti 13 pistettä keskimäärin, se on valtava keskimääräinen muutos. 

https://www.pbs.org/newshour/economy/making-sense/analysis-how-poverty-…

Älykkyystestit eivät myöskään ole kulttuurista riippumattomia. Ne edellyttävät tietyn tyyppisten kognitiivisten mallien ja ajattelutapojen omaksumista. Näin ollen koulutus ja kasvuympäristö jossain määrin vaikuttavat älykkyyteen. Geenien vaikutusta ympäristötekijöistä on tutkimuksissa käytännössä aivan mahdotonta oikeasti erottaa, koska nuo ovat hedelmöittymisestä asti vuorovaikutuksessa keskenään mm. epigenetiikan kautta. Totta kai älykkyyttään ihminen voi kasvattaa. Mutta uskon, että jotain karkeita eroja älykkyystestit kyllä löytävät ihan synnynnäisessä kapasiteetissa, liukuma on kuitenkin suurempi kuin yleensä ajatellaan.