Lue keskustelun säännöt.
Oliko Harry Pottereiden Voldemort mielestänne syntyjään paha vai vastoinkäymisten myötä katkeroitunut?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyjään paha. Ei kenestäkään tule pahaa vastoinkäymisten kautta. Aina yritetään selittää pahoja tekoja jollain tekosyyllä. Ei ole tekosyitä.
Oon eri mieltä.
Nämähän ei ole mielipideasioita. On ihan faktaa että kasvatuksella ja ympäristöllä voi vaikuttaa siihen, millainen lapsesta tulee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnynnäinen paha, mutta Pimento on pahempi!
Vierailija kirjoitti:
No sehän selitettiin Pottereissa, että oli sellainen kuin oli, koska sai alkunsa lemmenjuoman pakottamassa suhteessa. Do you even read?
Minä taas ymmärsin niin, että tuo oli vain symboli sille, että hän tuli rakkaudettomasta liitosta. Pahuus puolestaan johtui äidinpuoleisen suvun sisäsiittoisuuden ja orpokodissa kasvamisen yhteisvaikutuksesta. Isän puolen suvusta taas tuli älykkyys, joka mahdollisti sen, että hän osasi toimia suunnitelmallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Synnynnäinen paha, mutta Pimento on pahempi!
Joo siis mä en tiedä toista kirjallisuudessa olevaa hahmoo joka sais mut yhtä raivoihini kuin Pimento. Siis se jos kuka on sellasta puhdasta manipulointia. Tulee oma sisko mieleen. :)))))
Kysytkö siis oliko Voldemort ehkä kilttis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntyjään paha, tehosteena ankea lapsuus.
Aika kova luu kuitenkin. Erinomainen pahishahmo, todella pirullinen ja sopivannäköinen.
Monen tekijän summa. Lemmenjuoma, sisäsiittoinen ja luonnevikainen suku, orpokoti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän kirjoissa aika suoraan vihjailtiin hänen olevan syntyjään täysin itse pahuus, jota henkilökohtaisesti pidän vähän tylsänä ratkaisuna. Toisaalta, kyllähän tuollainen yliluonnollinen pahuus kyseiseen sarjaan sopi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyjään paha. Ei kenestäkään tule pahaa vastoinkäymisten kautta. Aina yritetään selittää pahoja tekoja jollain tekosyyllä. Ei ole tekosyitä.
Oon eri mieltä.
On ihan faktaa että kasvatuksella ja ympäristöllä voi vaikuttaa siihen, millainen lapsesta tulee
ja ihan yhtä faktaa, että aina ei voi.Saman perheen lapsistakaan ei kaikista tule vihamielisiä lurjuksia vaikka olosuhteet olisivat huonot.Ja joskus tulee lurjuksia vaikka olosuhteet olisivat hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoissa oli mainittu että Voldemort kidutti eläimiä jo lapsena, joka on yksi psykopatiaan viittaavista piirteistä eli syntyperäisesti paha. Sanoisin että epävarma lapsuus oli suuressa osassa.
Ylipäätään voldemort on pahisten arkkityyppi mutta mielenkiintoisempaa olisi pohtia erilaisten pahojen hahmojen esim. pimennon tai kalkaroksen moraalisuutta
Vierailija kirjoitti:
Syntyjään paha, tehosteena ankea lapsuus.
Aika kova luu kuitenkin. Erinomainen pahishahmo, todella pirullinen ja sopivannäköinen.
Itse pidin enemmän nuoresta Voldesta. Silloin se oli niin hyvännäköinen ja oikeasti juonitteleva, viekas ja suunnitelmallinen. Vanhempi versio oli vähän tylsä: ruma käärmenaama, josta oli liiallisen ylimielisyyden ja suuruudenhulluuden vuoksi tullut hieman yksinkertainen ja varomaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi olla syntyessä paha. Voi olla genetiikka missä on alttiutta psykopatiaan, mutta kasvuolosuhteet ja omat valinnat määrittelee. Itse ajattelin Volden pohjimmiltaan narsistiseksi, ja koin, että Harryn ja Dumbledoren toisessa taajuudessa viettämä aika, jolloin osa Volden sielua riutui kärsivänä lattialla, oli se narsistinen ydin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän selitettiin Pottereissa, että oli sellainen kuin oli, koska sai alkunsa lemmenjuoman pakottamassa suhteessa. Do you even read?
Minä taas ymmärsin niin, että tuo oli vain symboli sille, että hän tuli rakkaudettomasta liitosta. Pahuus puolestaan johtui äidinpuoleisen suvun sisäsiittoisuuden ja orpokodissa kasvamisen yhteisvaikutuksesta. Isän puolen suvusta taas tuli älykkyys, joka mahdollisti sen, että hän osasi toimia suunnitelmallisesti.
Kyllä, oli selvästi symbolinen juttu. Aika karmivaa olisi, jos lapsi olisi automaattisesti paha vanhemman rikoksen vuoksi, vaikka kyseessä onkin taikuus. Liian synkkää Pottereille.
Tiedetäänkö nyt muuten mitä Merope oikeasti käytti Tomiin? Eikö tästä ollut kirjassa eri teorioita, mutta Meropen silmissä ehkä romanttisempi (hyi v---!) lemmenjuoma oli vahvin veikkaus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoissa oli mainittu että Voldemort kidutti eläimiä jo lapsena, joka on yksi psykopatiaan viittaavista piirteistä eli syntyperäisesti paha. Sanoisin että epävarma lapsuus oli suuressa osassa.
Ylipäätään voldemort on pahisten arkkityyppi mutta mielenkiintoisempaa olisi pohtia erilaisten pahojen hahmojen esim. pimennon tai kalkaroksen moraalisuutta
Eihän Kalkaros ole paha. Hän on epämiellyttävä ja synkkä eikä pyri tekemään muiden oloa hyväksi. Mutta lopulta kun miettii tekoja, hän ei te mitään pahaa, päinvastoin asettaa itsensä suureen vaaraan auttaakseen Harrya ja Dumbledorea.
Tähän ajatusvirheeseen sorrumme arjessa jatkuvasti. Pidämme hyviksenä komeaa tai kaunista, hymyilevää, sosiaalisesti lahjakasta ihmistä. Nurkassa murjottava oudokki taas herättää epäilykset. Todellisuudessahan se komistus voi olla mitä moraalittomina ihminen, kun taas se oudokki antaisi henkensä hyvän puolesta.
Siis täällä aikuiset ihmiset analysoivat tosissaan jonkun lastenkirjasarjan hahmoja?! Kasvakaa aikuisiksi!
Vierailija kirjoitti:
Siis täällä aikuiset ihmiset analysoivat tosissaan jonkun lastenkirjasarjan hahmoja?! Kasvakaa aikuisiksi!
Mitä pahaa tai väärää siinä on? Ei tarvitse tulla lukemaan, jos ei miellytä!
Vierailija kirjoitti:
Siis täällä aikuiset ihmiset analysoivat tosissaan jonkun lastenkirjasarjan hahmoja?! Kasvakaa aikuisiksi!
Kyllä ne ovat ihan kaikenikäisten kirjoja, eivät pelkästään lasten.
Vierailija kirjoitti:
Syntyjään paha. Ei kenestäkään tule pahaa vastoinkäymisten kautta. Aina yritetään selittää pahoja tekoja jollain tekosyyllä. Ei ole tekosyitä.
Luoja miten mustavalkoista ajattelua.
Ootkohan katsellut liikaa Disney elokuvia ?
Oon eri mieltä. Kaikista ei tule pahaa vastoinkäymisten kanssa ( esim. omasta papasta tuli superyksilö ehkä juuri vastoinkäymisten kautta) ,mutta osalla ne aiheuttavat pahuutta. ja on sitten pieni prosentti jolla se on ihan synnynnäistä.
Oletteko lukeneet Nancy-kirjan . Siinä Nancyn äiti kertoo , kuinka yhdisti Runoelman " oli kerran tyttö, joka ollessaan kiltti oli hyvin kiltti, mutta, kun oli ilkeä , hän oli suorastaan kammoitava"
Lapsen oma äiti siis.