Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
10 vuotta sitten mies jätti toisen naisen takia - kuinkas sitten kävikään
02.06.2015 |
Huomasin että minulla on tärkeä vuosipäivä! Ystäville en viitsi enää näin vanhaa asiaa kuuluttaa, mutta haluan jakaa iloni jonkun kanssa. Ilon siitä, miten hyvin asiat elämässäni järjestyivät, vaikka 10 vuotta sitten maailmani romahti. Elämäni "suuri rakkaus", aviomieheni kertoi silloin, että on rakastunut toiseen. Olin shokissa, en olisi ikinä kuvitellut että me eroamme. Olin huomannut miehen käytöksen muuttuneen, mutta kuvittelin sen johtuvan muusta stressistä. Minulle hän ei puhunut mitään suhteemme ongelmista, ei antanut tilaisuutta korjata mitään. Luulin että kaikki oli ihan hyvin. Kului muutama viikko ja asuin yksin ja mies asui uuden rakkaansa kanssa entisessä kodissamme. Tuntui että menetin kaiken. Meillä ei ollut lapsia, mutta se olikin suurin suruni. Olin jo kolmikymppinen ja pelkäsin, etten koskaan löydä ketään enkä saa kaipaamaani lasta. Surin menetettyjä vuosia, jotka olin turhaan antanut tälle miehelle. Vihasin miestä ja uutta naista. Olin todella rikki kauan... Ehkä myös sen vuoksi, että ero tapahtui niin nopeasti emmekä käsitelleet asioita, paljon jäi asioita vaille selitystä.
Mutta ei siitä sen enempää, sillä nyt kaikki on paremmin kuin hyvin. Yllättäen itsetuntoni kohosi huimasti eron myötä. Mieskö sen sitten oli latistanut... Parin vuoden kuluttua löysin uuden miehen ja meillä on nykyään lapsia ja ihana koti ja kaikki asiat järjestyksessä. Jälkikäteen näen ensimmäisen mieheni ihan uudessa valossa. Rakkaus oli sokea! Nykyinen mieheni on niin paljon parempi niin monella tavalla. Luulen, että nuorena rakastuin ihan vääriin asioihin miehessä.
Ja mitenkäs sen exän kävi... Hän petti uutta myös uutta vaimoaan ja heille tuli ero. Myöhempiä vaiheita en tiedä. Ja minä kun luulin aikoinaan, että hän on uskollista tyyppiä ja arvostaa pitkää parisuhdetta... Olen ajatellut joskus lähettää kiitoskortin sille naiselle, jonka ansiosta pääsin petturista eroon ja ehdin saada hyvän elämän. Nainen kyllä rikkoi oman perheensä tuon ihanuuden vuoksi, joten taidan kuitenkin jättää kortin lähettämättä...
Kommentit (44)
Kiitos kaikille kauniista sanoista! Uskon, että osaan arvostaa hyviä asioita elämässä enemmän juuri siksi, etten ole saanut niitä helpolla. Eikä Se ero toki ollut elämäni ainoa vastoinkäyminen. Mutta Se on vahvistanut minua eniten.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin. [/quote] Jätit kaksi vuotta sitten ja kohta huomaat eläväsi kusipään kanssa... ja uutta etsimään.
[/quote] Äskeiseen meni lainaus väärin joten tähän uudestaan. 18 vuotta ja kolme yhteistä lasta. Huvittaa kyllä aina tämä alapeukutus muiden onnelle.
[/quote]
Eiköhän ne alapeukut tulleet sille epäonnelle, mitä aiheutit entiselle miehellesi.
[/quote] Selvännäkijät linjoilla :-o. Tyypillisesti tiedetään taas kaikki paremmin :D.
Lukematta muiden vastauksia, kerron oman tarinani..
Olin yhdessä exäni kanssa 7 vuotta. Meillä oli pieni lapsi, omistusasunto, pari autoa, elimme oikein kivaa keskiluokkaista espoolaiselämää. Mies oli suhteen alussa pettänyt, ja annoin anteeksi sillä ehdolla että jos tekisi sen taas, jättäisin hänet välittömästi. Uskon toisiin mahdollisuuksiin ja halusin antaa sen miehelle.
Mies muuttui n. vuosi ennen eroamme, ja tajusin heti että lopun alku on alkanut, kaikki viitteet siihen että hän pettää, mutta kiisti kaiken, peitti jälkensä tosi hyvin. Sitten jäi rysänpäältä kiinni, oli pettänyt minua melkein vuoden työkaverinsa kanssa. Erosimme, ja mies uhosi etten pärjää ilman häntä, miten voin heittää menemään yhteisen perheemme ja kaiken hyvän mitä meillä on jne jne jne. Mies jopa syytti minua erostamme, ja teki todella paljon kiusaa mm. lapsen tapaamisiin ja huoltoon liittyen.
Tilanne nyt: Olen onnellisessa uudessa, terveessä suhteessa. Materialistisesti kaikki mitä parhaiten, asun nyt omakotitalossa ja minulla on kaikki mitä toivoin. Lisäksi olen edennyt urallani todella nopeasti (exä väheksyi työtäni ja osaamistani) ja olen sanalla sanoen aivan sietämättömän onnellinen.
Exä taas.. Noh, elämä mennyt alamäkeä. Alkoholi vienyt, naissuhteet eivät kestä, työtön (joi eron jälkeen duuninsa, mun vika sekin), mokannut kaikki asiat elämässään. Vahingoniloinen olen vähän, kun ihan itse on elämänsä ryssinyt, mutta toisaalta käy sääliksikin.
What goes around, comes around.
Mulla ei varmaan ole enää oikeutta uuteen elämään. :( Jätin kanssa pettävän ja väkivaltaiseksi alkaneen miehen 5 vuoden parisuhteen jälkeen. Nyt olen sitten yksin meidän 1-vuotiaan lapsen kanssa. Paremmasta ei tietoa. Ei mua enää kukaan halua kun oon pienen lapsen totaali-yh. Ja eksällä naisia riittää, niin kuin on aina riittänyt. Mutta oon iloinen ap:n ja teidän muiden puolesta jotka on löytäneet uuden onnen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 09:25"]Mulla ei varmaan ole enää oikeutta uuteen elämään. :( Jätin kanssa pettävän ja väkivaltaiseksi alkaneen miehen 5 vuoden parisuhteen jälkeen. Nyt olen sitten yksin meidän 1-vuotiaan lapsen kanssa. Paremmasta ei tietoa. Ei mua enää kukaan halua kun oon pienen lapsen totaali-yh. Ja eksällä naisia riittää, niin kuin on aina riittänyt. Mutta oon iloinen ap:n ja teidän muiden puolesta jotka on löytäneet uuden onnen!
[/quote]
Ero on ilmeisesti aika tuore, kun lapsi on noin pieni. No ei se elämä ainakaan marttyyriksi heittäytymällä ja itsesäälissä kieriskelemällä parane. Aluksi kannattaa lopettaa se vertailu eksään. Miksi verrata, kun ette ole tekemisissä. Miksi edes otat itseesi exän naisista? Daamien taso on varmasti päätä huimaava... Sinä tiedät myös millainen mies on kyseessä ja niin se selviää niille uusillekin naisille. Eiköhön niitä leidejä ole niin paljon just siks, että kukaan ei jää vaan lähtevät karkuun.
Mistä muuten tiedät, että eksällä on niitä naisia? Onko itse sanonut tai tuonut asiaa jotenkin esiin? Kyllähän tuollainen luikero puhuu vaikka mustan valkoiseksi, kun korostaa omaa erinomaisuuttaan.
Nyt katse tulevaisuuteen! Lähipiirin perusteella voin sanoa, että monesti nainen on lasten kanssa aluksi kovilla, mutta suunta on ylöspäin. Miehillä, jotka ovat viilettäneet kylillä (en siis kaikki miehet) heti eron jälkeen on ollut lopulta piiitkä alamäki edessään. Ei nyt tarvitse vielä murehtia "kelpaatko" kenellekkään. (Ei yh ole tuomio yksinäisyyteen) Keskity lapseen ja uuteen OMAAN elämääsi, älä mieti exää ja siten kuljeta häntä mukanasi. Kyllä niitä uroksia ilmaantuu aikanaan ja parempi, että ennen uutta suhdetta seisot hetken omilla jaloillasi ja koet pärjääväsi.
Suurin virhe on ottaa mies vierelle siksi, ettet koe pärjääväsi yksin. Varma tapa päätyä yhteen uuden samanlaisen niljakkeen kanssa, kun eiole näkevinään toisen vikoja yksinäisyyden pelossa. Älä tee tästä itsellesi kaavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin.
[/quote]
Jätit kaksi vuotta sitten ja kohta huomaat eläväsi kusipään kanssa... ja uutta etsimään.
Jätin aviomieheni toisen miehen vuoksi viisi vuotta sitten. Elämämme oli aika ok, emme juuri tapellaan ennenkuin otin eron asiaksi. Minua vaan rupesi ärsyttämään kun mies vaan makasi sohvalla ja oli lihava.
Mitä sitten tapahtui? Olen vieläkin tuon toisen miehen kanssa. Elämäni on yhtä stressiä kun mies on hankala. Saattaa olla viikon aivan ihana, ja sit yhtäkkiä todella viileä ja äkänen kun ahdistuu siitä läheisyydestä. Seksi ei ole kuin kerran viikossa ja sekin on ennalta sovittu.
En voi sanoa että olisin onnellinen kuin hetkittäin, muuten yritän pysytellä pois äkänen miehen jaloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]
Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin.
[/quote]
Joko siitä jättämisestä on yli 12 vuotta?
Aika moni ehtii hehkutella uutta suhdetta ja viisauttaan vanhan jättämisessä, mutta sitten tapahtumat toistaa itseään ja yleensä jopa nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla.
[/quote]
En ole tuo, jolta kysyit, mutta mulla myös historia se, että jätin aviomieheni toisen miehen takia ja nykyään olen onnellinen. Uuden miehen kanssa vuosia takana 18, joten kyllä meitä joilla on käynyt hyvin on oikeasti olemassa!
[/quote]
Sama täällä; meillä yhteisiä vuosia takana pian 30. Vaihtamalla kyllä parani ja uskoisin, että exälle kävi samalla tavoin; löysi uuden melko pian ja perusti perheen. Jos nyt jotakin olen elämässä katunut niin ensimmäistä naimisiinmenoani. Vähemmän murhetta olisi aiheutunut muille ja itselleni jos olisin älynnyt lähteä suhteesta jo ennen kihloihin menoa.
Useimpien naisten "rakkaus" miehiä kohtaan on yleensä hyvin omanapaista. Jos mies jostain syystä haluaa vaihtaa, nainen on sen jälkeen iloinen miehen vastoinkäymisistä. Se siitä "rakkaudesta".
Olen tämän itsekin kokenut, erosin suhteesta, koska emme vain sopineet toisillemme. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja vieläkin toivon. Hän taas toivoo minulle ja uudelle suhteelleni pahaa vain sen vuoksi, että katsoin parhaaksi erota hänestä. Löysin sopivamman kumppanin itselleni ja olen onnellinen, hänen harmikseen. Mutta katson sen vain todisteeksi siitä, että ero oli oikea ratkaisu. Hän ei aidosti halunnut parastani, vaan pelkästään omistaa minut ja hyötyä minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]
Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin.
[/quote]
Meilläkin mies jätti entisen 9v suhteensa (ei lapsia) ja toisin kuin kaikki varmaan odottivat, olemme edelleen yhdessä. Sitä voi olla vaikea myöntää, mutta joskus se toinen suhde vaan on parempi ja onnistuneempi kuin entinen. Joka kerta toitotetaan sitä, että pian se uusikin suhde loppuu...
Joko siitä jättämisestä on yli 12 vuotta?
Aika moni ehtii hehkutella uutta suhdetta ja viisauttaan vanhan jättämisessä, mutta sitten tapahtumat toistaa itseään ja yleensä jopa nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla.
[/quote]
Tämä tarina antaa toivoa. Oma mieheni jätti kolme viikkoa sitten, yhdessä oltiin "vaan" 3 vuotta, mutta maailmani kirjaimellisesti romahti. En ole syönyt sen jälkeen, en pystynyt nukkumaan, joka paikkaan sattuu ja rinnasta puristaa. Ahdistuslääkkeitäkin sain. Itken joka päivä ja olen pyytänyt mieheltä uutta mahdollisuutta. Hän ei suostu edes tapaamaan mua, vasta sitten suostuu, kun voimme olla vain kavereita. Minä elättelen toivoa, että välimme lämpenevät sitten. Miehellä on ollut jo toinen nainen ja tiedän että komeana miehenä pyörittelee naisia enemmänkin, sinkku kun on. Minulla ei tee mieli ketään muuta kuin miestä. Olen niin rikki. Tuntuu etten selviä. Millon tämä mahtaa helpottua.
Tarina antoi toivoa, että ehkä vielä joskus olen onnellinen. Jos en tämän miehen kanssa, niin jonkun muun. Nyt vain en nää mitään valoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikille käy hyvin. Monia on, jotka ei jättämisen/jätetyksi tulemisen jälkeen tule löytämään yhtäkään miestä ja loppuelämä menee yksin. Tiedän useita esimerkkejä omasta lähipiiristä, miehiä ja naisia.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]
Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin.
[/quote] 18 vuotta ja kolme yhteistä lasta. Huvittaa kyllä aina tämä alapeukutus muiden onnelle.
Joko siitä jättämisestä on yli 12 vuotta?
Aika moni ehtii hehkutella uutta suhdetta ja viisauttaan vanhan jättämisessä, mutta sitten tapahtumat toistaa itseään ja yleensä jopa nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 10:25"]
Tämä tarina antaa toivoa. Oma mieheni jätti kolme viikkoa sitten, yhdessä oltiin "vaan" 3 vuotta, mutta maailmani kirjaimellisesti romahti. En ole syönyt sen jälkeen, en pystynyt nukkumaan, joka paikkaan sattuu ja rinnasta puristaa. Ahdistuslääkkeitäkin sain. Itken joka päivä ja olen pyytänyt mieheltä uutta mahdollisuutta. Hän ei suostu edes tapaamaan mua, vasta sitten suostuu, kun voimme olla vain kavereita. Minä elättelen toivoa, että välimme lämpenevät sitten. Miehellä on ollut jo toinen nainen ja tiedän että komeana miehenä pyörittelee naisia enemmänkin, sinkku kun on. Minulla ei tee mieli ketään muuta kuin miestä. Olen niin rikki. Tuntuu etten selviä. Millon tämä mahtaa helpottua. Tarina antoi toivoa, että ehkä vielä joskus olen onnellinen. Jos en tämän miehen kanssa, niin jonkun muun. Nyt vain en nää mitään valoa.
[/quote] Tottakai sulla on toivoa. Ja joskus vielä ihmettelet, että mitä ihmettä miehessäsi näit. Niin se vaan menee.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin. [/quote] Jätit kaksi vuotta sitten ja kohta huomaat eläväsi kusipään kanssa... ja uutta etsimään.
[/quote] Äskeiseen meni lainaus väärin joten tähän uudestaan. 18 vuotta ja kolme yhteistä lasta. Huvittaa kyllä aina tämä alapeukutus muiden onnelle.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]
Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin.
[/quote]
Joko siitä jättämisestä on yli 12 vuotta?
Aika moni ehtii hehkutella uutta suhdetta ja viisauttaan vanhan jättämisessä, mutta sitten tapahtumat toistaa itseään ja yleensä jopa nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla.
[/quote]
En ole tuo, jolta kysyit, mutta mulla myös historia se, että jätin aviomieheni toisen miehen takia ja nykyään olen onnellinen. Uuden miehen kanssa vuosia takana 18, joten kyllä meitä joilla on käynyt hyvin on oikeasti olemassa!
[/quote] Hei, saman verran! Yläfemma!
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 20:26"]Hienoa, että sulla kävi hyvin. Itse jätin 12-vuotisen liiton taakseni toisen miehen takia ja mullakin kävi hyvin. [/quote] Jätit kaksi vuotta sitten ja kohta huomaat eläväsi kusipään kanssa... ja uutta etsimään.
[/quote] Äskeiseen meni lainaus väärin joten tähän uudestaan. 18 vuotta ja kolme yhteistä lasta. Huvittaa kyllä aina tämä alapeukutus muiden onnelle.
[/quote]
Eiköhän ne alapeukut tulleet sille epäonnelle, mitä aiheutit entiselle miehellesi.
Alue: Aihe vapaa
Jee ihanaa, tarinasi päättyi onnellisesti. Hyviä jatkoja myös tulevaisuuteen, ansaitset hyvän miehesi ja ihanat lapsesi! :)