Lue keskustelun säännöt.
ASIALLISIA ajatuksia ja ehdotuksia ruotsinkielen aseman suhteen Suomessa
01.06.2015 |
Toivottavasti ei mahdoton pyyntö, mutta minua kiinnostaisi nähdä tästä aiheesta jotain järkevämpääkin keskusteluntynkää tällä palstalla. Koska fakta on se mikä on eli että ruotsi on tällä hetkellä Suomen toinen virallinen kieli ja meillä on suuri vähemmistö tätä kieltä äidinkielenään puhuvia ihmisiä, niin miten te asian ihan kunnon järjellä ajateltuna poliittisesti ratkaisisitte? Hurrit vittuun ja opetelkaa suomea homot -vastaukset ei ole mitään vastauksia.
Ihan oikeasti kiinnostaa, jos joku aitoa järkeä omaava henkilö eksyisi esittämään edes teoreettisesti ehkä toimivia ratkaisuja tilanteeseen.
Terveisin umpisuomenkielinen, pitkän ruotsin Eximialla lukiosta kirjoittanut ja siitä pelkästään rikkautta elämäänsä saanut ihminen
Kommentit (11)
Ehdotus:
Suomeen virallisesti 3 pakollista kieltä (suomi, ruotsi ja englanti), joista jokaisen on pakko opiskella (vain) 2.
Tällöin suomalaisten kohdatessa heillä on aina yhteinen kieli. 41v m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On rikkaus osata ruotsia.Kielen omaksuu sujuvaksi helpommin kuin vaikka saksan.Kieli toimii siltana esim. saksan kieleen, joka helpommin opittavissa ruotsin kautta.
Käytännössä.Kirjoitin 40 vuotta sitten hyvin ruotsin.En ole käyttänyt kieltä muuten kuin kattomalla ruotsinkielisiä lähetyksiä ja lukemalla lehtiä ja romaaneja på svenska.Olen ylpeä osaamisestani.
Kunta määriteltäsiin kaksikieliseksi jos ruotsinkielisiä olisi yli 10% väestöstä. Tällöin kunnan tulisi tarjota sekä suomen- että ruotsinkielisiä palveluita. Kaikkien virkamiesten ei pidä osata ruotsia (kuten eivät käytännössä nytkään osaa), vaan aina pitäisi löytyä joku joka osaa, ja kielitaitovaatimusta kovennettaisiin niin, että virkalijan pitää aidosti pystyä palvelemaan ruotsin kielellä. Yksikielisissä kunnissa ei olisi velvollisuutta palvella ruotsiksi, mutta voitaisiin järjestää valtakunnallinen puhelintulkkauspalvelu jos tulisi sellainen epätodennäköinen tilanne, että yksikielisessä kunnassa olisi ummikko ruotsinkielinen.
Pakkoruotsi ja pakollinen virkamiesruotsi poistuisivat. Uuden virkamiesruotsin tasoa nostettaisiin niin, että vaadittaisiin oikeasti kykyä palvella ruotsin kielellä.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:39"]
Kunta määriteltäsiin kaksikieliseksi jos ruotsinkielisiä olisi yli 10% väestöstä. Tällöin kunnan tulisi tarjota sekä suomen- että ruotsinkielisiä palveluita. Kaikkien virkamiesten ei pidä osata ruotsia (kuten eivät käytännössä nytkään osaa), vaan aina pitäisi löytyä joku joka osaa, ja kielitaitovaatimusta kovennettaisiin niin, että virkalijan pitää aidosti pystyä palvelemaan ruotsin kielellä. Yksikielisissä kunnissa ei olisi velvollisuutta palvella ruotsiksi, mutta voitaisiin järjestää valtakunnallinen puhelintulkkauspalvelu jos tulisi sellainen epätodennäköinen tilanne, että yksikielisessä kunnassa olisi ummikko ruotsinkielinen.
Pakkoruotsi ja pakollinen virkamiesruotsi poistuisivat. Uuden virkamiesruotsin tasoa nostettaisiin niin, että vaadittaisiin oikeasti kykyä palvella ruotsin kielellä.
Tuo on järkevintä, mitä tästä asiasta olen kuullut tai nähnyt koskaan (tähän asti) kirjoitettavan!
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:39"]
Kunta määriteltäsiin kaksikieliseksi jos ruotsinkielisiä olisi yli 10% väestöstä. Tällöin kunnan tulisi tarjota sekä suomen- että ruotsinkielisiä palveluita. Kaikkien virkamiesten ei pidä osata ruotsia (kuten eivät käytännössä nytkään osaa), vaan aina pitäisi löytyä joku joka osaa, ja kielitaitovaatimusta kovennettaisiin niin, että virkalijan pitää aidosti pystyä palvelemaan ruotsin kielellä. Yksikielisissä kunnissa ei olisi velvollisuutta palvella ruotsiksi, mutta voitaisiin järjestää valtakunnallinen puhelintulkkauspalvelu jos tulisi sellainen epätodennäköinen tilanne, että yksikielisessä kunnassa olisi ummikko ruotsinkielinen.
Pakkoruotsi ja pakollinen virkamiesruotsi poistuisivat. Uuden virkamiesruotsin tasoa nostettaisiin niin, että vaadittaisiin oikeasti kykyä palvella ruotsin kielellä.
[/quote]EU:n suositus on 20%. Voitaisiin tässäkin mennä EU:n suositusten mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rekistereihin pitäisi myös merkitä onko henkilö suomen-, ruotsin- vai kaksikielinen. Tällöin voitaisiin hakea joustavuutta palveluihin, jos henkilö pystyisi ottamaan vastaan palvelua molemmilla kielillä. Esimerkiksi lääkärissä voitaisiin ohjata sellaiselle lääkärille, jolle on lyhyemmät jonot.
Miksi suomalaisten pitää palvella ruotsinkielisiä? Eikä ruotsin kielen osaajat voi palvella toisiaan? Vai ovatko he liian porvareita työskentelemää jossain virastossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:29"]
On rikkaus osata ruotsia.Kielen omaksuu sujuvaksi helpommin kuin vaikka saksan.Kieli toimii siltana esim. saksan kieleen, joka helpommin opittavissa ruotsin kautta. Käytännössä.Kirjoitin 40 vuotta sitten hyvin ruotsin.En ole käyttänyt kieltä muuten kuin kattomalla ruotsinkielisiä lähetyksiä ja lukemalla lehtiä ja romaaneja på svenska.Olen ylpeä osaamisestani.
[/quote]
Itse ainakin osaan paljon sujuvammin saksaa, koska saksa kiinnostaa minua, ruotsi ei ollenkaan. Oppimisessa motivaatiolla on iso merkitys.
Ei kovin suuri, vajaa prosentti umpihurrija. Kansalliskieli, ei virallinen toinen kieli joka joutaa lopettaa. Ilmankin pärjätään oikein mainiosti, veikkaan että paremmin kun ei tarvi painaa joka lappusta ja liikenne merkkiä 2 eri kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tässä kukaan ole poistamassa ruotsinkielisten oikeuksia, on vain turhaa opettaa kaikille suomenkielisille ruotsia. Itse kirjoitin A-ruotsista laudaturin, mutta en kyllä silti pysty käyttämään ruotsia työssäni tai muutenkaan, sen opiskeleminen oli siis minun kohdallani täysin turhaa.
Ratkaisuna on pohjoismainen kielipolitiikka, jossa suomen kieli säädetään maan viralliseksi pääkieleksi ja ruotsin kielelle annetaan virallinen alueellisen vähemmistökielen asema. Kansalliskiihkoisesta kansalliskieli-käsitteestä luovutaan kokonaan. Perustetaan ruotsin kielen ja saamen kielen hallintoalueet, joilla saa palvelua ruotsin ja saamen kielellä. Ns. kaksikielisyydestä koko maan tasolla luovutaan, koska ummikkoruotsinkielisiä on vain alle 1 % kansasta. Loput osaavat suomea, joten on turhaa ylläpitää raskaita kaksinkertaisia rakenteita.