Lue keskustelun säännöt.
Muita, joita ei kiinnosta liikunta yhtään, ja todella vaikea saada siitä elämäntapa
28.01.2022 |
Viime viikolla pakotin itseni 2 x puolen tunnin kävelylenkille. Sitä edellisellä viikolla kerran. Ja sitä edellisellä kerran. Tällä viikolla en ole käynyt liikkumassa vielä kertaakaan.
Ja näitäkin lenkkejä edelsi 2 kk täysi liikkumattomuus. Teen toimistotyötä ja etätyötä, joten askelmääräni jäävät päivittäin kotitöidenkin jälkeen alle 4000:een.
Tänään olen viettänyt vapaapäivää, tehnyt vähän kotitöitä, lukenut ja kataellut elokuvia, ja askeleita on kertynyt 1034...
Sanomattakin selvää, että kunto on huono ja lenkkeily ei ole kivaa, rauhallisessakin kävelyssä syke nousee 140:een, reippaassa 160:een.
Ja turha sanoa, että kyllä se kunto nousee nopeasti, ei nouse!! Sekin on turhaa sanoa, että liikunta alkaisi tuntua mukavalta, ei ala!
Olen kyllä hammasta purren saanut pari kertaa elämäni aikana liikuntainnostuksen kestämään jopa vähän yli vuoden putkeen, niin että joka viikko olen harrastanut 2-7 h liikuntaa, mutta siltikään, edes vuodessa, kuntoni ei ole koskaan noussut sille tasolle että liikunta tuntuisi kivalta ja kevyeltä ja syke laskisi. Kyllä syke siis laskee, mutta lasku on todella maltillista, ei vaikuta käytännössä yhtään. Seurantani mukaan vuoden säännöllisten kävelylenkkien myötä syke rauhallisella lenkillä laski siitä 140:stä 130:een. Vuodessa!! Eikä homma tuntunut edelleenkään yhtään mukavalta.
Ja olen kyllä kokeillut monia eri lajeja; kuntosalia, ryhmäliikuntatunteja, pyöräilyä, soutua, tanssia, kotijumppaa, seinäkiipeilyä, itsepuolustuslajeja, joogaa.. Evvk. Kävely näistä vähiten ärsyttävää puuhaa.
Saisko vaan luovuttaa.
Kommentit (24)
Senkun luovutat, kenen hyväksynnän tarvitset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edes vähän, vaikka vain 15min päivässä jotain on parempi kuin ei mitään. Ja myös helpompi pitää yllä.
Kysy itseltäsi mitä tarkoitusta toimintasi palvelee? Kenen vuoksi teet asioita? Mikä tekee sinut oikeasti onnelliseksi? Auttaisiko kävely samankuntoisen kaverin kanssa?
Liikunta on suolesta ja aihettaa lähinnä huonos oloa. Ikinä en ole kokenut sitä ”hyvää oloa”, en eded nuorena jolloin liikuin 7krt/vko noin 2h kerrallaan.
Etätöissä minäkin ja pakotan itseni ulos 15min kävelylenkille joka aamu. Nyt tämäkin on jäänyt kun on ollut niin saakelin liukasta ja palkään kaatumista koska se aiheuttaisi tod näk pahaa jälkeä selkääni joka leikattu kahteen kertaan.
Jos kävisitkin pari kertaa päivässä 15min kävelyllä, sen sijaan että yrität kerralla kävellä 30min. Kuuntele äänikirjaa tai musiikkia samalla, ota sauvat mukaan niin saat monipuolisempaa liikuntaa.
Ei kaikista mitään himourheilijoita tule, mutta onhan tuo aika surkeaa, jos kaksi kertaa viikossa puolen tunnin kävelylenkki tekee tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi, joka vihaa liikuntaa. En ikinä ole saanut mitään nautintoa siitä, ok-olokin on kaukana. Lähinnä tulee suuri veetutus liikuntaan tuhlatusta ajasta kun en koe saavani siitä mitään.
Yritän liikkua, edes kävellä, joka viikko useamman kerran, mutta ihan syvältähän tuo on.
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin liikunta. Tee sitä mikä on oma juttusi ja mistä oikeasti nautit.
Israelin lasten esikoiset menevät Herran temppelin tuomioon keskellä maata, niinkuin on Herran liiton lasten luku. Kaikkiaan luokkia on kolme tai kolme.
Herran ääni on kauhea. Mies, joka on häpeä lähimmäisellensä, ymmärtäväinen ja totuus lähimmäistänsä kohtaan. Tämä on HERRAN temppelin lippu ja Herran temppeli. Ulkoseinän alaosa on valmistettu samasta materiaalista kuin katon alaosa tai anapplastisuus.
Jos kärsit näistä vaivoista, sinusta tulee patologi, ja sinua rangaistaan synneistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
Jos on rapakunnossa, niin kannattaa aloittaa tietysti juoksusta, joka on hyvin brutaali liikuntamuoto.
On väärä käsitys että ihminen tarvitsisi älyttömän määrän liikuntaa ja että jotain sykkeitä pitäisi tarkkailla.
Riittää että kävelet shoppausreissulla pari kertaa viikossa. Ja pihatyöt on tosi hyvää liikkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tuollainen. Kaikki mahdolliset liikuntalajit kokeiltu ja annettu useampikin mahdollisuus. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Mä olen askartelijaihminen ja muutenkin taiteilijahörhö, niin niihin saisi kyllä uppoamaan kaiken mahdollisen vapaa-ajan ja mielellään. Kuntoa ja edes jonkinlaista kroppaa ylläpidän sillä, että poljen kuntopyörää samalla kun katson telkkarista hömppää ja pari kertaa viikossa pakotan itseni tekemään pienen "kotikuntosalitreenin", à 15 min. Parempi sekin kuin ei mitään, mikä kiinnostaisi rutosti enemmän. Ja menin ja nain urheilufriikin, joka ei muuta tekisikään kuin liikkuisi mahdollisimman monella eri tavalla. Lapset tulivat onneksi isäänsä, vaikkakin tyttären kohdalla sen "oman lajin" löytäminen oli todella hankalaa. Nyt on jo vuosia harrastanut yhtä lajia ja tykkää siitä yhä. Onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
No tämä koiralenkkihän on ihan riittävä määrä liikkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
Jos on rapakunnossa, niin kannattaa aloittaa tietysti juoksusta, joka on hyvin brutaali liikuntamuoto.
No en mä pikajuoksemaan oo lähtenyt. :D Hyvin maltillista pikku hölkkää, melkein pikakävelyä.
Jaksan kävellä reippaasti pitkiäkin matkoja mutta heti kun menee hölkäksi niin läkähdyn.
edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
No tämä koiralenkkihän on ihan riittävä määrä liikkumista.
On se sitä "arkiliikuntaa". Mutta ei sitä sykettä nostavaa (rääkkiä) mitä pitäisi kuulemma harrastaa viikoittain. :/
edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
Jos on rapakunnossa, niin kannattaa aloittaa tietysti juoksusta, joka on hyvin brutaali liikuntamuoto.
No en mä pikajuoksemaan oo lähtenyt. :D Hyvin maltillista pikku hölkkää, melkein pikakävelyä.
Jaksan kävellä reippaasti pitkiäkin matkoja mutta heti kun menee hölkäksi niin läkähdyn.
edellinen
Mitäs jos aloittaisi vaikka hienolla säällä mukavissa maisemissa polkupyörällä.
Pikkasen ylipainoinen sohvaperuna hakkaa helposti polvet soossiksi loppuelämäksi, jos oikein innostuu juoksusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
Jos on rapakunnossa, niin kannattaa aloittaa tietysti juoksusta, joka on hyvin brutaali liikuntamuoto.
No en mä pikajuoksemaan oo lähtenyt. :D Hyvin maltillista pikku hölkkää, melkein pikakävelyä.
Jaksan kävellä reippaasti pitkiäkin matkoja mutta heti kun menee hölkäksi niin läkähdyn.
edellinen
Mitäs jos aloittaisi vaikka hienolla säällä mukavissa maisemissa polkupyörällä.
Pikkasen ylipainoinen sohvaperuna hakkaa helposti polvet soossiksi loppuelämäksi, jos oikein innostuu juoksusta.
bmi20 on susta "pikkasen ylipainoinen??" :D
Mä inhoan hikoilemista siksi tykkään vesijumpasta jossa ei huomaa hikoilua kun olet vedessä ja sen jälkeen on kiva mennä saunaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn päivittäin koiran kanssa parilla 30-60m min lenkillä. Se onkin sitten ainoa liikunta mihin pystyn. Mulla on aina ollut huono kunto vaikka olen joskus käynyt esim. juoksemassa lenkkejä. Ei se kunto ole koskaan parantunut. Silmissä sumenee ja suussa maistuu veri. Oon ehkä parhaimmillaan jaksanut juosta 500m kerralla.Vihaan sitä kun hengästyn, vihaan sitä kun syke nousee liikaa. Ja hikoilu on ihan kamalaa. Polvissakin on joku asentovirhe, niin että kävelykin sattuu välillä.
Oon ajatellut, että ehkä näillä sit vaan mennään? Ei musta tuu urheilullista millään.
(Ja ivailijoille tiedoksi, olen hoikka bmi 20)
Jos on rapakunnossa, niin kannattaa aloittaa tietysti juoksusta, joka on hyvin brutaali liikuntamuoto.
No en mä pikajuoksemaan oo lähtenyt. :D Hyvin maltillista pikku hölkkää, melkein pikakävelyä.
Jaksan kävellä reippaasti pitkiäkin matkoja mutta heti kun menee hölkäksi niin läkähdyn.
edellinen
Mitäs jos aloittaisi vaikka hienolla säällä mukavissa maisemissa polkupyörällä.
Pikkasen ylipainoinen sohvaperuna hakkaa helposti polvet soossiksi loppuelämäksi, jos oikein innostuu juoksusta.
bmi20 on susta "pikkasen ylipainoinen??" :D
No jaa.
Bmi 20 ja kävellessä syke nousee 160 on selkeä signaali hakeutua lääkäriin. Bmi:llä 40 tuo ei ole mitään erikoista.
Kaikki muut täällä rakastaa liikuntaa.