Lue keskustelun säännöt.
Lintufobia! Varikset :( Sanokaa jotain realistisia syitä, miksi niitä ei tarvitsisi pelätä.
28.01.2022 |
Olen yrittänyt pitää fobian hallinnassa tai olla myöntättä ettäkö pelkäisin niitä, pyhpah. Pelkään kuitenkin...
Kaikki lähti siitä kun joskus viisi vuotta sitten kävelin metsätietä pitkin ja kuulin niiden raakkuvan todella voimakkaasti. Ihmettelin, että mikähän niiden on kunnes alkoivat syöksymään kohti. Hyi hitto se oli karseaa.
Eihän ne nyt kimppuun olisi käyneet mutta silti syöksyivät ihan läheltä päätäni ja osoittivat, että kannattaa lähteä reviriltä vetämään. No juoksin pois enkä sen jälkeen enää kävellyt samaa reittiä pitkin.
Sen jälkeen tuota ei ole tapahtunut, tosin joskus kierrän kaukaa ja vaihdan suuntaa jos näen suuren varislauman tai katson, että lähistöllä on varmasti muitakin ihmisiä ja siinä odottelen, että miten reagoivat muihin. Sitten pääsen jatkamaan matkaa kun olen varma, etteivät ole vihaisen oloisia.
Nyt taas viimeaikoina olen säikkynyt välillä ihan hitokseen ja olen varuillani jatkuvasti, näytän varmaan joskus hullulta kun säikyn.
Tuntuu vain joskus kuin ne piinaisivat ja katselisivat minua. Lentelevät eestaas ja alkaa ahdistamaan. Tänäänkin odotin bussia, siinä oli paljon muitakin ihmisiä ja itse seison kauempana. Yksi varis lensi ihan suoraan näköä päin pelottavan lähelle ja säikähdin, vaihtoi varis suuntaa.
Mitä ne minua tuolla tavalla kiusaavat? Vai luulenko vain :D
Tämä lintufobia ei saa kehittyä enempää! Muuten en uskalla kohta liikkua ulkona. Nyt en uskalla liikkua metsässä yksin ainakaan.
Kommentit (28)
Pesimäaikaan ne on oikeasti todella hyökkääviä. Ei ne muuten ole ihmisistä juurikaan kiinnostuneita. Sama kaikkien lintujen kanssa. Lokit nyt saattaa muutenkin hyökkäillä jos sinulla on jotain syötävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varislinnut on tosi älykkäitä, älykkäämpiä kuin 5-8 vuotiaat lapset ihmismittareilla. Saati muilla, ei antroposentristisilla. Kyllä niitä ehkä kannattaakin pelätä.
Kiva kuulla. Sateenvarjo on hyvä suoja laukussa, jos tulee kiperä tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Okei hei kiitos näistä!
En ehkä pelkää enää niin paljoa vaan aloin oikeastaan kiinnostumaan nyt näistä linnuista. Oikeastaan nyt ne kiehtovat paljonkin. Voisin vaikka mennä nyt ulos katselemaan variksia :D
On yksi mieleen painunut positiivinen muisto variksesta, jota yritin siihen aikaan tulkita jotenkin yliluonnollisesti.
Jälleen kerran odotin bussia Helsingissä asuessani. Kampin asemalla, eli ruuhkaisessa ympäristössä minun seuranani pyöri varis kävellen muutaman askeleen lähettyvilläni.
Olimme selvästi uteliaita toisistamme ja tuijotimme silmiin toisiamme monen minuutin ajan. Hänellä oli siniset silmät, muistan ne lempeinä ja hänestä tuli eräs ystävä mieleen.
Muistan ne variksen silmät ja kohtaamisemme kuin eilisen, se oli aika suloista.Ehkei minulla ole oikeasti syytä pelätä enää. Ne vain yrittivät suojella perhettään kun minä tepastelin liian lähellä.
Ehkä menen vielä metsään naturelleja pähkinöitä taskuissani joskus :D
ap
Oli naakka, jos oli siniset silmät. Naakat on hurmaavia veikkoja 🖤
Varikset on söpöjä ja oppivat helposti tuntemaan eli erottamaan ihmiset. Mun äidillä on pari variskaveria, joille äiti anta pähkinöitä. Tuntuu, että joskus ne oikein esiintyy äidille, siis "keimailee". Älykkäitä eivätkä ole aggressiivisia.
Jos osaat hyvin englantia, niin löytyy kyllä paljon tietoa. Joskus lueskelin, en enää muista mistä. Mutta toki suomeksikin löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tosi ihana artikkeli ja video, ehkä on olemassa hyvisvariksia ja korppeja: "Amerikkalaisnainen sai uusia ystäviä koronasulun aikana" https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008568887.html
Tässähän on hyvä idea. Pitäiskö alkaa ruokkimaan niin ystävästyisin mokomien kanssa. :D
Aistivatkohan varikset sen, että suoranaisesti vihaan niitä? Oikeasti kuljen hyvin varautuneesti kiroillen niiden läheltä. En aina mutta joskus kun tuo pelko antaa periksi niin olen hermona kun lentävät lähistöllä.
ap
Eläimet, myöskin linnut aistii pelon, odottavat saaliiksi sinun joutuvan koska olet heikko yksilö joka pelkää ja saattaa kuukahtaa maahan .
Niin ja jotenkin se tämänkin päivän kokemus jäi mieleen, se silmäkontakti taas. Siksi luultavasti kirjoitinkin tänään aiheesta.
Tosiaan pysäkillä venailin sitä iänkaikkista bussia, kauempana muista ihmisistä.
En edes huomioinut lintuja ennen kuin katsoin vastapäätä olevaan ryhmärämään taivalaalla ja tietenkin juuri silloin yksi varis oli tulossa suoraan kohti, niin että kehoni antoi ymmärtää, että säikähdin, katsoin samalla varista silmiin ja sekin näytti säikähtävän ja kääntyi takaisin. :D se oli jotenkin koomista oikeasti eikä varmaan ollut tulossa päälle vaan aikomuksessa oli lentää vain ylitseni komeasti. Hahah...
Ai, että mä nauran jo tälle mun "fobialleni". Tekipä hyvää kirjoittaa tästä. Minua ei meinaan pelota enää yhtään vain sain kokemuksille käänteisen merkityksen, eli nauran ja olen jopa iloinenkin, että edes linnut huomaavat minut toisiaan. Hah.
No joo, kiitos av-psykologit, nyt oli kyllä mahtava tämä ketju, siis ainakin itselleni!
ap
Okei hei kiitos näistä!
En ehkä pelkää enää niin paljoa vaan aloin oikeastaan kiinnostumaan nyt näistä linnuista. Oikeastaan nyt ne kiehtovat paljonkin. Voisin vaikka mennä nyt ulos katselemaan variksia :D
On yksi mieleen painunut positiivinen muisto variksesta, jota yritin siihen aikaan tulkita jotenkin yliluonnollisesti.
Jälleen kerran odotin bussia Helsingissä asuessani. Kampin asemalla, eli ruuhkaisessa ympäristössä minun seuranani pyöri varis kävellen muutaman askeleen lähettyvilläni.
Olimme selvästi uteliaita toisistamme ja tuijotimme silmiin toisiamme monen minuutin ajan. Hänellä oli siniset silmät, muistan ne lempeinä ja hänestä tuli eräs ystävä mieleen.
Muistan ne variksen silmät ja kohtaamisemme kuin eilisen, se oli aika suloista.
Ehkei minulla ole oikeasti syytä pelätä enää. Ne vain yrittivät suojella perhettään kun minä tepastelin liian lähellä.
Ehkä menen vielä metsään naturelleja pähkinöitä taskuissani joskus :D
ap