Miten sait itseäsi niskasta kiinni ja aloit laihduttaa?

Tajusin että alan huohottaa jo sängystä noustessa. Olin äärettömän ruma, verenpaineet ym päin honkia.

Nyt - 55 kg kevyempi ja matka jatkuu.

Peiliin vilkaisu alastomana auttaa

Aloitin 8viikkoa.fi valmennuksen tammikuussa 2019 kun BMI 30 ylittyi. Laihduin normaalipainoon ja olen pysynyt saavuttamassani painossa siitä saakka.

Helppojahan ne ensimmäiset päivät on. Yleensä varsinainen haaste alkaa, kun kilot on pudotettu ja ne pitäisi saada pidettyä poissa.

Tee itsellesi käänteinen To Do -lista. Laitat otsikoksi "kuinka lihon mahdollisimman paljon ja nopeasti ja miten saan terveyteni rappiolle ja olon huonoksi"

Sitten täytät miten edetä askel askeleelta.

- En syö ollenkaan kasviksia

- syön vain vähäkuituista höttöä

- PALJON herkkuja

- aion liikkua entistä vähemmän ja mietin miten asiat voisi tehdä ilman että tarvitsee liikkua

- paljon kovaa rasvaa, ei mitään rasvattomia litkuja koskaan.

- sokeria voi laittaa käytännössä kaikkeen

Jne.

Tällä tavalla kartoitat missä varsinaisesti menet tällä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Helppojahan ne ensimmäiset päivät on. Yleensä varsinainen haaste alkaa, kun kilot on pudotettu ja ne pitäisi saada pidettyä poissa.

No ekat päiväthän ne pahimpia on? Varsinkin toinen ja kolmas.

Kun itseinho oli kasvanut ylitsepääsemättömäksi.

Söin suruuni aika monta vuotta. Pudottamani kilomäärä tähän mennessä  on suuri ja tosi paljon on vielä matkaa tavoitteeseen

En alkanut laihduttaa. Päätin lopettaa lihomisen, koska vaatteet kiristi, väsytti ja kiloja kertyi. Pois turhat napostelut, suklaapatukat kauppareissulla, iltaherkut tv:n äärellä ja alkoholi. Lisäsin tavallista ruokaa, eli aiemman kahden aterian sijasta syön kunnon aamupalan lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. En laske kaloreita enkä vältä mitään ruoka-aineita. Lisäsin liikuntaa, eli 10000 askelta päivässä, osa juosten, lisäksi tanssia ja joogaa. Paino putosi 19,5 kg vuodessa, nyt normaalipainoinen jo kolmatta vuotta.

No, en ottanut niskasta kiinni. Kun surut lähti pois niin nukkuminen onnistui. Hyvin levänneenä syön vähemmän ja terveellisemmin. Väsyneenä pohjaton nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Helppojahan ne ensimmäiset päivät on. Yleensä varsinainen haaste alkaa, kun kilot on pudotettu ja ne pitäisi saada pidettyä poissa.

Tämän vuoksi mulla on dieetit aina epäonnistuneet. 8kg karppaamalla pois, mutta karppaaminen ei tuntunutkaan enää hyvältä, joten 10kg tuli takas. Kitudieetit on mulla myös nostaneet lopulta painon lähtöpainoa korkeammaksi. En siis lähde enää nutraamaan tai yritä laihduttaa järjettömän pienillä kaloreilla

Kannattaa ensin unohtaa se laihduttaminen ja opetella syömään tarpeeksi normaalia ruokaa. Silloin ei illalla ole olo että pitäisi saada herkkuja. Sitten kun on oppinut syömään tavallisesti voi lisätä kasvisten syömistä ja vähentää muiden ruokien osuutta, eli varsinaisesti laihduttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

No, en ottanut niskasta kiinni. Kun surut lähti pois niin nukkuminen onnistui. Hyvin levänneenä syön vähemmän ja terveellisemmin. Väsyneenä pohjaton nälkä.

Tämä on niin totta! Ahdistuneena ei vaan pysty

Mikset jätä niitä turhia herkkuja kauppaan? Jos ihan oikeasti tekee mieli jotain mättöä niin ostaa sitä sitten tyyliin 100g:n verran.

Kannattaa tehdä ihan jokin suunnitelma, tyyliin selvittää miten paljon kaloreita pitäisi syödä päivässä (tms suunnittele jonkin dieetin mukainen ruokavalio) + jos tavoite on harrastaa lisää liikuntaa niin tee siitä suunnitelma ja yritä vaikka saada joku muukin osallistumaan siihen kanssasi...

En tiedä, mutta ilmeisesti mitkään "niskasta kiinni" -meiningit eivät auta elämänmuutoksen tekemisessä. Lihavuus ei johdu itsekurin puutteesta, vaan vääristä elämäntavoista, esim. että syö liian epäsäännöllisesti, mikä saa insuliininerityksen sekaisin. Kannattaa yrittää saada säännölliset elämäntavat ja säännöllinen ruokarytmi kohdilleen, niin se auttaa. Helpommin sanottu kuin tehty esim. kolmivuorotyössä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin unohtaa se laihduttaminen ja opetella syömään tarpeeksi normaalia ruokaa. Silloin ei illalla ole olo että pitäisi saada herkkuja. Sitten kun on oppinut syömään tavallisesti voi lisätä kasvisten syömistä ja vähentää muiden ruokien osuutta, eli varsinaisesti laihduttamaan. 

Juurikin näin!!! Tarve herkuttelulle vähenee kun kun ruokavalio on kunnossa ja keho saa riittävästi ja tasaisesti ruokaa

Kostokroppa. Eräs tapailemani nainen teki selväksi ettei halua enää olla tekemisissä. Laihdutin yhdessä kesässä 25kg (toukokuun keskivaiheilta syyskuun loppuun). Vuoden päästä seurustelin instabeiben kanssa joka oli minua 7v nuorempi. Ihan mielelläni menin sitten tapahtumiin missä ex mukana :)

M33

Kun näin valokuvan itsestäni uimapuvussa, ja nousi kirjaimellisesti oksennus suuhun. Olin aina ajatellut olevani jossain normaalipainon ylärajalla yms. itseni huijaamista, mutta tuon kuvan nähtyäni oli pakko muuttaa elintavat.

Printtasin sen kuvan jääkaapin oveen, ja aina kun teki mieli syödä jotain epäterveellistä tai muuten vaan liikaa, niin sen kuvan nähtyään ei yhtäkkiä tehnytkään mieli mitään ylimääräistä, vaan menin mieluummin lenkille. Laihdutin lopulta n. 35 kiloa vajaassa vuodessa ihan vain katsomalla mitä suuhuni laitan, ja liikkumalla enemmän.

Ei kai siitä mitään tule, jos niin pahasti koukussa. Itsekin yrittänyt lopettaa masturbointia, mutta ei se noin vaan ajattelemalla onnistu. Pitäisi varmaan laittaa pakkopaidassa suljettuun huoneeseen viikoksi vieroitukseen.

Odotan vieläkin inspiraatiota. Ei ole tullut.

Vierailija kirjoitti:

Kostokroppa. Eräs tapailemani nainen teki selväksi ettei halua enää olla tekemisissä. Laihdutin yhdessä kesässä 25kg (toukokuun keskivaiheilta syyskuun loppuun). Vuoden päästä seurustelin instabeiben kanssa joka oli minua 7v nuorempi. Ihan mielelläni menin sitten tapahtumiin missä ex mukana :)

M33

Ja Dianan kostomekko aina päällä näissä tapahtumissa.

M33