Mitä töitä teologi voi tehdä? Muuta kuin papin?
Minua kiinnostaisi uskontojen tutkimus ja kulttuurit. Olisikohan teologia oikea ala? Vai ovatko kaikki tyyliin pappeja sieltä valmistuvat?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ensin vähän kaivaa, mitä se teologia oikeasti on. Taruolentoihin liittyvien juttujen pohdintaa teoreettisesti.
Vaikka armokäsite. Muuttuuko ihminen (hänen olevuutensa), jos hän jumalan armosta pelastuu perisynniltä. Todellinen aihe, jota on vuosisatoja käsitelty ja käsitellään yhäkin. Eri maailmanhistorian suurilla kirkonmiehillä on hyvin erilaisia teorioita, mitä jumalan armo tarkoittaa ja miten sen voi vastaanottaa.
Tollasia sitten pohdit teologina..
Tuollainen tutkimus aihe on aatehistoriallinen. Ei siinä pohdita taruolentoja, vaan kulttuurihistoriaa. Samaan tyyliin kuin filosofiassa siis. Kirkkohistoriakin on siis samanlaista kuin historiantutkimus eli politiikkaa, sotia, ideologioita, merkkihenkilöitä. Ei teologisessa jumaluuksien olemusta luodata.
Muissa maissahan papiksi opiskellaan uskontoa tunnustavassa oppilaitoksessa, mutta suomalainen teologian opiskelu on täysin maallista touhua.
*Monissa
Ihmeen sitkeässä elää käsitys siitä, että teologisessa opiskeltaisiin jumaluuksista. Mutta kaipa se on monille vaikea ymmärtää mitä esimerkiksi aatehistoriallinen tutkimus tarkoittaa. Näkökulma ja perspektiivi on pikemmin käytännönläheisessä elämässä ja asioissa mistä on välitöntä hyötyä. Silloinhan historian tutkimuskin on aivan turhaa, koskipa se sitten uskontokuntia, aatteita tai muita virtauksia, jotka ovat esimerkiksi sotien ja valtioiden muotoutumisen taustalla. Eurooppalainen historia on vahvasti uskontokuntien muovaama eikä sitä voi täysin ymmärtää ilman tietoa kristinuskon edelleen jatkuvista vaikutuksista.
Miksi Suomessa yleensäkään papit koulutetaan teologisissa tiedekunnissa? Miksi evankelisluterilaisella kirkolla ei ole omaa pappis-opistoa? Kuinka tiede ja uskonto liittyvät toisiinsa?Minä tiedän tähän vastauksen.Tietääkö kukaan muu? Vihjeeksi annan sanat, yhteiskunnallinen eliitti.
Vierailija kirjoitti:
Mikset mene lukemaan uskontotiedettä, jos kerran eri uskonnot kiinnostavat? Miksi teologiaa?
No minäpä huvikseni vastaan sulle.
Uskontotiede on Helsingin yliopistossa jaettu teologisen ja humanistisen tiedekunnan kanssa. Edelliseen otetaan sisään vuosittain ~250 opiskelijaa ja jälkimmäiseen ~9. Näiden tutkinto on lähestulkoon sama. Kumpaan hakisit?
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa yleensäkään papit koulutetaan teologisissa tiedekunnissa? Miksi evankelisluterilaisella kirkolla ei ole omaa pappis-opistoa? Kuinka tiede ja uskonto liittyvät toisiinsa?Minä tiedän tähän vastauksen.Tietääkö kukaan muu? Vihjeeksi annan sanat, yhteiskunnallinen eliitti.
Siksi, että se suojaa yhteiskuntaa kirkolta.
Raksahommia vaikka. Tekijöistä on tällä hetkellä huutava pula.
Voiko olla teologisessa opiskelijana, jos on ateisti?
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla teologisessa opiskelijana, jos on ateisti?
Kolmasosalla teologisessa opiskelevista on uskonnollinen vakaumus. Tästä oli tutkimus 2015 tienoilla. Itsekin olen kirkkoon kuulumaton, ei-uskonnollinen teologi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa yleensäkään papit koulutetaan teologisissa tiedekunnissa? Miksi evankelisluterilaisella kirkolla ei ole omaa pappis-opistoa? Kuinka tiede ja uskonto liittyvät toisiinsa?Minä tiedän tähän vastauksen.Tietääkö kukaan muu? Vihjeeksi annan sanat, yhteiskunnallinen eliitti.
Kirkolla on oma syventävä pastoraalikoulutuksensa papeille.
Vierailija kirjoitti:
Teologin koulutus antaa hyvän länsimaisen aatehistorian tuntemuksen. Se on oiva perusta esim. lehtimiehen työhön.
Lehtimyyjää taidat tarkoittaa.
Puhelinmyyjän hommia on tarjolla. Arvostettu ja ja pidetty ammattiryhmä, varsinkin aamuyöllä soittelijat.
Tuosta vuonna 2016 julkaistusta raportista löytyy aika paljon tietoa.
https://blogs.helsinki.fi/tuk-451-tyoelamajakso/files/2018/08/Tulevaisu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ensin vähän kaivaa, mitä se teologia oikeasti on. Taruolentoihin liittyvien juttujen pohdintaa teoreettisesti.
Vaikka armokäsite. Muuttuuko ihminen (hänen olevuutensa), jos hän jumalan armosta pelastuu perisynniltä. Todellinen aihe, jota on vuosisatoja käsitelty ja käsitellään yhäkin. Eri maailmanhistorian suurilla kirkonmiehillä on hyvin erilaisia teorioita, mitä jumalan armo tarkoittaa ja miten sen voi vastaanottaa.
Tollasia sitten pohdit teologina..
Tuollainen tutkimus aihe on aatehistoriallinen. Ei siinä pohdita taruolentoja, vaan kulttuurihistoriaa. Samaan tyyliin kuin filosofiassa siis. Kirkkohistoriakin on siis samanlaista kuin historiantutkimus eli politiikkaa, sotia, ideologioita, merkkihenkilöitä. Ei teologisessa jumaluuksien olemusta luodata.
Muissa maissahan papiksi opiskellaan uskontoa tunnustavassa oppilaitoksessa, mutta suomalainen teologian opiskelu on täysin maallista touhua.
Pitää tavallaan paikkaansa, mutta Suomessa valtiota ja kirkkoa ei ole täysin erotettu. Esim.Hollannissa ymmärtääkseni sekularisaatio oli pitkällä jo 1800-luvulla ja perustettiin uskontotieteen tutkimuslaitos ensimmäisten joukossa.
Teologian opiskelijat tekevät työharjoitteluita uskonnollisten yhteisöjen parissa ja monet teologian maisterit tai tohtorit puolustavat lehdissä kristinuskon asemaa ja vakuuttelevat, että kristinusko kuuluu meidän kansanperinteeseemme ja mieleemme. Heillä on vallassa ajatus, että uskontomme on ikään kuin spontaanisti syntynyt, geneettismäinen piirre eikä miekkalähetykseen ja vanhan uskonnon uudella korvaamiseen perustuvaa.
Kaikki teologit eivät ole pappeja, mutta suomenruotsalaisten tavoin heillä näkyy olevan taipumusta puolustaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ja tietyn porukan etua. Olen nähnyt papin pilkkaavan somessa ajatusta lasten uskonnonvapaudesta meemikuvalla, jossa lapsi saa valita oman kielensä ja puhuu siansaksaa. Tämä oli siis vastauksena luterilaisen pakkokasteen kritiikkiin.
YouTubesta katselin suomalaisen teologin yliopistoluentoa, jossa hän vihjasi, että ikuinen kidutus voi odottaa vapaa-ajattelijoita, jotka saivat bussin kylkeen tekstin "jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa" tms.
Koska uskontotiede on jo olemassa, teologinen tiedekunta näyttäytyy pappien ammattikouluna, mutta lisäksi se on ikään kuin historiallisesta sattumasta syntynyt helpompi väylä esim.terapiatyöhön, koska satoja vuosia sitten hengelliset työntekijät korvasivat mm.psykiatrin työtä ja tämä mielleyhtymä hengellisten työntekijöiden ja hyvien ihmissuhdetaitojen välillä on säilynyt, vaikka se ei perustuisikaan mihinkään tieteellisen näyttöön.
Olen teologi, ja tehnyt pariterapetin töitä vuosia. Oma koulutus, se yhdistelmä, täytyy löytää. Ensimmäisen vuoden jälkeen vaihtoehdot alkavat hahmottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa yleensäkään papit koulutetaan teologisissa tiedekunnissa? Miksi evankelisluterilaisella kirkolla ei ole omaa pappis-opistoa? Kuinka tiede ja uskonto liittyvät toisiinsa?Minä tiedän tähän vastauksen.Tietääkö kukaan muu? Vihjeeksi annan sanat, yhteiskunnallinen eliitti.
Siksi, että se suojaa yhteiskuntaa kirkolta.
Voitko selittää miten tämä tapahtuu? Onko esim.nykyisissä tai vanhoissa sosialistimaissa kirkko ottanut vallan, jos yhden tai kahden uskonnon (luterilaiset ja ortodoksit) etuoikeus on poistettu? Etuoikeudella tarkoitan yliopiston tiedekunnan varaamista oman uskonnon tutkimukseen ja käytännössä apologetiikkaan.
Haluan vielä tuoda siihen tämän näkökulman, että olen itse saanut hirveästi voimaa teologiasta sillä tavalla, että katsottuani yliopistojen mainosvideoita olen saanut todella hyviä välineitä haastatteluihin ja tapoja näpäyttää takaisin ihmisiä, jotka yrittävät kutistaa minua ja minun saavutuksiani.
Erään yliopiston mainosvideolla mies kertoo, että hän ei ole pakollisena opintoihin kuuluvia kuolleita kieliä paljon käyttänyt. Hän sanoittaa asian siten, että siitä saa sen käsityksen, että hän pystyisi aktiivisesti käyttämään noita kuolleita kieliä, jos haluaisi. Olen itse käynyt paljon kieliopintoja ja ajattelin, että jos kuolleiden kielten lukuopinnot ovat arvostettavia, niin tottahan sitten minunkin kieliopinnot ovat kunnioitettavia, koska ne sentään keskittyvät eläviin kieliin ja sisältävät myös puheharjoituksia reaaliajassa. Tarinan opetus: jos olet käynyt kansalaisopiston kielikursseja, älä ujostele niitä, vaan arvosta ja tuo niitä esille, koska yliopistossa opetetaan ylpeänä kuolleita kieliä, joita ei tarvitse opiskelujen jälkeen käyttää.
Yliopiston mainosvideolla mies myös sanoi, että tämä on erinomainen väylä toimittajan työhön. Tuo sai minut miettimään, että mihinkäs viestinnän maistereita sun muita sitten tarvitaan? Mutta vaikka hänen väitteensä voisi kyseenalaistaa, se on sentään tallennettu yliopiston mainosvideolle. Jos kristinuskon tuntemus on hieno polku toimittajan työhön, niin sitten muidenkaan ei kannata ujostella itseään, vaan voivat sanoa vaikka baarimikon tai portsarin työn olevan oiva väylä psykologin työhön. Ja minun kieliopintoni esim.psykoterapeutin työhön. Puusepän työ saattaa olla mainio väylä osteopaatin työhön.
Lisäksi on vielä se kiinnostava juttu, että teologia saattaa edelleenkin antaa hakuvalmiuden terapeutin koulutukseen, vaikka teologia ei ole sosiaali- ja terveysalan eikä edes kasvatusalan tutkinto. Jos gradussaan 1500-luvun kreikkalaisten vapahtajakäsityksiä pohtinut kirkkohistoriamies- tai nainen on pätevä kohtaamaan hädässä olevia tai vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, niin kai minäkin sitten olen? Joku esim.historiaa tai kulttuurintutkimusta opiskellut voi pohtia samaa.
Jos teologiaa ei olisi, monia ilman tutkintolappua jääneitä, mutta valtavasti vaivaa nähneitä ja lahjakkaita ihmisiä olisi paljon helpompi pienentää ja väheksyä, mutta kun nämä faktat mainitsee, on tämä pienentäjä ajettu nurkkaan, josta on vaikea tehdä muuta, kuin tuhista ja katsoa paheksuvasti. Teologia on osoitus siitä, että ihminen voidaan julistaa vaikka minkä alan osaajaksi, kunhan yhden historiallisesti arvostetun alan paperi löytyy; mielikuvamarkkinointi hoitaa loput.* Teologit ovat onnistuneet imagomarkkinoinnissa säilyttämään alaansa liittyvät vuosisatoja vanhat assosiaatiot, vaikka työelämä on erikoistunut hirveästi ja maailma muuttunut.
*Jos sinulla ei ole tutkintoa X, pienentäjä voi tässä vaiheessa ruveta urputtamaan siitä, että "mutta sinullahan ei ole sitä tutkintoa", mutta myönnettyään nuo faktat hän on jo tunnustanut sen, että osaaminen ja tutkinto ovat eri asia ja inhimilliseltä kannalta hänen on pakko tunnustaa sinun osaamisesi, vaikka paperia ei olisikaan, koska ei teologillakaan ole erityistä osaamista niihin asioihin, joihin se mainosvideoiden mukaan erinomaisesti valmistaa, mutta historiallisten hallintopahtumien ja imagomielikuvien takia heillä on mahdollisuudet päästä tiettyihin tehtäviin.
Tästä kiitos teologialle.
Länsimaalaisia Islam uskovia vastaan taistelija. Esim kertoo ihmisille Mohammedin oikeasta tavoista, päänleikkaamisista, kivityksistä. Jokainen modern Suomalainen secular muslimi joka ns on täysi muslimi mutta ei silti ole lukenut sivuakaan Mohammedin elämä tai koraania antsaitsee tietää totuuden. Niille pitää näyttää että he seuraavat anti-kristusta.
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla teologisessa opiskelijana, jos on ateisti?
Teologisessa voi olla jopa opettajana ja olla ateisti. :)
RainbowUnicorn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa yleensäkään papit koulutetaan teologisissa tiedekunnissa? Miksi evankelisluterilaisella kirkolla ei ole omaa pappis-opistoa? Kuinka tiede ja uskonto liittyvät toisiinsa?Minä tiedän tähän vastauksen.Tietääkö kukaan muu? Vihjeeksi annan sanat, yhteiskunnallinen eliitti.
Siksi, että se suojaa yhteiskuntaa kirkolta.
Voitko selittää miten tämä tapahtuu? Onko esim.nykyisissä tai vanhoissa sosialistimaissa kirkko ottanut vallan, jos yhden tai kahden uskonnon (luterilaiset ja ortodoksit) etuoikeus on poistettu? Etuoikeudella tarkoitan yliopiston tiedekunnan varaamista oman uskonnon tutkimukseen ja käytännössä apologetiikkaan.
Kannattaa verrata mieluummin Saksaan ja katsoa mitä tapahtuu, kun valtio ei suojele kansaa kirkolta.
Tuollainen tutkimus aihe on aatehistoriallinen. Ei siinä pohdita taruolentoja, vaan kulttuurihistoriaa. Samaan tyyliin kuin filosofiassa siis. Kirkkohistoriakin on siis samanlaista kuin historiantutkimus eli politiikkaa, sotia, ideologioita, merkkihenkilöitä. Ei teologisessa jumaluuksien olemusta luodata.
Muissa maissahan papiksi opiskellaan uskontoa tunnustavassa oppilaitoksessa, mutta suomalainen teologian opiskelu on täysin maallista touhua.