Kuinka monta elintasoa teidän perheessä on?
Maksetaanko kaikki puoliksi riippumatta puolisokin tuloeroista? Huolehtiko vain toinen vanhempi yhteisen lapsen kuluista? Entä jos olette uusioperheissä, jossa sekä yhteisiä että omia lapsia, miten jaatte kulut? Miten järjestitte äitiys- ja vanhempienvapaat taloudellisesti tai työttömyysjaksot?
Kommentit (16)
1 elintaso. Minä kotona kotihoidontuella, mutta asumisen menot maksetaan puoliksi. Mies maksaa ruuat, molemmilla jää käteen ylimääräistä saman verran.
1. Mäkään en voi kuvitellakaan muuta. Teinityttäremme kyllä välillä kuvittelee elävänsä paljon varakkaammassa perheessä.
Meilläkin on vain yksi. Ihan perusperhe ollaan. Meillä vanhemmilla on onneksi samaa luokkaa olevat palkat, joten se helpottaa asioita paljon. Maksetaan taloustilille aina 70% kuukausitiloista ja loput rahat saa sitten käyttää miten haluaa. Sama juttu oli äitiysvapailla ja lasten kaikki kulut menee taloustililtä.
Yksi. Meillä on muutakin tekemistä kuin laskea rahoja. Ei se ole mikään parisuhde jos elintasot poikkeavat toisistaan, vaikka asutaan samassa taloudessa.
Lisäys viestiin 4. Tilanne, jossa on tullut vääntöä on jos jompikumpi saa isomman bonuksen tms. Silloin ei ole selvää peliä mitä rahalle tehdään/ kuuluuko siitä mitään yhteiseen kassaan. Nyt joudutaan pohtimaan samaa kun toinen sai 20000€ optioista, lyhennetäänkö sillä asuntolainaa vai onko toisen omaa rahaa.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:58"]Yksi. Meillä on muutakin tekemistä kuin laskea rahoja. Ei se ole mikään parisuhde jos elintasot poikkeavat toisistaan, vaikka asutaan samassa taloudessa.
[/quote]
Eikä varsinkaan perhe.
Meillä on 3 erilaista elintasoa lähinnä siksi, että minä (nainen) olen äärettömän pihi. Miehellä on oma elintasonsa kaikenmaailman heräteostoineen (en ymmärrä, pitääkö kaikille ruuveille olla oma väännin) ja lapsella (teini) omansa. Mies saattaa tuosta vain ostaa viikonloppumatkan johonkin Euroopan kaupunkiin, minä pidän sitä tuhlauksena. Teini taas käyttää itse tienaamansa rahat juuri siihen mihin haluaa, joten hän elää jossain isänsä ja minun "välimaastossa".
Minä en voi vaatia miestä elämään tavallani ja hän ymmärtää, että en halua käyttää rahojani hänen tavallaan. Ruokaa on riittänyt kaikille ja puhtaita vaatteita, vaikka emme toistemme tilien saldoja käykään urkkimassa.
Aina meillä on ollut sama elintaso, aluksi niukka, nykyisin hyvä. Kaikki tulot ovat menneet samalle tilille. Siitä on maksettu kaikki menot ja jos jotain on jäänyt yli, on sijoitettu ensin omaan asuntoon, sitten mökkiin jajossain vaiheessa hankittiin ensin yksi sitten toinen sijoitusasunto.
avoliitto, omat rahat, yhteinen lapsi, nettotuloissa eroa tonni, yhdessä sovittu budjetti
yhteisiä, omia ja lapsen menoja. Yhteiset maksetaan puoliksi, omat itse...sitten tuli tuo lapsi sekoittamaan pakkaa ja päädyttiin siihen että parempituloinen maksaa lapsen säännölliset hankinnat ja toinen jotain koulukuvia/harrastusmenoja sillointällöin. Samalla aloin seurata, että molemmilla sääästöt karttuvat vähintään suhteessa tuloihin tai suunnilleen saman verran. Ei tää enää 15v jälkeen ole enää niin tarkkaa...just ostin miehelle 120€ kengät ja mies saattaa omista rahoista hakea mulle autoon uuden rengassarjan.
Olen saamassa isohkon perinnön ja mietitään pakkaa taas uusiksi... tarvii varmaan mennä naimisiin, jotta mies saa kuolemantapauksessa tasinkoa. Eron varalle sitten avioehto.
Missä tästä ketjusta ovat ne, joille on kunnia-asia maksaa kaikki tasan puoliksi ja jääkaapissakin pidetään laputettuina omat ruoat? Tai äidit, jotka kustantaa lainalla äitiyslomansa maksaakseen edelleen puolet kuluista?
Uusioperhe. Mies tienaa n. 4500€ kuussa nainen 3000€. Yhdessä maksetaan puoliksi yhteisen lapsen kaikki kulut ja asumiskulut sekä miehen aiemmasta olevan lapsen kulut kun on meillä (eli tarkoittaa, että lapsella on oma huone josta molemmat maksavat saman verran kuten ruuistakin. Lapsi tykkää tietyistä kalliimmista ruuista, joten päivän välipalat saattavat maksaa enemmän kuin vanhemman päivn ruuat). Miehen kosmetiikka ostetaan myös yhteiseltä tilitä (suihkugeeli, hammastahna, dödö). Röökinsä mies maksaa pääsääntöisesti omista rahoistaan.
Uusperhe ja yksi ja sama elintaso. Kaikki on maksettu yhdessä tuloista riippumatta
Sama elintaso, vaikka mies tienaa vaikka kuinka paljon enemmän. Itse olen opiskelija vielä ja tuloni ovat 750e. 500e opintotukee ja n. 250e palkkaa, teen tällä hetkellä 1 työpäivän/vko. Miehen bruttopalkka taas on 3200e.
.
Mies maksaa kaikki kiinteät menot (vuokra, vesi, sähkö, netti, vakuutukset ym.) ja minä lähinnä yhteisistä menoista vaan ruoat. Omat tilit on kuitenkin ja molemmat maksaa omat menot. Lisäks on yhteinen säästötili, jonne molemmat tallettaa 10% omista tuloista. Yritetään tasapainoilla reiluuden nimissä tätä taloutta, eikä lasketa niin pennin päälle jos jotain pitää hankkia. Vielä ei ole tarvinnut rahasta riidellä.
Kuinka monen omassa lapsuudenperheessä vanhemmat jakoi kaiken tasan puoliksi? Millaista oli elää perheessä, jossa toisella vanhemmalla " ei ollut varaa" lähteä yhteiselle lomamatkalle tai jääkaapissa oli jokaisen perheenjäsenen ruoat nimilapuilla eroteltuina tms nykyistä palstameininkiä?
1 elintaso. En voisi kuvitellakaan muuta. Olen kotona, mies tienaa - tämä on työnjakomme tällä hetkellä. Perheyritys, jossa työt jakautuu eri tavalla, noin vertauskuvallisesti.