Miten rauhoitat itsesi?

Tästä toivoisin syntyvän yhteisvoimin "MITEN RAUHOITAN ITSENI - KAIKKI KEINOT KEHIIN, NYT" keinojen kokoelman. Vauvan itku ja vetoavuus ovat hänelle elintärkeitä. Vanhemmat (ja me mummotkin) olemme luontaisesti virittyneet olemaan valppaita, jotta vauva pysyy hengissä. Välillä kuitenkin tämä valppaana olo menee överiksi joko esim. vauvan itkuisuuden takia, kun olemme ihan loppu. Joskus taas on syynä se, että olemme luontaisesti hätäntymiseen taipuvaisia ja vauvan kanssa tämä piirre meissä korostuu. Tai olemme liian yksin ja turvattomia. Tämä on syytä tiedostaa! Lepäämistä ja rauhoittumista on ihan opeteltava. (Tässä kirjoittaessani tuli mieleen, että äitiyspakkauksessa voisi olla vanhemmille ihan käytännön ohjeita asiasta, vaikka joku cd...?)

On hyvä pysähtyä miettimään, mitä ajattelee? Oikein hätääntyneenä ajatukset laukkaavat suoranaisille katastrofialueille, vaikka tilanteessa ei ole mitään isoa hätää, oikeasti. Tunteilla voi olla tässä vaiheessa hurja voima. Tiedosta tämä! Älä siis "usko" jokaista tunnettasi.

Etsi sanoja! Vauvan kanssa menee aika sanattomaksi muutenkin, ihan hyvällä tavalla. Tee vaikka kuvista ja lehdistä leikatuista teksteistä kollaaseja, selvitä missä oikeasti nyt olet. Mikä kiikastaa? (tosi hätäisenä tämä ei tietenkään onnistu, eikä ole järkevää...tee tämä kun pahin on ohi)

Jotkut hyötyvät musiikista, rentoutusnauhotteista. Niitä löytyy netista tosi paljon. Harjoittele päivittäin!

Lepää, makaa vaikka lattialla vauvan kanssa. Huutavan lapsen kanssa (etenkin vähän isomman) tämä on joskus hyvä keino muutenkin. "Nyt ollaan tässä, rauhoitutaan molemmat".

Sovi ystäviesi kanssa, että saat soittaa ja sinulle vaan sanotaan,että RAUHOITU, EI HÄTÄÄ. Tätä hokien.

Joitakin auttaa liikunta. Kotona voit vaikka hyppiä tai punnertaa jos et pääse ulos tai salille.

Anna vauvan auttaa! Juttele hänelle, älä pakene häntä. "Auts mikä päivä, mites me tästäkin selvittäis?"

Keinoja kurjan tilanteen katkaisemiseen on paljon.

Mikä Sinua on auttanut?