Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voi helv tää vaativa yliopisto-opiskelu on rankkaa :(
21.09.2006 |
Ja vaativalla tarkoitan oikis-lääkis-eläinlääkis-nämä joissa saa oikeasti lukea kuin hullu että pääsee tentistä läpi. Ei mitään matkailua, että edellisiltana kuhan selailee..
Kuukaudet on rytmitetty eteenpäin, joka päivä 6-7 ylös, lukemaan, luennoille, kotiin, lukemaan..HUOH. Töitä saa tehdä ja tosissaan.
Kommentit (45)
Vierailija:
Voisit ehkä kasvaa aikuiseksin, mutta niin, sitähän ei noilla akateemisilla amitskualoilla vaadita.No, whatever, lääkiksen " lopputyöt" ja silleen, vaan 17 saa ottaa saman artikkelin nippuväikkäriinsä vai miten se menikään. Oikiksen gradut kans - JOO.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisko saman suomeksi? Olen katsos tyhmä amislainen enkä tajunnut yhtään mitään.
*joidenkin* alojen itseriittoisuutta. Itseasiassa myös oman. Tää ap ei nimittäin ole mikään poikkeus.
Vierailija:
*joidenkin* alojen itseriittoisuutta. Itseasiassa myös oman. Tää ap ei nimittäin ole mikään poikkeus.
Pääsee kyllä läpi vähemmälläkin. Tietysti jos jo sisäänpääsykin on tuottanut vaikeuksia, niin sitten voin ymmärtää, tai jos haluaa saada joka tentistä täydet tai vitosen. Pakollisen opiskelun määrä ja stressaavuusaste on sen sijaan ihan toista, kuin missään muussa tiedekunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mihin aikaan herätät aamulla lapset eli pitkäänkö ehdit aamuisin lukea.Olet tosi ahkera
T: Kateudesta vihreä
Yleensä ehdin aamulla sellaisen tunnin lukea (esim. kertaus edellisen illan jutuista tai yhden artikkelin abstrakti + johtopäätökset...) samalla, kun syön aamiaista. Seitsemän maissa lasten herättely ja hoitoonlähtö 3 aamua viikossa. Arkena 2 aamuna mies on kotona, kun on vuorotyöläinen ja voi onneksi viettää aikaa lasten kaa kotona.
Ja siis tää illan (klo 21-23) opiskelu on tämmöistä puolivetelehtimistä, samalla roikun netissä. Siinä parin tunnin aikana syön iltapalat, lueskelen jotain (esim. seuraavan päivän labrahommien ohjeet/ tentin kertausta/ väännän jotain grafiikoita tai taulukoita työselotuksiin tai esseisiin...). En ole kone, joten ei illalla enää jaksa 110 % keskittyä, mutta jotain taustatöitä saa klaarattua läpi.
Ja siis KADEHTIA ei kannata. Tää kolmen vuoden rutistus on oma valinta ja oma päätös - nyt onneksi enää loppurutistus jäljellä... Parisuhde on jäänyt vähälle hoidolle, mut se oli tiedossa, kun päätin opiskelemaan lähteä. Samalla päätettiin, että ne iltapäivät keskityn lapsiin ja unohdan opiskelut... tosin kiireimpänä aikana on mies hoitanut nekin ja minä oon päntännyt. Mut kyllä nuo lapset vielä mut tunnistaa :)
Tarviin vaan nää tulevat paperit, että saan työpaikan, joka olis mulle kuin lottovoitto ja kuin " tarjottimella" , kunhan pätevyys tulee. Sit tää rouva relaa, kun ei tartte suorittaa enää hullun lailla! Ja jää enemmän aikaa omalle yritystoiminnalle ja lapsille.
jotain vähän omaperäisempää. Joskus tuntuu että siellä ei ajatella omilla aivoilla ollenkaan. Arvaa kuinka monta kertaa tuon kuluneen argumentin vastoin parempaa tietoa on joutunut kuulemaan?
Oma opiskeluala (arkkitehtuuri) on ihan riittävän itseriittoinen sekin. Arkkitehti ei kuitenkaan pärjää pelkällä ulkoaopettelulla ja lukemisella, pitää ihan itse tuottaakin jotain. Itseasiassa pääasiassa. Sellainen ruokkii sentään jonkinlaista elitismiin kohdistuvaa kriittikiä, sillin kun sitä havaitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksviitoselle sanoisin että oikeesti, ota ne lääkkees, varsinki jos ne on sulla helposti saatavilla siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humanistina sanoisin, että näillä tietyillä aloilla näytetään vetävän se vieteri vähän liian kireälle.
Jos rankasta puhutaan... mulla takana 4,5 vuodessa täyspäiväisesti tehty FM-tutkinto luonnontieteestä. Se ei ollut rankkaa, ehdin olla killan aktiviteeteissa mukana ja harrastaa paljon koko ajan. Sitten menin työelämään, ja jostain kumman syystä halusin opiskella MBA:ksi työn ohessa. Silloin oli kiire. Lähes jokainen, joka opiskeli MBA:ksi, erosi sen kahden vuoden aikana. Kävi vaan sääliksi heidän lapset, jotka joutuivat äidin tai isän kunnianhimon uhreiksi. Parisuhde ei kestänyt jatkuvaa poissaoloa. Itselläni oli parempi tilanne, kun ei vielä silloin ollut lapsia. Muuten en olisi urakkaan ryhtynytkään.
Päivärytmi oli tällainen: herätys klo kuusi, töihin klo 8, MBA-opintoihin klo 16, kotiin klo 20.30. Seuraavana päivänä töitä ja ilta meni case-tehtäviä tehdessä. Viikolla opiskeltiin kolmena päivänä, muina tehtiin case-tehtäviä. Lauantaisin opiskeltiin myös klo 8-14. Läsnäolo pakollista. Ainoa lomapäivä koko viikolla oli sunnuntai ja sekin yleensä meni case-tehtäviä lukiessa ja kirjoittaessa. Tätä jatkui kaksi viikkoa, sitten oli tenttiviikko, ja sitten lomaviikko. Sitten ruljanssi alkoi alusta uuden kurssin muodossa. Tätä kaksi vuotta putkeen. Lähes jokainen oli ihan burnout loppuvaiheessa. No, palkka kaksinkertaistui MBA:n myötä, eli kyllä se loppupeleissä kannatti. Mutta perhettä en olisi sen eteen halunnut uhrata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä yliopistolla on ainejärjestöjä ja TKK:lla kiltoja, mutta sieltä tulee iDI:tä.
Jäi vaivaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisena on paljon helpompaa opiskella kuin teininä. Osaa katsoa asioita ihan eri tavalla. Ja amk:hon verrattuna yliopisto sopii perheelliselle paljon paremmin. Ei ole pakko edetä tietyn lukujärjestyksen mukaan.
Mutta minä kyllä olenkin vain humanisti, enkä tiedä kovista tieteistä mitään ;)
Älä sitten missään nimessä rupea opiskelemaan ainakaan kirjallisuutta! Tentteihin saattaa tulla kymmeniä kirjoja, jotka kaikki täytyy lukea. Aikaa menee taatusti lukiessa!
Ja toisaalta, ei ole krapula-aamuja sotkemassa opiskelua... kuten silloin 15 v. sitten ammattiin opiskellessa
t:2
Opiskelen suomen kieltä, tiedotusoppia sekä mediakulttuuria. Kursseja olen nyt syksyllä ottanut ihan minimimäärän, jokä pitää tehdä opintotuen eteen, mutta eipä näy vapaa-aikaa meitsin elämässä, ei. Enimmän ajasta vie tosin yksivuotias lapsonen, joka on tarhassa aika lyhyitä aikoja, kun en raaski noita pientä pitää vielä kovin pitkiä päiviä. Itsenäinen opiskelu onkin sitten vähän retuperällä. Saas nähdä, miten kirjatentteihin luku onnistuu. Niitäkin tekisi mieli suorittaa vielä syksyn aikana...
Aloitin opintoni opintoviikkojen aikaan, ja tuntuu kyllä siltä, että yhden hikisen opintopisteen eteen täytyy tehdä työtä suhteessa paljon enemmän kuin vanhaan hyvään opintoviikkojen aikaan.
Alue: Aihe vapaa
Voisit ehkä kasvaa aikuiseksin, mutta niin, sitähän ei noilla akateemisilla amitskualoilla vaadita.
No, whatever, lääkiksen " lopputyöt" ja silleen, vaan 17 saa ottaa saman artikkelin nippuväikkäriinsä vai miten se menikään. Oikiksen gradut kans - JOO.