Muiden pihtipolvisien lasten vanhempia paikalla?

Runsaalla liikunnalla on korjaantunut. Liikunnan avulla saa voimaa, jäntevyyttä ja motorisia taitoja. Kehonhallinta tulee helpommaksi. Kiellän polvillaan istumisen, niin että peppu osuu maahan ja sääret ovat reisien ulkopuolella. Suositan risti-istuntaa ja alaselän hallintaa istuessa, niin ettei se pyöristy taaksepäin. Näin estän polvien virheasennon pahentumista ja selän virheasennon alkamista.Venyttely on hyvästä. Esim takareidet, jotka ovat monesti kireät. Meillä onkin aina jumppamatto lattialla lapsia varten.

2, kiitos vastauksesta. Itsekin olen tarkkaillut paljon istuma-asentoja. Lapsi istuisi mielellään juuri ns. jalkojensa välissä, jonka tiedän olevan jaloille huono juttu.
Meillä on vasta 4-vuotistarkastus edessä päin, joten aion ottaa siellä tuon kömpelyyden puheeksi.

Korjaantuu yleensä kouluikään mennessä. :)

Lapseni on nyt 9 vuotta ja pihtipolvisuus näkyy edelleen. Jalkaterät kääntyvät helposti sisäänpäin varsinkin väsyneenä. Ei pysty taivuttamaan eteenpäin istuessaan jalat haara-asennossa, koska polvet ja jalkaterät taipuvat sisäänpäin. Muuten ei haittaa liikkumista, eikä ketteryyttä. Itse olen enemmän huolissani mahdollisista vanhuuden vaivoista, koska kengistä huomaa että jalan painopiste on outo. Meillekin neuvolassa vakuuteltiin, että korjaantuu itsestään ajan kanssa, mutta olisi ollut ehkä hyötyä esim. fysioterapeutin ohjeista.

Mulla toinen jalka kääntyy edelleen vähän sisäänpäin kävellessä ja muutenkin olen aina ollut vähän kömpelö. Jaloissa on myös pituuseroa. Muutenkin rytmi/koordinaatiokyky on todella huono. Olen esim todella huono tanssimaan, vaikka nuorempana koitin sitä harrastaakin.
Ei vaikuta elämiseen näin aikuisiällä, mutta koulun liikuntatunneilla kyllä... Olin aina se joka valittiin joukkueeseen viimeisenä ja kyllähän se pahalta tuntui. Arvata saattaa, ettei liikunnasta tullutkaan koskaan kummoisia arvosanoja.