Miksi sinfonia kirjoitetaan suomeksi n:llä (siNfonia), kun monissa muissa kielissä m:llä (symfoni, symphony)

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Voisiko joku kielitieteilijä tulla vastaamaan? Ja onko muita samanlaisia esimerkkejä? Kiinnostaa.

On kyllä kummallista, etenkin kun se usein lausutaan simfonia.

sana simfonia muistuttaisi liikaa Sims-peliä, joten sitä ei haluttu

Nyt olisi sifonille käyttöä...

Suomalainen käännös!

Vierailija kirjoitti:

On kyllä kummallista, etenkin kun se usein lausutaan simfonia.

Tätä tapahtuu kokoajan. Kumpa en kuulisi sitä enään!

En ole koskaan kuullut.

Koska venäläiset sanoo simfoniya, mutta kun suomalaiset ei osannu sanoa m ennen f kirjainta niin ne laitto siihen N kirjaimen

Sy-m-pho-ny -> Sin-f-onia. Ehkä info on ollut tuttu sana?

Silti nymfo.

Sitten on symmetria ja symposiumi, mutta toisaalta synkroni ja synkooppi.

Sinfonia oli alun perin osa italialaista oopperaa (ooppera on syntynyt italiassa). Italian kielessä se on sinfonia, olisiko suoraan sieltä päätynyt suomeenkin?

Me ollaan tässä asiassa oikeassa ja muut kielet väärässä.

Etymologisesti johdettu kreikan σύν ( syn )

Suomen kieli pysyy usein uskollisena niille muodoille, joissa sana on kieleen tullut.

Sinfonia on lainattu sellaisenaan italiasta (musiikin mahtimaasta), jossa sana on nimenomaan "sinfonia".

Italiaan sana on tullut latinan kautta kreikasta ja sisältää kreikan syn-preposition, jolla on merkitys "yhdessä".

Sinfonia on siis musisointia yhdessä. Ja syn-muoto on alkuperäisempi kuin joidenkin kielten "sym".

Ainakin saksan, espanjan, maltan, portugalin, turkin kielissä kirjoitetaan n:llä, muissa enimmäkseen m:llä.

Klingoniksi sinfonia on ghoq.