Seurasitteko nuorena suurissa valinnoissa intuitiota vai pähkäilittekö niiden kanssa?
Kommentit (6)
Elämänkumppanin valinnassa en juuri järkeä käyttänyt, enkä ajatellut yhtään tulevaisuutta siinä asiassa. Metsään meni. Koulutusalaani yritin taktikoida ja järkeillä, mutta sekin meni metsään. Palkka ei olekaan hyvä, vaikka yleensä insinööreillä on, eikä työllisyyskään ole hyvä, vaikka alan sanottiin olevan ns. tulevaisuuden ala jo yli 30 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Elämänkumppanin valinnassa en juuri järkeä käyttänyt, enkä ajatellut yhtään tulevaisuutta siinä asiassa. Metsään meni. Koulutusalaani yritin taktikoida ja järkeillä, mutta sekin meni metsään. Palkka ei olekaan hyvä, vaikka yleensä insinööreillä on, eikä työllisyyskään ole hyvä, vaikka alan sanottiin olevan ns. tulevaisuuden ala jo yli 30 vuotta sitten.
Lisättäköön vielä, että toisella kierroksella käytin enemmän järkeäni puolison valinnassa ja se osui nappiin. t. sama
Seurasin intuitiota ja olen katunut sitä myöhemmin. Vanhemmiten olen onnistunut kitkemään itsestäni haihattelun ja toimin järjen ohjaamana tosiasiat huomioonottaen. Tai ainakin yritän. Olin ihan toivoton romanttinen hölmö ruusunpunaisin silmälasein nuorempana ja uskoin kaikesta ja kaikista vain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänkumppanin valinnassa en juuri järkeä käyttänyt, enkä ajatellut yhtään tulevaisuutta siinä asiassa. Metsään meni. Koulutusalaani yritin taktikoida ja järkeillä, mutta sekin meni metsään. Palkka ei olekaan hyvä, vaikka yleensä insinööreillä on, eikä työllisyyskään ole hyvä, vaikka alan sanottiin olevan ns. tulevaisuuden ala jo yli 30 vuotta sitten.
Lisättäköön vielä, että toisella kierroksella käytin enemmän järkeäni puolison valinnassa ja se osui nappiin. t. sama
Mullakin tavallaan, ensimmäisen kanssa aloin ihan siksi, koska oli ensimmäinen mies, joka yleensä osoitti minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan. Hänkin ensin pyysi treffeille seurassani ollutta vanhempaa ja hoikempaa naista ja olin kakkosvaihtoehto. Suhteessa ei mitään kovin suuria tunteita koskaan ollut.
Oikeat valinnat on syntyneet intuitiolla, mutta on usein olleet perusteltavissa myös järkisyillä. Esimerkiksi opiskeluala, joka alkuun kummastutti monia, on lopulta johtanut ihan ok työuraan.
Molempia. Pähkäily kyllä kannatti esimerkiksi opuskelualojen suhteen, kun opiskelin hyvin työllistävät tutkinnot. Puolison suhteen ei loputon pähkäily oikein auta, vaan pitää olla kykyä heittäytyä rakkauteen.